Henkilöstön osaamisen kehittäminen luo vaikuttavampia terveyden edistämisen palveluita
Ei omena kauas puusta putoa, kuuluu sanonta. Ylisukupolvisuus on käsite, joka tunnetaan laajasti. Puhutaan myös suvun perinnöstä, suvussa kulkevasta, niin hyvästä kuin pahasta asiasta. Pysähdytään hetkeksi tarkastelemaan hieman lähemmin ilmiötä.
90-luvun lopulla Felitti ym. tutkimusryhmä käynnisti laajan tutkimuksen, joka luo perustan Aces Adverce childhood experiences (ACE) eli lapsuuden ajan haitallisten kokemusten ja niiden merkityksen tutkimukselle. Lapsuuden ajan haitalliset kokemukset tarkoittavat lapsuuden aikana tapahtunutta, lapsen kehitykseen vahingollisesti vaikuttavaa tapahtumaa. Tutkimuksessa todettiin, että mitä useampi haitallinen kokemus henkilöllä oli lapsuudessa, kasvoi todennäköisyys useille terveysriskitekijöille aikuisuudessa. Lapsuusajan haitallisille kokemuksille tyypillistä on niiden kumulatiivisuus, eli kasaantuminen. Yhdeltä osa-alueelta saatu piste, lisää riskiä pisteiden kertymiselle muiltakin osa-alueilta.
Haitalliset tapahtumat voidaan luokitella kolmeen ryhmään; lapseen kohdistuva väkivalta: fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen, psyykkinen ja henkinen kaltoinkohtelu ja perheen monimuotoiset ongelmat: vanhempien ero, päihteiden käyttö, psyykkinen sairaus ja vankeustuomio. Yleisin kaltoinkohtelun muoto USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa oli vanhempien päihteiden ongelmakäyttö. Neljä tai enemmän pisteitä laskee henkilön elinajanodotella 20 vuodella keskimääräisestä. (Felitti ym. 1998).
Suomessa ACE tutkimus on vasta alussa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on kehittynyt ACE-THL lomakkeen suomalaista tutkimusta varten. Lomaketta hyödynnetään Terve Suomi -tutkimuksessa ja turvakotiasiakkaille tehtävässä Turvapolku-tutkimuksessa. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2024). ACE kokemukset voivat heijastua vanhemmuuteen ja kykyyn toimia turvallisena vanhempana lapselle. Trauma voi näkyä esimerkiksi uni- ja muistihäiriöinä, tunteiden kokemisen ja säätelemisen vaikeutena, ahdistuksena, masennuksena, huonommuuden kokemuksena sekä vaikeutena tulkita ja sietää vauvan itkua. Raskausaikaan voi liittyä epämiellyttäviä tunteita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Odottaja voi olla myös ylikorostuneen huolissaan omasta tai vauvan voinnista tai toisaalta odottaja voi olla myös huolehtimatta omasta hyvinvoinnistaan, esimerkiksi käyttää päihteitä tai ei hoida sairauksiaan. (Ensi- ja turvakotienliitto 2019).
Henkilöstön osaamista tulee vahvistaa, jotta palveluja voidaan tarjota oikea aikaisesti. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tehty laajaa ja aktiivista kehittämistyötä päihteitä käyttävien perheiden palveluiden kehittämiseksi. Hankkeiden ammattilaiskyselyissä on noussut vahvasti ilmi henkilöstön osaamisen kehittämisen tarve. Sosiaali- ja terveysministeriön 57/2024 asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta mukaan henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen.
Verkkokurssi auttaa terveydenhoitajia tukemaan perheitä paremmin
Päihdetietoutta neuvolan terveydenhoitajalle -verkkokurssi toteutettiin Turun AMK Master school -opinnäytetyönä vastaamaan terveydenhoitajilta esiin nousseen osaamisen kehittämisen tarpeeseen. ACE on yksi verkkokurssin teemoista, joka nostaa esille uutta näkökulmaa terveydenhoitajan asiakastyöhön. Tiedostamalla lapsuuden kokemusten merkitys yksilön hyvinvointiin ja tukemalla asiakasta ja perhettä riittävästi, voidaan edistää koko perheen hyvinvointia ja terveyttä.
Muita verkkokurssin osa-alueita ovat päihteet; alkoholi, nikotiini ja tupakka sekä huumausaineet, varhainen vuorovaikutus, riippuvuussairaus ja stigma. Verkkokurssi on täydennyskoulutus lasten- ja äitiysneuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille. Verkkokurssin teemat rakentuivat osallistavan työpajatyöskentelyn tuloksena.
Työpajassa haettiin henkilöstön näkemyksiä esille osaamisentarpeista ja niitä täydennettiin työnantajan ajatuksilla. Työn taustalla on laaja näyttöön perustuva kirjallisuuskatsaus. Teemojen yhteensopivuus on tunnistettavissa myös kirjallisuudesta. Lukija pääsee verkkokurssilla syventymään kuhunkin aiheeseen tiiviin ja napakan tieto-osion kautta, johon on koostettu pääkohdat oppiaineistosta. Verkkokurssi pysäyttää myös terveydenhoitajan pohtimaan oppimaansa. Kurssiaineistoon sisällytetyt pohdinta tehtävät ohjaavat lukijat ajattelemaan teemaa oman työn kautta. Verkkokurssi on kokonaisuus, joka tukee terveydenhoitajaa työssään.
Terveyden edistämistyö tarvitsee tuekseen näyttöön pohjautuvaa tietoa. Täydennyskoulutuksella voidaan varmistaa palveluiden vaikuttavuutta ja tukea terveydenhuollon ammattilaisia jaksamaan työssään. Terveydenhuollon muuttuvat tarpeet luovat osaamistarvetta. Verkkokurssi vastaa molempiin tarpeisiin. Tiedostamalla verkkokurssin teemojen merkitys yksilön hyvinvointiin ja tukemalla asiakasta ja perhettä riittävästi, voidaan edistää koko perheen hyvinvointia ja terveyttä.
Pojasta polvi paranee. Osaamisen, ymmärtämisen ja riittävän tuen turvin.
Lähteet
Ensi- ja turvakotien liitto. 2019. Lapsuuden kokemuksilla on väliä- opas.
Felitti, V. J.; Anda, R. F.; Nordenberg, D.; Williamson, D. F.; Spitz, A. M.; Edwards, V.; Koss, M. P. & Marks, J. S. 1998. Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. American Journal of Preventive Medicine, 14(4), 245–258.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Lapsuuskokemuksia-tutkimuslomakkeen kehittäminen. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen-kehittaminen
57/2024 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta