Fyysisen aktiivisuuden yhteys korkeakouluopiskelijan opiskelukykyyn
Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia opiskelukykyyn, mutta kuinka mitata fyysisen aktiivisuuden yhteyttä opiskelukykyyn? Opinnäytetyönä toteutetussa pilottitutkimuksessa testattiin opiskelukykymittaria, jossa fyysinen aktiivisuus oli yksi arvioitava osa-alue. Voisiko liikunnan lisääminen olla yksi helposti toteutettava keino opiskelukyvyn parantamiseen?
Liikunta opiskelukyvyn tukena
Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa yksilön opiskelutaidot ja voimavarat sekä hyvä opetus ja opiskeluyhteisön tuki vaikuttavat toisiinsa. Opiskelijan kokemus elämänhallinnasta, minäpystyvyydestä ja sosiaalisesta tuesta lisäävät opiskelukykyä ja hyvinvointia. (Kunttu 2021, 38, 40.)
Liikunnan myönteiset vaikutukset opiskelukykyyn on tunnistettu laajasti tutkimuskirjallisuudessa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus nousevat esiin usealla opiskelukyvyn osa-alueella ja näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti fyysiseen, psyykkiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Tukemalla fyysistä aktiivisuutta voidaan tukea opiskelijan opiskelukykyä ja voimavaroja. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2025, 94.)
Aiemmat tutkimukset ovat tarkastelleet opiskelukykyä usein kapeasti opintomenestyksen tai yksittäisten opiskelukykyyn liittyvien tekijöiden kautta. Opinnäytetyössä Turun Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskelukykyyn vaikuttavat tekijät – pilottitutkimus pilotoitiin mittaria, joka mittaa opiskelukykyä useasta näkökulmasta. Mittari koostuu seitsemästä yksilöön liittyvästä opiskelukyvyn osa-alueesta, joista yksi osio mittaa liikunta-aktiivisuutta ja istumisen määrää.
Liikkumalla lisää opiskelukykyä
Väestön liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen on noussut hyvin ajankohtaiseksi aiheeksi viime vuosina. Kolu ym. (2022, 681) toteavat toimien, jotka pyrkivät lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja vähentämään paikallaanoloa, tuovan yksilön paremman terveyden lisäksi yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvään Suomi liikkeelle-ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä liikuntaa jokaisessa ikäryhmässä. Esimerkiksi korkeakoulujen osalta se näkyy tavoitteena edistää niiden hakeutumista Liikkuva opiskelu -ohjelmaan. (Valtioneuvosto 2023, 209, 211.)
Opiskelijoita kannustetaan entistä enemmän liikkumaan ja tauottamaan työskentelyä. Kesäkuussa 2024 julkaistun Liikkuen opiskelukykyä -malli osoittaa, että liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi opintomenestykseen ja opinnoissa pärjäämiseen. Lisäksi liikunta tukee yksilön hyvinvointia, mielenterveyttä ja voimavaroja. Mallissa korostuvat keinot, joiden avulla opiskelija voi myös itse edistää opiskelukykyään liikkumisen avulla. (Kangasniemi ym. n.d..)
Yksi yleisimmistä opiskelukykyyn heikentävästi vaikuttavista tekijöistä ovat mielenterveysongelmat (Hauschildt ym. 2021, 33). Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden yhteyttä on tutkittu laajasti. Appelqvist-Schmidlechner ym. (2025, 94) havaitsivat, että jo vähäinenkin fyysinen aktiivisuus vähentää korkeakouluopiskelijoiden psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyttä. Myös Casanova ym. (2023, 10) totesivat tutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden vähentävän ja ennaltaehkäisevän mielenterveysoireilua ja että vähäinen liikkuminen yhdistettiin suurempaan psyykkiseen oireiluun. Psyykkisesti kuormittuneen opiskelijan liikunnan aloittamisen tukeminen on erityisen tärkeää.
