Etäseurannalla ja in vitro -diagnostiikalla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä raskausmyrkytyspotilaan hoidossa
Pre-eklampsia on merkittävimpiä synnyttäjien sekä vastasyntyneiden sairastumisen ja kuoleman syitä maailmanlaajuisesti. Suomessa pre-eklampsiaan sairastuu 2–3 % synnyttäjistä, ja eklampsian eli kouristuksen ilmaantuvuus on 1,5 / 10 000 synnytystä. Varhaiseen pre-eklampsiaan sairastuneista potilaista 60–80 % jää tunnistamatta kliinisten riskitekijöiden perusteella, joten raskauden aikana jokaiselta odottajalta seurataan säännöllisesti verenpainetta, proteinuriaa sekä muita pre-eklampsian oireita. (Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia: Käypä hoito -suositus 2021.) Nämä tekijät korostavat tarvetta kehittää tehokkaampia seuranta- ja hoitomenetelmiä sekä tehokkaampia diagnostiikkamenetelmiä.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin, mitä hyötyjä etäseurannasta ja in vitro -diagnostiikasta on pre-eklampsia- eli raskausmyrkytys-potilaan hoidossa. Opinnäytetyö toteutui kolmivaiheisena: se piti sisällään integroidun kirjallisuuskatsauksen, sähköisen kyselyn pre-eklampsiaan perehtyneille lääkäreille sekä tulosten vertailun ja hoitopolkusuunnitelman luomisen.
Terveysteknologia tarjoaa ratkaisuja moniin ongelmiin
Nykyaikana terveysteknologialla on keskeinen rooli sairauksien ennaltaehkäisemisessä: sitä voidaan hyödyntää sekä sairauksien diagnosoinnissa että etäseurannassa (Sailab 2023). Terveysteknologia mahdollistaa erilaisia etäseurantamenetelmiä, joiden avulla tietoa voidaan siirtää reaaliaikaisesti. Etäseurannan avulla voidaan mitata erilaisia fysiologia arvoja, kuten verenpainetta. (Hovi 2021, 26–27.)
Etäseurannan hyötyjä on osoitettu jo kardiologisten potilaiden sekä keuhkosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa. Raskaudenaikaisessa hoidossa etäseurannan on myös todettu tuovan lisäarvoa vastasyntyneiden sekä äitien hoidon tuloksissa. (Lanssens ym. 2017, 2.)
Etäseuranta voi parantaa potilasturvallisuutta ja tuoda kustannussäästöjä
Turun ammattikorkeakoulun Master School- opinnäytetyön tulokset osoittivat, että etäseuranta ja biomarkkerit voivat merkittävästi vähentää terveydenhuollon kustannuksia, parantaa resurssien kohdentamista, vähentää tarpeettomia sairaalakäyntejä ja lyhentää sairaalassaoloaikoja. Ne myös parantavat potilasturvallisuutta, varhaista diagnostiikkaa ja mahdollistavat oikea-aikaisen puuttumisen sairauden hoitoon. Erityisesti biomarkkerit sFlt-1/PIGF edistävät pre-eklampsian varhaista diagnosointia ja auttavat arvioimaan taudin kehitystä ja synnytysajankohtaa.
Etäseuranta ja in vitro -diagnostiikka tarjoavat merkittäviä etuja pre-eklampsia-potilaiden hoidossa, mikä on tärkeää terveydenhuollon kehittymisen kannalta. Etäseuranta on mahdollistanut potilaiden aktiivisemman osallistumisen omaan hoitoonsa ja lisännyt heidän turvallisuudentunnettaan. (Ganapathy ym. 2016, 264; Lanssens ym. 2017, 2; Rhoads ym. 2017, 838–840; Lanssens ym. 2019, 3–8; van den Heuvel ym. 2019, 227, 229–231; Niela-Vilen ym. 2020, 243–244, 249–250; Payakachat ym. 2020, 5–7.)
Tämä on erityisen merkittävää, sillä potilaiden kokema turvallisuus ja ymmärrys omasta hoidostaan voivat vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen ja hoitotuloksiin. In vitro -diagnostiikka, erityisesti biomarkkereiden käyttö, on parantanut pre-eklampsian varhaista diagnosointia ja taudin kulun seurantaa, mikä on edesauttanut tehokkaampien hoitopolkujen kehittämistä ja vähentänyt turhia sairaalakäyntejä. (Stepan ym. 2020, 918; Perry ym. 2020, 755; Dröge ym. 2021, 462; Hackelöer ym. 2023, 1667.)
Tulokset toivat myös esille taloudellisia hyötyjä, jotka liittyivät sairaalakäyntien vähenemiseen ja hoitoprosessien tehostamiseen. Kustannussäästöt ovat merkittävä tekijä terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa ja etäseurannan laajempi käyttöönotto voisi tarjota merkittäviä säästöjä. Tämän lisäksi potilaiden parempi terveydentila ja vähentyneet sairaalajaksot tukevat kokonaisvaltaisesti terveydenhuollon järjestelmän tehokkuutta. (Lanssens ym. 2017, 2; Rhoads ym. 2017, 838–840; Vandenberk ym. 2019, 1, 5, 7; Payakachat ym. 2020, 5–7; Niela-Vilen ym. 2020, 244, 249–250; Jongsma ym. 2021, 81–82, 85.)
Uusia tuulia riskiraskauksien hoitoon?
Opinnäytetyössä tuotettiin merkityksellistä tietoa yhden potilasryhmän hoitomenetelmien digitalisoimiseksi, ja tulokset antavat hyvän pohjan jatkaa kyseistä kehitystyötä. Terveydenhuolto digitalisoituu nopeasti, ja kroonisten sairauksien hoidossa etäseuranta on jo nyt merkittävässä roolissa potilaan hoitoa.
