Ennaltaehkäisevää hyvinvointipalvelua terveyskioskista?
Hyvinvointialue-uudistuksen myötä palvelut ovat valtakunnallisesti ruuhkautuneet eikä kysyntään pystytä vastaamaan tarpeeksi tehokkaasti. Lapset ja nuoret ovat sensitiivinen erityisryhmä palveluverkossa, jossa on hyvin rajallinen määrä matalan kynnyksen palveluita tarjolla. Osana Turun ammattikorkeakoulun Luotsi-hanketta toteutettiin opinnäytetyönä kehittämisprojekti, joka kuvasi vaikuttavan terveyskioski-toiminnan viitekehyksen osatekijöitä. Opinnäytetyön aineistoina käytettiin kirjallisuutta sekä toteutettuja kyselyitä.
Valtio neuvostonjulkaisussa (2021, 13–14) todetaan alueellisia eroja olevan palveluiden pääsyn lisäksi koetussa hyvinvoinnissa. Vakava ongelma on nuorten välinen eriarvoisuus, joka näkyy sekä sukupuolten että ammatillisen opiskelun, lukion välillä.
Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksesta (2021, 23–24) käy ilmi, että koulu-uupumus on lisääntynyt 8.- ja 9.-luokkalaisten joukossa, ja että yhdeksän prosenttia nuorista ei päässyt tapaamaan koulukuraattoria. Viisitoista prosenttia nuorista ei saanut terveydenhoitajalta apua tai tukea kouluvuoden aikana. Muun muassa tämän perusteella koulu- ja opiskeluhuolto tulee tarvitsemaan jatkossa muitakin yhdyspintoja laissa säädettyjen palveluiden ohelle.
Mikä ihmeen terveyskioski?
Terveyskioskin pohjana on Sitran (2011, A) mukaan yhdysvaltalainen Retail Clinic -palvelumalli, joka tarjoaa matalankynnyksen terveydenhoitopalveluita esimerkiksi kauppakeskuksissa. Toiminta tarjoaa kansalaisille perusterveydenhuollon palveluita terveyskeskusten ja -asemien ulkopuolelta. Terveyskioskin soveltuvuutta uutena palveluntarjonnan mallina tutkittiin Sitran Kuntaohjelmassa. Sen tavoitteena oli parantaa asiakaskokemuksia ja uudistaa kunnallista palvelutuotantoa kustannustehokkaaksi.
Turun ammatti-instituutissa järjestettiin terveyskioskitoimintaa osana Luotsi-hanketta , jonka kohderyhmänä olivat ammattiin opiskelevat nuoret. Toiminta on helposti lähestyttävää, kun se toteutetaan kohderyhmälle ominaisessa ympäristössä. Terveyskioskilla opiskelijat saivat muun muassa tietoa nikotiinituotteista ja mittauttaa puristusvoimansa ja hengityksen häkäpitoisuuden. Lisäksi nuoret vastasivat terveyskioskin yhteydessä opinnäytetyötä koskevaan kyselyyn.
Nuoret tarvitsevat matalankynnyksen palveluita
Nuorten kanssa käydyistä keskusteluista ja kyselyistä voitiin havaita, ettei terveyskioski ole terminä vakiintunut ja sen toiminta on tuntematonta. Terveyskioski-toiminnassa nuoret näkivät potentiaalia juuri terveyshaitoista valistamisessa, neuvonnassa ja huolenpidossa. Matalaa kynnystä terveydenhoitoon kehuttiin ja toiminnasta toivottiin lisää koulutusta tai oppitunteja sekä vastaavanlaista toimintaa myös jatkossa.
Kyselyn tulosten perusteella nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin ja tunnistavat omaa terveyttä edistävät, uhkaavat tekijät. 50 prosenttia nuorista arvioi oman terveydentilan hyväksi, numeraalisesti tasolle 7–8. Kyselyssä vaikuttavimmat terveyttä edistävät tekijät olivat riittävä uni ja lepo, vapaa-aika ja fyysinen aktiivisuus. Vastaavasti terveyttä heikentäviksi ja uhkaaviksi tekijöiksi nuoret nimesivät nikotiinituotteet ja niiden helpon saatavuuden, sosiaalisen median, päihteet.
”En tiedä” -vastaukset korostuivat avoimissa kysymyksissä, jotka kartoittivat nuorten näkemyksiä terveyskioskin toiminnasta ja roolista terveyden edistäjänä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että toiminnan vakiinnuttaminen ja käsitteen tekeminen tutuksi on tärkeää saavutettavuuden ohella.
Tutkitun tiedon ja kyselyn perusteella vaikuttavan terveyskioski-toiminnan elementit koostuvat edellä mainittujen lisäksi
- positiivisten käytösmallien vahvistamisesta
- varhaisesta puuttumisesta, ennaltaehkäisystä
- haitallisten käytösmallien ja riskien vähentämisestä
- asiakaskokemusten, palautteiden huomioinnista
- yhteisöllisyydestä ja vuorovaikutuksesta nuorten kanssa.
Terveyskioskin rooli ja asema muiden terveydenhuollon palveluiden yhdyspintana tulee olemaan merkittävä. Valmis toimintamalli on esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko-toiminta, jota toteutetaan säännöllisesti esimerkiksi varsinaissuomalaisissa kouluissa. Jatkossa on syytä pohtia, kenen vastuulla toiminnan organisointi on ja kenelle toimintaa kohdennetaan sekä mistä resurssit hankitaan. Järjestötoiminnan osuus terveyden edistämisessä tulee tulevaisuudessa kasvamaan.
Lähteet:
Sitra. A. 2011.Terveyttä saa kioskista kätevämmin. Viitattu 12.6.2024 https://www.sitra.fi/artikkelit/terveytta-saa-kioskista-katevammin
Valtioneuvosto. 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:14. Valtioneuvosto Helsinki 2021. Viitattu 12.6.2024 Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös
Varsinais-Suomen hyvinvointialue. N.d. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2023–2025, joka sisältää myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi.