Digitaalisten sote-palveluiden käytettävyys ja saavutettavuus ikääntyneiden näkökulmasta
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, miten ikäihmiset kokevat digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ikääntyneet kokevat palvelujen käytettävyyden, saavutettavuuden ja saamansa tuen. Samalla pyrittiin ymmärtämään, mitkä tekijät helpottavat tai vaikeuttavat palvelujen käyttöä ikäihmisten näkökulmasta.
Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tuoda esiin sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia ja tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten digipalvelut koetaan ja miten ikääntyneet hyödyntävät niitä arjessa. Katsaukseen valittiin lopulta kuusi tarkasteltavaa tutkimusta.
Saadut tulokset osoittivat, että digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yleistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa, mutta niiden käyttöön liittyy merkittäviä haasteita.
Ikääntyneiden digitaalisten palveluiden käytön esteet
Opinnäytetyön tulosten mukaan ikääntyneiden digiosaaminen, käytettävien laitteiden ja palveluiden tekninen toimivuus sekä käyttöliittymien selkeys vaikuttavat olennaisesti palveluiden hyödyntämiseen. Tulokset toivat esiin myös ikääntyneiden teknologiaan käyttöön liittyvää epävarmuutta, virheiden pelkoa ja epäluottamusta sähköisiä palveluita kohtaan, mikä voi heikentää ikääntyneiden halua käyttää sähköisiä palveluita.
Lisäksi havaittiin, että fyysiset ja kognitiiviset muutokset, kuten heikentynyt näkö, muistivaikeudet ja motoriset haasteet, voivat vaikeuttaa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tämä voi lisätä ikääntyneiden riskiä digitaaliseen syrjäytymiseen erityisesti silloin, kun vaihtoehtoisia asiointitapoja ei ole tarjolla.
On hyvä tiedostaa, että osalla ikääntyneistä ei ole käytössään tarvittavia laitteita digitaalisissa palveluissa asioimiseen. Suomessa sosiaalihuoltolaki (1301/2014) turvaa sen, että yleiset hyvinvointialueen sosiaalipalvelut on toteutettava niin, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille. Asiakkailla on siis aina oikeus asioida näissä palveluissa läsnä palveluissa.
Kuitenkin nykyisten hyvinvointialueiden säästöpaineet haastavat tätä, ja ikääntyneet saattavat joutua matkustamaan pitkienkin matkojen päähän, jotta he saisivat heille oikeutettuja läsnä palveluita. Lisäksi on huomioitava, että osa ikääntyneistä on toiminut elämänsä aikana ammateissa, joissa heidän ei ole koskaan tarvinnut opetella tietokoneen käyttöä.
Käyttäjälähtöisyys ja henkilökohtainen ohjaus avaimia ikääntyneiden digitaaliseen osallisuuteen
Opinnäytetyössä havaittiin, että digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön koettuun hyödyllisyyteen vaikuttavat ikääntyneiden taloudellinen tilanne ja koulutusaste. Mitä korkeampi koulutusaste ja taloudellinen tilanne palvelun käyttäjä oli, sitä parempi käyttäjäkokemus digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista yleisesti oli.
Yleisesti digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisen tulee perustua yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Digitaaliset palvelut eivät voi kokonaan korvata perinteisiä palveluita, vaan niiden tulee täydentää palveluita, hoitoa ja tukea ikääntyneiden itsenäistä toimintakykyä.
Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä voidaan edistää vahvistamalla käyttäjälähtöistä suunnittelua, selkiyttämällä käyttöliittymiä ja tarjoamalla jatkuvaa, henkilökohtaista ohjausta ikääntyneille käyttäjille. Perheen, vertaistuen ja terveydenhuollon ammattilaisten merkitys koetaan ikääntyneiden arjessa tärkeäksi asiaksi palveluiden omaksumisessa, vaikka liiallinen riippuvuus ulkopuolisesta tuesta saattaa herättää huolta. Kaikilla ikääntyneillä ei ole läheisiä tai ystäviä, jotka voisivat auttaa heitä käyttämään digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kohti yhdenvertaisempaa digitaalista tulevaisuutta
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen ja ikäystävällisempien käyttöliittymien kehittämisessä siten, että ne tukevat paremmin ikäihmisten tarpeita ja edistävät yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa laajasti ja kootusti tietoa siitä, miten ikääntyneiden tarpeiden huomioiminen ja heille tarjottu tuki voivat edistää kaikkien käyttäjien kannalta sopivien ja saavutettavien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä.
Katsauksen tulokset voivat toimia pohjana pitkäjänteiselle kehittämistyölle, jossa digitaalisten palveluiden suunnittelussa siirrytään kohti entistä käyttäjälähtöisempiä ja elämänkulun huomioivia ratkaisuja. Ikääntyneiden digiosaamisen tukeminen ja teknologian helppokäyttöisyys tulevat korostumaan entisestään väestön ikääntyessä ja digitaalisten palveluiden määrän kasvaessa.
Lähteet:
Kokkonen, T. (2025). Ikäihmisten kokemuksia digitaalisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista : integratiivinen kirjallisuuskatsaus (Opinnäytetyö). Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327926
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301
Kuva: Pexels