Integroitu katsaus kohditui yleensä perusterveeseen väestöön, joka voi olla kuitenkin potentiaalinen kohderyhmä lisätä terveysteknologian käyttöä osaksi raskauden ja sairauden hoitoa ja seurantaa sekä terveyden ylläpitoa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta laadittiin hoitopolkusuunnitelma, joka hyödyntää etäseurantaa ja biomarkkereita sFlt-1/PIGF pre-eklampsia-potilaiden hoidossa. Opinnäytetyön jatkokehittämisajatuksena toteutettaneen pilotti pohjautuen hoitopolkusuunnitelmaan.
Lähteet:
Dröge, L. A., Perschel, F. H., Stütz, N., Gafron, A., Frank, L., Busjahn, A., Henrich, W., & Verlohren, S. 2021. Prediction of Preeclampsia-Related Adverse Outcomes With the sFlt-1 (Soluble fms-Like Tyrosine Kinase 1)/PlGF (Placental Growth Factor)-Ratio in the Clinical Routine: A Real-World Study. Hypertension, 77(2): 461–471. Viitattu 27.2.2024. https://www.ahajournals.org/doi/epub/10.1161/HYPERTENSIONAHA.120.15146
Ganapathy, R., Grewal, A. & Castleman, J.S. 2016. Remote monitoring of blood pressure to reduce the risk of preeclampsia related complications with an innovative use of mobile technology. Pregnancy Hypertension: An International Journal of Women’s Cardiovascular Health, 6 (4): 263–65. Viitattu 2.2.2024. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S2210778915300489?via%3Dihub
Hackelöer M., Schmidt L. & Verlohren S. 2023. New advances in prediction and surveillance of preeclampsia: role of machine learning approaches and remote monitoring. Arch Gynecol Obstet. 2023; 308(6):1663–1677. Viitattu 2.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9790089/
Hovi, H. 2021. Digitalisaatio astman hoidossa- toimintamalli PEF-etäseurantaan. Opinnäytetyö (YAMK). Akuutti hoitotyön koulutus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu: XAMK. Viitattu 10.10.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703513/Hovi_Hanna.pdf
Jongsma, K. R., Bekker, M. N., Haitjema, S., & Bredenoord, A. L. 2021. How digital health affects the patient-physician relationship: An empirical-ethics study into the perspectives and experiences in obstetric care. Pregnancy hypertension, 25, 81–86. Viitattu 3.2.2024. https://doi.org/10.1016/j.preghy.2021.05.017
Lanssens, D., Vandenberk, T., Lodewijckx, J., Peeters, T., Storms, V., Thijs, I. M., Grieten, L., & Gyselaers, W. 2019. Midwives’, Obstetricians’, and Recently Delivered Mothers’ Perceptions of Remote Monitoring for Prenatal Care: Retrospective Survey. Journal of medical Internet research, 21(4), e10887. Viitattu 2.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6487343/
Lanssens, D., Vandenberk, T., Smeets, C. J., De Cannière, H., Molenberghs, G., Van Moerbeke, A., van den Hoogen, A., Robijns, T., Vonck, S., Staelens, A., Storms, V., Thijs, I. M., Grieten, L., & Gyselaers, W. 2017. Remote Monitoring of Hypertension Diseases in Pregnancy: A Pilot Study. JMIR mHealth and uHealth, 5(3), e25. Viitattu 3.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5364324/
Niela-Vilen H., Rahmani, A., Liljeberg, P. & Axelin, A. 2020. Being ‘A Google Mom’ or securely monitored at home: Perceptions of remote monitoring in maternity care. Journal of Advanced Nursing (John Wiley & Sons, Inc.) 2020; 76 (1): 243–252.
Payakachat, N., Rhoads, S., McCoy, H., Dajani, N., Eswaran, H., & Lowery, C. 2020. Using mHealth in postpartum women with pre-eclampsia: Lessons learned from a qualitative study. International journal of gynaecology and obstetrics: the official organ of the International Federation of Gynaecology and Obstetrics, 149(3), 339–346. Viitattu 3.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7239748/
Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito- suositus 2021. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.10.2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50128
Rhoads, S. J., Serrano, C. I., Lynch, C. E., Ounpraseuth, S. T., Gauss, C. H., Payakachat, N., Lowery, C. L., & Eswaran, H. 2017. Exploring Implementation of m-Health Monitoring in Postpartum Women with Hypertension. Telemedicine journal and e-health: the official journal of the American Telemedicine Association, 23(10), 833–841. Viitattu: 2.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5651969/
van den Heuvel, J.F.M., Kariman, S.S, van Solinge, W.W, Franx, A., Lely, A.T & Bekker, M.N. 2019. ” SAFE@HOME – Feasibility study of a telemonitoring platform combining blood pressure and preeclampsia symptoms in pregnancy care.” European Journal of Obstetrics & Gynecology & Reproductive Biology, 240: 226–31.
Stepan, H., Hund, M., & Andraczek, T. 2020. Combining Biomarkers to Predict Pregnancy Complications and Redefine Preeclampsia: The Angiogenic-Placental Syndrome. Hypertension, 75(4): 918–926. Viitattu: 22.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7098437/pdf/hyp-75-0918.pdf
Vandenberk, T., Storms, V., Lanssens, D., De Cannière, H., Smeets, CJ., Thijs, IM., Batool, T., Vanrompay, Y., Vandervoort, PM. & Grieten, L. 2019. A Vendor-Independent Mobile Health Monitoring Platform for Digital Health Studies: Development and Usability Study. JMIR Mhealth Uhealth, 2019;7(10). Viitattu 3.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7017647/