Tuoreessa norjalaisessa Cappelen ym. (2025, 405, 427) satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (RCT) havaittiin liikunnan vaikuttavan edistävästi akateemiseen suoriutumiseen. Interventioyhmän opiskelijoille jaettiin ilmainen kuntosalikortti. Tulosten mukaan interventioryhmäläiset suorittivat enemmän kursseja, läpäisivät enemmän tenttejä ja keskeyttivät vähemmän kursseja verrattuna verrokkiryhmään. Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin intervention olleen kustannustehokas ja liikunnan esteiden poistamisen olevan avainasemassa väestön terveyden edistämiseksi.
Opiskelukyvyn ja fyysisen aktiivisuuden mittaaminen
Fyysisen aktiivisuuden lisäksi opiskelukykyyn vaikuttavat useat tekijät. Opinnäytetyönä toteutetun pilottitutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelukykyä on tärkeää mitata laajasti opiskelukykyilmiön moniulotteisuuden vuoksi. Tätä varten tarvitaan mittareita, jotka huomioivat opiskelukyvyn osa-alueet laaja-alaisesti. Opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä on tärkeää tutkia, jotta opiskelijoiden hyvinvointia ja opinnoissa pärjäämistä voidaan tukea ja edistää.
Opinnäytetyössä pilotoitu opiskelukykykysely koostuu jo käytössä olevista validoiduista kyselyistä, joiden mukaan ottamista pohdittiin tarkasti kohderyhmä huomioiden. Mittarin kehittämisessä seurattiin De Vet ym. (2011, 31–32) kuvaamaa mittarin kehittämisen kuusiportaista prosessia, jossa muun muassa määritellään mitattavat asiat, valitaan mittausmenetelmät ja testataan mittaria pilottitestauksen avulla.
Opiskelukykykyselyn fyysistä aktiivisuutta mittaavaan osioon valittiin kansainvälinen liikuntakysely- lyhyt (IPAQ-SF – International Physical Activity Questionnaire Short Form), joka on itsearviointiin perustuva mittari liikunta-aktiivisuudesta ja istumisen määrästä (UKK-instituutti 2025). Se on osoittautunut sopivaksi fyysisen aktiivisuuden mittausvälineeksi korkeakouluopiskelijoilla (Murphy ym. 2017; Peng ym. 2025).
Aiemmin mainitussa Cappelen ym. (2025, 408–409) tutkimuksessa liikunnan vaikutusta opintomenestykseen mitattiin käyttäen opiskelijoiden rekisteritietoja suoritetuista opintopisteistä ja kurssiarvosanoista sekä seuraamalla kuntosalikäyntien määrää.
Opinnäytetyönä toteutetun pilottitutkimuksen tulosten mukaan opiskelukykykyselymittari vaikuttaa uskottavalta ja sisällöltään validilta selvittämän Turun Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskelukykyä. Opiskelukykymittarin avulla voidaan jatkossa selvittää opiskelukykyä vahvistavia tekijöitä ja siten edistää opiskelijoiden opiskelukykyä ja -hyvinvointia.
Myös opinnäytetyön pilottitutkimukseen pohjautuvassa pitkittäistutkimuksessa on tarkoitus kerätä rekisteritietojen avulla tietoa opiskelijoiden opintomenestyksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Opintomenestys ei kuitenkaan kerro koko totuutta opiskelukyvystä, joten ilmiötä on pyrittävä tutkimaan laajemmin.
Kohti liikkuvampaa opiskeluarkea
Siis lisää liikuntaa opiskelijoille. Helpommin sanottu kuin tehty. Ensin on tunnistettava liikkumattomuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden syyt, minkä jälkeen toimia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi voidaan alkaa kehittää. Tähän tarvitaan sekä fyysistä aktiivisuutta että opiskelukykyä mittaavia sekä niitä yhdistäviä mittareita.
On tärkeää kysyä kohderyhmältä eli opiskelijoilta itseltään kehitysideoita liikunnan lisäämiseksi opiskelija-arkeen. Oppilaitoksen ja opettajien tuki sekä ymmärrys fyysisen aktiivisuuden merkityksestä opiskelukykyyn ovat tärkeässä roolissa.
