Hoitajien osaamisen kehittämiseen uutta potkua: taitopajatyöskentelyllä laadukkaampaa hoivaa
Iäkkäät, moni- ja muistisairaat sekä toimintakyvyltään heikentyneet asiakkaat vaativat hoitohenkilökunnalta monipuolista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Hoivakodin asukkaiden tulee saada lainmukaista ja laadukasta hoitoa, mikä edellyttää hoitajilta riittävää osaamista perushoidossa, huolenpidossa, lääkehoidossa sekä asiakasryhmän erityistarpeissa.
Ammattilaisten osaamista voidaan kehittää erilaisin menetelmin, mutta perinteisen täydennyskoulutuksen lisäksi on suositeltavaa hyödyntää muitakin menetelmiä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 57–58).
Ammattilaisten osaamisen kehittämisessä yhdistyvät teoria ja käytäntö
Turun AMK Master School -opinnäytetyössä vastattiin hoivakodin henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin teoriaa ja käytäntöä yhdistävä taitopajatyöskentely, joka on tutkimuksissa todennettu toimivaksi menetelmäksi henkilöstön osaamisen kehittämisessä (Eteläpelto ym. 2013, 28–32; Pajari ym. 2023, 128–129).
Perinteisesti taitopajatyöskentely tai simulaatiotyöskentely on kuulunut aloille, jossa käytännön osaamista on ollut tarve harjoitella ennen sen suorittamista. Tällaisia aloja ovat muun muassa ilmailu sekä terveydenhuolto, jossa sillä on vahva pohja etenkin akuuttityön yksiköissä. (Eteläpelto ym. 2013, 32–38.)
Opinnäytetyössä menetelmää hyödynnettiin uudenlaisessa ympäristössä. Tavoitteena oli tarjota uusi näkökulma hoivakodin henkilökunnan osaamisen kehittämiseen luentomaisen sekä itseopiskelun tai Teams-koulutusten oheen. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin koulutusrunko ympärivuorokautisen hoivakodin hoitohenkilökunnalle sekä organisaation sisäiseen käyttöön.
Taitopajojen avulla tehokkaampaa osaamisen kehittämistä
Taitopajaoppiminen on johdettu terveydenhuollossa laajalti käytetystä simulaatio-oppimisesta, jossa tarkoituksena on luoda mahdollisimman todentuntuinen oppimisympäristö, hyödyntäen jopa audiovisuaalisia sekä tietokoneavusteisia simulaatiolaitteita, nukkeja ja virtuaalitodellisuutta (Rosenberg ym. 2013, 9–11).
Simulaatiotyöskentelyn etu on monipuolisuus erilaisissa tilanteissa ja toimintatapojen harjoittelussa ilman potilasriskejä. Tämä taas alentaa kynnystä kokeilulle ja erehdyksille. Simulaatiossa näkyvät välittömästi päätösten seuraukset, jotka voidaan analysoida myöhemmin esimerkiksi videotaltioinnista, ilman huolta potilaiden tietosuojasta. (WHO 2011, 59.)
Taitopajat mahdollistavat turvallisen harjoittelun toistojen avulla, taidoissa, joita ei välttämättä pääse usein työssä tekemään.
Taitopajaopetus on kaikista perinteisintä simulaatio-opetusta, jossa keskitytään yksittäisten taitojen, kuten kliinisten- tai teknisten taitojen sekä erilaisten hoito- ja tutkimusvälineiden käytön opettamiseen. Taitopajat mahdollistavatkin turvallisen harjoittelun toistojen avulla, taidoissa, joita ei välttämättä pääse usein työssä tekemään. (Rosenberg ym. 2013, 101–102.)
Taitopajojen sisältöjen valintaa sekä toteutusta tulisi ohjata selkeät ja ennalta määrätyt oppimistavoitteet. Ennakkosuunnittelussa on hyvä huomioida taustalla olevat ongelmat sekä huomioida yksikkö- ja ryhmäkohtaiset erityistarpeet. Taitopajojen tulee myös vastata oppijoiden kokemustasoa. Tutkimusten mukaan sopivan tasoiset haasteet edistävät oppimista, joten taitopajoissa on hyvä kasvattaa haasteellisuutta asteittain, kun aiemmat taitotasot ovat riittävän rutinoituneita. (Rosenberg ym. 2013,15, 17–18, 39.)
Viisi valmista koulutusrunkomateriaalia taitopajojen ohjaajille
Opinnäytetyön tuotoksena luotiin viisi koulutusrunkomateriaalia taitopajoihin: kivun arviointiin ja hoitoon, eristystilanteeseen, kompressiohoidon toteutukseen, asukassiirtoihin sekä yleistilan laskuun liittyen.
Materiaali sisältää varsinaisen taitopajan sisällön, oppimistavoitteet, harjoituksen kulun, vaadittavat resurssit ja ohjeen jälkipuintiin sekä ohjaajan ohjeen mitä hänen tuli tarkkailla tai arvioida osallistujan suorituksesta. Valmis materiaali on tarkoitettu taitopajojen ohjaajien käytettäviksi, ja sen avulla taitopajoihin on helpompi valmistautua.
Koulutusrunkomateriaalien tarkoituksena on varmistaa, että luotu koulutusmateriaali on helposti saatavilla ja käyttöön otettavissa sekä tarvittaessa vaivattomasti muokattavissa yksikkökohtaisten osaamistarpeiden mukaan. Lisäksi materiaalit on suunniteltu innostamaan taitopajojen käyttöön ja antamaan toteuttajille selkeää ohjeistusta menetelmästä.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden tulisi ohjata työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä, jolloin kehittämisen painopiste voi siirtyä abstraktimpiin osaamisalueisiin, kuten ajattelutapoihin, tiedon soveltamiseen ja vuorovaikutustaitoihin, eikä pelkästään substanssiosaamiseen. Tällöin kokeilemisen arvoista voi olla yksikön tarpeisiin muokatut taitopajat. (Sivonen 2022,132–133.)
Lähteet:
Eteläpelto, A., Collin, K. & Silvennoinen, M. 2013. Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M.-M. & Jokela, J. (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 21–50.
Pajari, J., Vaajoki, A. & Saaranen, T. 2023. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Mikkonen, K., Hemberg, J. & Salminen L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. 128–139.
Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M.-M., Jokela, J. & Ranta, I. (toim.) 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca.
Sivonen, O. 2022. Yrityskulttuurit murroksessa. E-kirja Storytel-kirjapalvelussa. Helsinki: Alma Talent. Vaatii rekisteröitymisen palveluun. Viitattu 30.3.2024.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 2.2.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Uusitalo, E. 2023. Vanhusten hoivapalvelujen kriisi ei saa toistua. Helsinki: Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Viitattu 30.3.2024. https://valvira.fi/-/vanhusten-hoivapalvelujen-kriisi-ei-saa-toistua
WHO 2011. Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. Geneva: WHO – World Health Organization. Viitattu 28.5.2024. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/44641/9789241501958_eng.pdf?sequence=1