Fysioterapeutin vastaanotto ikäneuvolatoiminnassa on ikääntyneille tärkeää ja hyödyllistä
Ikääntyneen väestön ja palvelutarpeen määrän kasvaessa on mahdollisimman toimintakykyisenä ikääntyminen tärkeää ikääntyneelle itselleen sekä yhteiskunnalle, niin väestön hyvinvoinnin kuin taloudellisuuden näkökulmasta. Ennaltaehkäisevällä ja toimintakykyä edistävällä toiminnalla sekä asiantuntijan ohjauksella voidaan lisätä ikääntyneen liikkumista ja hillitä palvelutarpeen kasvua.
Suomessa väestön ikärakenne vanhenee ja palvelutarpeen kasvu koettelee palvelujärjestelmää, jonka vuoksi ikääntyneiden hyvän toimintakyvyn ja terveyden huomioiminen on merkittävää koko väestön hyvinvoinnin ja yksilöiden elämänlaadun kannalta (Valtioneuvosto 2023; Varis 2023; Sainio ym. 2013; Hietanen & Lyyra 2003).
Väestöennusteiden mukaan erityisesti yli 75-vuotiaat ovat kasvava ikäluokka (Valtioneuvosto 2022). Vuonna 2021 Suomessa 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli noin kymmenen prosenttia, ja määrän ennustetaan kasvavan 14 prosenttiin vuonna 2030 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Väestörakenteen muuttuessa keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten ikääntyneen väestön palvelutarpeeseen voidaan vaikuttaa ja millä tavalla ikääntyvien toimintakykyä voidaan tukea (Koskinen ym. 2012).
Liikkumattomuus on yleistynyt ja vaikuttaa ihmisten kykyyn osallistua yhteiskuntaan (Valtioneuvosto 2023). Terveyspalveluissa tarvitaan osaavaa ohjausta terveyttä edistäviin valintoihin ja elintapamuutoksiin, kuten liikunta-aktiivisuuteen, sekä tätä tukevaa terveyspolitiikkaa, jotta palvelutarpeen kasvua saadaan hillittyä ja menoja kohtuullistettua (Varis 2023; Koponen ym. 2018).
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua voidaan hillitä pitkäjänteisesti sekä edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä ennaltaehkäisevillä toimilla (Valtioneuvosto 2023). Fyysinen aktiivisuus on merkittävä ikääntyneen itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia palveluiden painopistettä keventämällä taloudellisesti kestävällä tavalla.
Erityisesti ikääntyneille liikuntaneuvonnan tulee olla asiantuntijan tukemaa (Kallinen & Kujala 2013). Iäkkään toimintakyvyn arvioinnin ja suunnitelman oikea-aikaisuus on tärkeää. Mahdollinen toimintakyvyn heikentyminen tulee tunnistaa ajoissa, jolloin ikääntyneelle voidaan ohjata yksilöllisiä keinoja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä liikkumiskyvyn parantamiseen (Pohjolainen 2014).
Väestön ikääntyessä ja liikunnallisen elämäntavan vähentyessä on resurssien oikealla kohdentamisella ratkaiseva merkitys kestävän hyvinvoinnin saavuttamisen kannalta. Kunnan palvelurakennetta tulee muuttaa siten, että korjaava työ vähenee ja resursseja suunnataan ennaltaehkäisevään ja mahdollistavaan palvelutarjontaan. Investoimalla oikealla tavalla tarpeenmukaisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin syntyy niin hyvinvointiin liittyviä hyötyjä kuin taloudellisia säästöjä tulevaisuudessa. (Turku 2018.)
Toimintakykyisenä ikääntyminen
Ikääntyneellä väestöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja tämän edellytyksenä on palveluiden suunnitteleminen ikääntyneille sopiviksi. Terveydenhuoltolaki edellyttää ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista ja terveyspalveluissa tulee olla riittävästi monipuolista sekä laadukasta asiantuntemusta. Vanhuspalvelulain mukaisesti kunnan järjestämiin palveluihin kuuluvat ikääntyneen väestön toimintakykyä tukevat terveystarkastukset ja näihin tulee sisältyä terveellisten elämäntapojen ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää ohjausta ja neuvontaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Yhteistyössä eri ministeriöiden, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, Kuntaliiton sekä eri järjestöjen kanssa väestön ikääntymisen varautumiseksi on laadittu Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, jonka tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Kansallisella ikäohjelmalla pyritään kannustamaan mahdollisimman toimintakykyisenä ikääntymiseen sekä turvaamaan taloudellisesti kestävä palvelujärjestelmä. Ikäohjelman yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on terveydenhuollossa suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle. (Valtioneuvosto 2022.)
