• digitalisaatio
• etähoito
• etäryhmävastaanotto
• hoitotyö
• Terveysteknologia

Digitalisaatio on tullut vankkumattomaksi osaksi nykypäivän terveydenhuollon palveluita (THL 2024). Teknologian kehittyminen on muuttanut elämän eri osa-alueita, eikä terveydenhuolto ole tässä poikkeus. Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien kasvu luovat palveluntarpeen lisääntymistä ja kustannushaasteita, johon pystytään teknologian ja terveysalan osaamisen yhdistämisellä vastaamaan (Lehto & Malkamäki 2023).

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin etäryhmävastaanoton käytänteitä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha). Opinnäytetyössä toteutettiin työpajat terveysalan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena oli luoda uudenlainen toimintamalli etäryhmävastaanoton käyttöönotolle.

Kohti ennaltaehkäisevää ja yksilöllistä terveydenhuoltoa

Sosiaali- ja terveydenhuolto pyrkii tulevaisuudessa kehittämään ennaltaehkäiseviä ja yksilöllisiä palveluita, joita voidaan tarjota etäyhteyksien avulla (THL 2024). Covid vauhditti terveysalalla etävastaanottojen käyttöä, josta seuraava askel etäpalveluiden kehittämisessä ovat etänä tapahtuvat ryhmämuotoiset vastaanotot eli etäryhmävastaanotot.

Digitaalisilla etäpalveluilla pystytään takamaan helppo pääsy terveydenhuoltoon, mikä tukee terveydenhuollon palveluiden helpompaa ja joustavampaa saatavuutta. (Ahmadina & Eriksson-Backa 2020, 16.) Digipalvelut säästävät aikaa, matka- ja muita kuluja (Ahmadina & Eriksson-Backa 2020, 16.; Donaghy ym. 2019, e589, e590.; Imlach ym. 2020, 6.; Johansson ym. 2017, 80; Kunnari ym. 2018, 6).

Haasteina erilaisten tutkimuksien mukaan oli epätasainen laajakaistan saatavuus sekä tietoliikenne haasteet, digilaitteiden omistaminen ja digiosaamisen puute sekä tietoturva- ja tietosuoja haasteet (Kuusisto ym. 2022, 65–68). Näitä samoja tuloksia havaittiin Master School -opinnäytetyössä.

Etäryhmävastaanotot terveydenhuollossa: säästöjä, joustavuutta ja vertaistukea

Etäryhmävastaanotto on palvelua, jossa terveydenhuollon ammattilainen hoitaa sekä ohjaa useampaa samasta aiheesta hyötyvää potilasta samaan aikaan etäyhteyksien välityksellä. Opinnäytetyön tulosten mukaan etäryhmävastaanotto tarjoaa joustavan mahdollisuuden osallistua hoitoon, erityisesti palvelua voidaan tarjota maantieteellisesti kauempana asuville.

Etäryhmänä toteutettu vastaanotto voi tuoda matka-, aika- ja rahasäästöjä niin ammattilaiselle kuin potilaalle. Helpompi ja joustavampi palvelujen saatavuus voi lisätä hoitoon osallistumista. Ryhmämuotoisessa vastaanotossa potilaat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan.

Osallistavassa ja innostavassa ilmapiirissä etäryhmävastaanotolla voidaan edelleen jakaa sama vertaistuen kokemus kuin fyysisellä ryhmävastaanotolla. Teknologian avulla voidaan etäryhmävastaanotolla jakaa näyttöön perustuvaan tietoa tehokkaasti usealle asiakkaalle tai potilaalle kerrallaan.

Digitaitojen merkitys etäryhmävastaanotoissa

Etäryhmävastaanoton haasteita ovat opinnäytetyön tulosten mukaan erityisesti teknologiset haasteet. Teknologisissa ongelmatilanteissa tulee olla saatavilla selkeät toimintaohjeet potilaille ja ammattilaiselle. Etäryhmävastaanoton teknologisen ja digitaalisen osaamisen vaatimus ei toteudu kaikille, jolloin etäryhmävastaanotto on rajattu pois niiltä, joilla ei ole tarvittavaa digitaalista välineistöä tai heikko digitaalinen osaaminen.  