Kiireisen arjen keskellä koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen avulla voidaan lisätä liikunnan kokonaismäärää, mutta myös tehostaa oppimista.
Lähteet:
Appelqvist-Schmidlechner K.; Kangasniemi A.; Ikonen J.: Lahti J. & Parikka S. 2025. Korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja mielenterveysoireilu koronapandemian aikana. Liikunta & Tiede 62(3), 89–97. Viitattu 12.2.2026. https://www.researchgate.net/publication/392602728_KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN_FYYSINEN_AKTIIVISUUS_JA_MIELENTERVEYSOIREILU_KORONAPANDEMIAN_AIKANA
Cappelen A. W.: Charness, G.; Ekström, M.; Gneezy U. & Tungodden, B. 2025. Exercise Improves Academic Performance. Journal of Political Economy 2026 134:1, 397–434. Viitattu 1.3.2026.
https://doi.org/10.1086/738251
Casanova, F.; O’Loughlin, J.; Karageorgiou, V.; Beaumont R.N.; Bowden, J.; Wood, A.R. & Tyrrell, J. 2023. Effects of physical activity and sedentary time on depression, anxiety and well-being: a bidirectional Mendelian randomisation study. BMC Med 21, 501 (2023). Viitattu 15.2.2026.
https://doi.org/10.1186/s12916-023-03211-z
de Vet, H. C. W.; Terwee, C. B.; Mokkink, L. B. & Knol, D. L. 2011. Measurement in medicine: A practical guide. Cambridge University Press. E‑kirja Ebook Central‑palvelussa. Viitattu 20.2.2026. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=802925
Hauschildt, K.; Gwosć, C.; Schirmer, H. & Wartenbergh-Cras, F. 2021. Social and Economic Conditions of Student Life in Europe. EUROSTUDENT VII Synopsis of Indicators 2018–2021. Wbv Media GmbH & Co. KG. Viitattu 8.2.2026.
https://www.eurostudent.eu/download_files/documents/EUROSTUDENT_VII_Synopsis_of_Indicators.pdf
Kangasniemi, A.; Koskinen, S.; Siekkinen, K.; Ansala, J.; Ikonen, A L. & Puustinen, M. N.d. YTHS. Liikkuen opiskelukykyä. Viitattu 8.2.2026.
https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/liikkuen-opiskelukykya/
Kolu, P.; Kari, J.T.; Raitanen J.; Sievänen, H.; Tokola, K.; Havas, E.; Pehkonen, J.; Tammelin, T. H.; Pahkala, K.; Hutri‑Kähönen, N.; Raitakari, O.T. & Vasankari. T. J Epidemiol Community Health 2022;76:677–684. Viitattu 20.2.2026.
https://doi.org/10.1136/jech-2021-217998
Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Teoksessa Kunttu, K.; Komulainen, A.; Kosola, S.; Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.) Opiskeluterveys (2., uudistettu painos, s. 38–40). Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.2.2026.
Murphy, J.; Murphy, M.; MacDonncha, C.; Murphy, N.; Nevill, A. & Woods, C. 2017. Validity and Reliability of Three Self-Report Instruments for Assessing Attainment of Physical Activity Guidelines in University Students. Measurement in Physical Education and Exercise Science, 21(3), 134–141. Viitattu 2.2.2026.
https://doi.org/10.1080/1091367X.2017.1297711
Peng, S.; Khairani, A. Z.; Rabiu Uba, A. & Yuan, F. 2025. Physical activity measurement tools among college students in intervention studies: A systematic review. PLOS ONE, 20(4), e0321593. Viitattu 2.2.2026.
https://doi.org/10.1371/journal.pone.0321593
UKK-instituutti 2025. Kansainvälinen liikuntakysely – lyhyt IPAQ. Viitattu 2.2.2026.
https://ukkinstituutti.fi/aineistot/kansainvalinen-liikuntakysely-lyhyt-ipaq/
Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja. Viitattu 25.2.2026.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8