Hyvinvointialueiden ja kuntien väestön ikääntymistä varten Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027 laatusuosituksen. Ennaltaehkäisevä näkökulma on laatusuosituksen kulmakivi, jossa painotetaan osallisuutta sekä tuetaan iäkkään omaa vastuuta toimintakyvystään. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on lisätä palveluiden vaikuttavuutta ennaltaehkäisevillä toimilla, jolloin hyvinvointialueet pystyvät paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024; Valtioneuvosto 2023.)
Ennaltaehkäisevää toimintaa Ikäneuvolassa
Vuonna 2020 Turussa käynnistyi tutkimushankkeena 75-vuotisneuvola, jonka toiminnassa aloitti fysioterapeutin vastaanotto, ensimmäisenä Suomessa. Tämä jatkuu nykyään pysyvänä toimintana Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Ikäneuvola-nimellä. Ikäneuvolassa fysioterapeutti arvioi asiakkaan toimintakykyä, liikkumistottumuksia sekä ohjaa ja neuvoo yksilöllisesti liikunnan ja harjoittelun suhteen.
Turun ammattikorkeakoulun Master School opinnäytetyössä selvitettiin fysioterapeutin asiantuntijuuden ja ohjauksen vaikutuksia 75-vuotisneuvolan asiakkaiden liikkumistottumuksiin, tiedonsaantiin sekä liikkumis- ja toimintakyvyn muutoksiin. Työssä selvitettiin fysioterapeutin asiantuntijuuden merkitystä ikääntyneen liikkumis- ja toimintakyvyn arvioinnin sekä yksilöllisen ohjauksen osaajana.
Työtä varten laaditulla puolistrukturoidulla haastattelulla selvitettiin asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä asiakkaiden kokemuksia fysioterapeutin asiantuntijuudesta ja ohjauksesta. Työn tavoitteena on kehittää ikäneuvolatoimintaa ja ennaltaehkäiseviä ikääntyneiden palveluita myös jatkossa sekä varmistaa ikääntyneen sitoutumista tavoitteisiin oman toimintakykynsä parantamiseksi.
Fysioterapeutin vastaanotto ikäneuvolassa koetaan erittäin tärkeäksi
Tutkimuksen mukaan 60 % 75-vuotisneuvolan asiakkaista koki fysioterapeutin vastaanoton ikäneuvolatoiminnassa erittäin tärkeäksi ja 29 % tärkeäksi. Asiakkaat kokivat, että ”Pelkkä ohjelappu kotiin ei motivoi.” Vastaanotto, henkilökohtainen tapaaminen ja kuuleminen koettiin tärkeäksi. Esimerkiksi yhden asiakkaan mielestä
Fysioterapeutin rooli ikäneuvolassa on erittäin tärkeä, pitäisi olla ehdoton.
Fysioterapeutin vastaanotto 75-vuotisneuvolassa koettiin hyödyllisenä (47 %). Asiakkaat kokivat saaneensa konkreettista ohjausta ja he pitivät saamaansa tietoa tärkeänä. Asiakkaiden vastauksissa korostui kokemus kohdatuksi tulemisesta ja siitä, että ohjaus koettiin yksilöllisenä sekä ikääntyneen huomioivana. Asiakkaat saivat tietoa omasta toimintakyvystään ja tämä herätteli asiakasta, jolloin tiedolla oli vaikutusta liikkumisen lisäämiseen. Asiakkaat kokivat saaneensa hyviä neuvoja ja myös mahdollisuuden kysyä niitä. Asiantuntijalta saatua tietoa arvostettiin ja fysioterapeutin ohjeita kuunneltiin.
Tutkimuksen perusteella fysioterapeutin vastaanotosta saatu hyöty näkyi siinä, että asiakkaat saivat tietoa omasta toimintakyvystään, fysioterapeutilta saatujen ohjeiden mukaisesti liikkumista lisättiin, jonka myötä asiakkaan toimintakyky parani.
Asiantuntijat paneutuvat ihmiseen.
Ohjaaminen tärkeää iäkkäille.