Ammattilaisen on tunnistettava etäryhmävastaanotolle soveltuvat asiakkaat, joilla on digitaitoja, halua sekä osaamista. Käytettävien alustojen tulee olla tietoturvallisia sekä säädösten ja lakien mukaisia. Potilaiden tietoturvariskien pelkoa voidaan hälventää kertomalla, miten tietoturva-asiat ovat huomioitu etäryhmävastaanoton toteutuksessa.  

Haasteeksi etänä toteutettavassa ryhmävastaanotossa voi muodostua myös non-verbaalien eleiden puuttuminen. Tämä voi vaikuttaa ryhmädynamiikkaan sekä turvallisen ja yhteisöllisen ilmapiirin luominen voi olla vaikeampaa. Tämän lisäksi se voi vaikuttaa vähentävästi yksilöllisen ohjauksen saamiseen. On tärkeää luoda etäryhmävastaanoton rakenne osallistavaksi ja keskustelua herätteleväksi.

Tulevaisuuden mahdollisuudet ja koulutustarpeet

Etäryhmävastaanottojen onnistunut käyttöönotto ja laajentaminen edellyttää ammattilaisten, että väestön digitaalisten taitojen kouluttamista. Koulutus on keskeinen tekijä, jotta teknologisia ratkaisuja potilaan hoidossa ja hoitopolulla pystytään hyödyntämään tehokkaasti.

Etäryhmävastaanotossa ammattilaisen on hyödynnettävä digitaalista- ja teknologista osaamistaan, substanssiosaamistaan sekä ratkaista mahdollisia teknologisia ongelmia. Potilaan on osattava käyttää sujuvasti teknologiaa ja digitaalista välineistöä.  

Vaikka etäryhmävastaanottoihin liittyy haasteita, sen tarjoamat mahdollisuudet palveluiden joustavuuteen ja saavutettavuuden, hoidon tehokkuuden sekä vertaistuen saamiseen ovat huomattavia. Etäryhmävastaanotot ovat askel kohti joustavampaa ja saavutettavampaa terveydenhuoltoa.

Lähteet:

Ahmadina, H. & Eriksson-Backa, K. 2020. E-health services and devices: Availability, merits, and barriers -with some examples from Finland. Finnish Journal Of EHealth and EWelfare. https://doi.org/10.23996/FJHW.64157

Donaghy, E., Atherton, H., Hammersley, V., McNeilly, H., Bikker, A., Robbins, L., McKinstry, B. 2019. Acceptability, benefits, and challenges of video consulting: A qualitative study in primary care. British journal of general practice, 69(686), pp. e586-e594.https://bjgp.org/content/bjgp/69/686/e586.full.pdf

Imlach, F., McKinlay, E., Middleton, L., Kennedy, J., Pledger, M., Russell, L., McBride-Henry, K. 2020. Telehealth consultations in general practice during a pandemic lockdown: Survey and interviews on patient experiences and preferences. BMC family practice, 21(1), p. 269. doi:10.1186/s12875-020-01336-1

Johansson, A., Lindberg I., Söderberg S. 2017. Healthcare personnel´s experiences using videoconsultation in primary healthcare in rural areas. Department of Health Science, Division of Nursing, Luleå University of Technology, Luleå, Sweden.

Kunnari, T. & Koivula, M. 2018. eHealth-palvelut perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan tukena ­-Kirjallisuuskatsaus potilaiden kokemuksista. Hoitotiede, 30 (4), pp.323–333. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118450/Ehealth_palvelut_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kuusisto, O.; Merisalo, M.; Kääriäinen, J.; Hänninen, R.; Karhinen, J.: Korpela, V.; Pajula, L.; Pihlajamaa, O.; Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa – hankkeen loppuraportti. Valtionneuvoston kanslia. ISBN pdf: 978-952-383-182-7

Lehto P. & Malkamäki S. 2023. Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/suomen-terveysalan-kasvun-ja-kilpailukyvyn-visio-2030/#tiivistelma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024.  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelma. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

Kuva luotu tekoälyllä, Bing AI 26.9.2024