Hedelmällisyystietoisuuden lisäämisellä Suomen syntyvyys kasvuun?
Nuorten aikuisten hedelmällisyystiedon lisäämisellä voidaan ehkäistä tahatonta lapsettomuutta ja parantaa mahdollisuuksia perheen perustamiseen tulevaisuudessa. Syntyvyyden uskotaan laskevan vielä entisestään tulevina vuosina. Synnyttäjien keski-iän kasvulla on vaikutusta syntyvyyteen. Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Master School -kehittämisprojekti tehtiin Felicitas Mehiläinen lapsettomuusklinikan toimeksiantona.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisen aikuisväestön terveydellistä tilaa vuosina 2022–2023. Ilmiöraportin johtopäätöksissä todetaan, että hedelmällisyysneuvontaa tulisi lisätä nuorten aikuisten keskuudessa. Ohjeistuksen ja tiedon antaminen hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa tulisi olla osa koulun terveystiedon opetusta. Hedelmällisessä iässä olevien opiskelijoiden tiedonsaantia voidaan lisätä luontevasti terveystarkastuksissa. (Lehtoranta ym. 2023.)
Perhebarometritutkimuksen mukaan koulun tarjoamasta opetuksesta on päällimmäisenä nuorilla mielessä seksivalistus, jossa keskitytään eniten raskauden ehkäisyyn. Nuorien mukaan perheensuunnittelusta ei puhuta koulussa. Lukiossa terveystiedon tunneilla käsitellään lisääntymisterveyttä, mutta muissa peruskoulun jälkeisissä kouluissa aihetta ei enää käsitellä. (Rotkirch ym. 2017.)
Hedelmällisyystietoisuuden lisäämiselle on tarvetta
Hedelmällisyystietoisuus määritellään ymmärryksenä riskitekijöistä, jotka voivat vaikuttaa lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, seksuaaliterveyteen liittyvät tekijät ja elämäntavat. Lisäksi ympäristö, jossa elää, voi vaikuttaa perhesuunnitteluun ja tarpeisiin perustaa perhe. (Zegers-Hochschild 2017; Nikkola 2020.)
Nuoret kokevat puutteita tiedoissa omaan hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä ikään liittyvästä hedelmällisyyden laskusta. Riittävän tiedon avulla he pystyvät kiinnittämään enemmän huomiota hedelmällisyyteen, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja näin saavuttamaan lisääntymistavoitteensa. Tutkimusten mukaan on useita erilaisia tapoja, joilla voidaan parantaa nuorten hedelmällisyystietoisuutta. (Rotkirch ym. 2017; Hickman ym. 2018; Monester ym. 2019.) Jokaisella on oikeus päättää itsenäisesti lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista (Rotkirch 2021).
Nuorten aikuisten tapa hakea tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä edistää heidän lisääntymisterveyttänsä siirryttäessä aikuisuuteen. Yleensä nuoret aikuiset hakevat aiheesta tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä, mikä osoittaa heidän asennettaan omaa terveyttään kohtaan. Tiedonhaun tapoihin vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä asenteet ja arvot. (Gagné ym. 2018.)
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin kehittämisprojektin tavoitteena oli lisätä nuorten aikuisten hedelmällisyystietoisuutta ja kehittää Felicitas Mehiläisen hoitajien hedelmällisyysneuvontakäyntejä. Osana kehittämisprojektia toteutettiin kysely, johon vastasi 335 18–30- ja 31–40-vuotiasta naista ja miestä.
Nuorten aikuisten hedelmällisyystietoisuus
Miesten hedelmällisyystietoisuus on vähäisempää kuin naisten
Tämän kehittämisprojektin keskeinen tulos oli se, että miesten hedelmällisyystietoisuus naisen hedelmällisyyden laskusta oli vähäisempää kuin naisten. Kyselyn tulosten mukaan naisten hedelmällisyyden arvioitiin laskevan heti 30 ikävuoden jälkeen. Yleisesti ottaen naiset arvioivat naisten hedelmällisyyden laskevan aiemmin kuin miehet. Miehen siemennesteen laadun arvioitiin heikkenevän tasaisesti 35 ikävuodesta lähtien.