Asiakkaat tunnistivat fysioterapeutin liikkumis- ja toimintakyvyn asiantuntijana, jonka osaaminen nähtiin laaja-alaisena ja sitä arvostettiin. 75-vuotisneuvolan fysioterapeutin arviointi ja ohjaus koettiin asiantuntevana ja osaavana ikääntyneen ohjaamisessa. Asiakkaiden kommenteista välittyi tärkeys ikäneuvolatoiminnan ja fysioterapeutin vastaanottotoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi myös jatkossa. On tärkeää ottaa asiakkaat osaksi palveluiden suunnittelua, jolloin heidän osallistumisensa toimintaan ja oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen vahvistuu.
Hyvinvointialueiden palvelujärjestelmää kuormittavat merkittävästi elintapoihin liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat ja strategisissa linjauksissa keskeisenä tavoitteena korostuukin pyrkimys palvelurakenteiden keventämiseen vahvistamalla ennaltaehkäiseviä palveluita (Croell ym. 2024). Selvittämällä palveluiden toiminnan laatua sekä ihmisten palvelusta kokemaansa ja saamaansa hyötyä, voidaan suunnitella ja toteuttaa toimintaa parantamaan ihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä (Baredes 2022).
Tämän opinnäytetyön mukaisesti ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja asiantuntevalla ohjauksella voidaan tukea ja parantaa ikääntyneen toimintakykyä. Asiakkaiden palvelukokemuksen parantaminen on julkisissa palveluissa yhä enemmän merkityksellistä (Uusikylä ym. 2023). Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ikäneuvolatoiminta on suunniteltu pysyväksi toiminnaksi kuntien sosiaali- ja terveyskeskuksiin (Turku 2022). Turussa Ikäneuvola jatkaa toimintaa ja neuvolaan kutsutut 75-vuotiaat käyvät fysioterapeutin vastaanotolla 75-vuotisneuvolahankkeella aloitetun toiminnan mukaisesti.
Lähteet
Baredes B. 2022. Serving citizens: Measuring the performance of services for a better user experience. OECD. Working Papers on Public Governance. Viitattu 7.12.2024 https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/65223af7-en.pdf?expires=1733908853&id=id&accname=guest&checksum=F0E76C7FEFE4FBCC7D76F6816C6A3505
Croell K., Knape N., Leipälä J., Louet-Lehtoniemi T., Nieminen J., Ridanpää H., Savolainen N., Syrjä V. & Syrjänen T. 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa. Valtakunnallinen asiantuntija-arvio. 07/2024. Viitattu 7.12.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149932/URN_ISBN_978-952-408-363-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hietanen Anne ja Lyyra Tiina-Maria. 2003. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:2. Viitattu 18.4.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70124/osa1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kallinen M. & Kujala U. 2013. Kestävyys. Gerontologia. Duodecim Oppiportti. Viitattu 16.4.201 https://www.oppiportti.fi/op/grt01500/do Vaatii käyttäjätunnuksen.
Koponen P., Borodulin K., Lundqvist A., Sääksjärvi K. ja Koskinen S. 2018. Terveys, toimintakyky ja Hyvinvointi Suomessa, FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.4.2021 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koskinen S., Lundqvist A. ja Ristiluoma N. 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Raportti 68/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.4.2021 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pohjalainen, Pertti. 2014. Ajatuksia toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen. Ikäinstituutti. Oraita 1/2014. Viitattu 7.4.2021 http://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Viitattu 1.12.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 – 2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki 2020. Viitattu 24.10.2022 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Turku 2022. Turun kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta. Ikäneuvolan tilannekatsaus. Viitattu 9.12.2024 https://ah.turku.fi/sosterla/2022/1020015p/4763386.htm
Turku. 2018. Strategiset ohjelmat. Terve ja hyvinvoiva turkulainen. Viitattu 24.4.2021 https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/strategiset_ohjelmat_v2.1.pdf
Uusikylä P., Jokinen J. & Lintinen U. 2023. Julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:7. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Viitattu 7.12.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164641/VM_2023_7.pdf?sequence=1
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 8.12.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtioneuvosto. 2022. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70. Viitattu 7.12.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164495/VN_2022_70.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Varis Riikka 2023. Iäkkäiden toimintakyky ja luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 28.11.2024 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/152954/VarisRiikka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Artikkeli on osa Arvokas vanhuus -tutkimusryhmän julkaisuja.