Raskauden alkamiseen uskotaan vahvasti
Naiset ja miehet arvioivat 25-vuotiaan nuoren parin suojaamattomasta yhdynnästä raskauden alkavan tyypillisesti enemmän kuin 50 prosentin todennäköisyydellä. Erityisesti näin uskottiin vanhemman ikäryhmän naisten ja miesten vastauksissa. Osa arvioi todennäköisyyden olevan jopa 90–100 prosenttia.
Hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin hyvin
Hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä kehittämisprojektin nuorilla aikuisilla oli hyvin tietoa. Erityisesti alle 30-vuotiaiden naisten ikäryhmässä useampi vastaaja tiedosti hyvin tekijöitä, joilla on vaikutusta hedelmällisyyteen. Kaikkien vastaajien mielestä useimmin hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä olivat:
- tupakointi
- stressi
- lääkitykset
- ali- tai ylipaino.
Tiedonhakua tehtiin ensisijaisesti luotettavista lähteistä
Nuoret aikuiset etsivät tietoa seksuaaliterveydestä ja hedelmällisyydestä eniten verkosta tunnettujen toimijoiden verkkosivuilta. Naiset ja nuorin ikäryhmä etsivät tietoa useimmista kanavista. Miehet ja vanhin ikäryhmä puolestaan muita harvemmin etsivät lainkaan tietoa aiheesta.
Kehittämisprojektin tulosten perusteella nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän tietoa hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Koulut ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa hedelmällisyystietoisuuden lisäämisessä. Aiheesta tulisi keskustella avoimesti, koska se koskettaa kaikkia ihmisiä jossain vaiheessa elämää.
Tulevaisuudessa nuorten aikuisten hedelmällisyystietoisuutta voidaan lisätä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, joissa kerrotaan hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Kehittämisprojektin osana järjestettiin nuorille aikuisille Puhutaan hedelmällisyydestä -tapahtuma. Tämä koettiin hyödyllisenä tapana edistää hedelmällisyystietoisuutta.
Tutustu Jenni Kaivolan opinnäytetyöhön Theseuksessa: Nuorten aikuisten hedelmällisyystietoisuus.
Lähteet
Gagné, T; Ghenadenik, AE; Abel, T & Frohlich, KL. 2018. Social inequalities in health information seeking among young adults in Montreal. Health Promot Int. Vol. 1, No 33. 390–399. doi: 10.1093/heapro/daw094. PMID: 28011650
Hickman, L.; Fortin, C.; Goodman, L.; Liu, X & Flyckt, R. 2018. Fertility and fertility preservation: knowledge, awareness and attitudes of female graduate students. The European Journal of Contraception & Reproductive Health Care, Vol. 23, No 2. 130–138. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=8&sid=b2ef5d02-2c0b-44cf-9b4f-67e7f159c73a%40redis
Lehtoranta, L.; Majlander, S.; Heino, A.; Leinonen, M.; Liitsola, K.; Wedenoja, S.; Gissler, M & Klemetti, R. 2023. Lapsihaaveet ja lapsettomuus. THL. Terve Suomi. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/lapsihaaveet_ja_lapsettomuus.html
Monester, J.; Fisher, J.; Kirkman, M.; Rowe, H. & Holton S. 2019. ’If I had known the fertility health facts sooner…’ Knowledge gaps as a barrier to effective fertility management: findings from the understanding fertility management in contemporary Australia survey. Eur J Contracept Reprod Health Care. Vol. 24, No 4. 274–279. doi.org/10.1080/13625187.2019.1625326
Nikkola, I. 2020. Nuoren seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät tiedontarpeet. Teoksessa Tuomi, J. (toim.) Viisaat valinnat: hedelmällisyyden suojelu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355743/Viisaat-Valinnat[1]Hedelmallisyyden-suojelu.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Rotkirch, A. 2021. Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162920/VNK_2021_2.pdf?sequence=17&isAllowed=y
Rotkirch, A.; Tammisalo, K.; Miettinen, A & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään?: Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Helsinki: Väestöliitto.
Zegers-Hochschild, F.; Adamson, GD.; Dyer, S.; Racowsky, C.; de Mouzon, J.; Sokol, R.; Rienzi, L.; Sunde, A.; Schmidt, L.; Cooke, ID.; Simpson, JL & van der Poel, S. 2017. The International Glossary on Infertility and Fertility Care, 2017. Hum Reprod. Vol. 108, No 3. 393–406. doi.org/10.1016/j.fertnstert.2017.06.005