• ikääntyminen
• Kuntoutus
• läheiset
• osallisuus
• toimintakyvyn tukeminen

Jokainen varmasti tietää tai tuntee ikääntyneen, joka kenties asuu yksin ja jonka toimintakyvyssä on ilmennyt heikentymää, mutta palveluihin pääsemiseksi on kuitenkin pitkät jonot. Millaisia keinoja ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi on? Voisiko jokainen meistä omalla toiminnallaan tukea ikääntyneen toimintakykyä ja kuntoutumista ja siten mahdollistaa ikääntyneelle kotona asumisen pidempään? Miten?

Ikääntyneiden määrä on Suomessa suuressa kasvussa, ja vuonna 2040 on ikääntyneiden määrän arvioitu olevan jopa yli 200 000 henkilöä enemmän kuin nyt (Tilastokeskus 2024). Palveluiden tarjoamisessa on jo nyt ollut huomattavia haasteita, jotka osin johtuvat sosiaali- ja terveysalalla vallitsevasta työvoimapulasta (TEM 2023).

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) määrittää, että ikääntyneille tulisi turvata oikea-aikaiset ja tarvittavat palvelut, ja niitä järjestäessä tulisi vahvistaa ikääntyneen henkilön toimijuutta. Läheisten roolin tärkeys on tiedetty aina, mutta sitä tulisi vahvistaa entistä tehokkaammin ikääntyneiden määrän kasvun ja työvoimapulan ohella.

Ikääntyneen kokonaisvaltainen toimintakyky

Toimintakyky on iso kokonaisuus, jonka kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Toimintakyvyn kokonaisuuteen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen sekä sosiaalinen toimintakyky. (THL 2023.) Toimintakykyä voidaan ylläpitää huolehtimalla kaikista sen osa-alueista. Tärkeää on myös tunnistaa ne merkit, jotka viittaavat toimintakyvyn alentumaan. Mikäli alentuma huomataan ajoissa, on siihen helpompi puuttua ja ennaltaehkäistä laajempia haasteita. (THL 2024.)

Ikääntyneiden toimintakyvyn osa-alueista:

• Fyysinen: Ikääntyneiden liikuntasuosituksen mukaan reipasta ja monipuolista liikuntaa tulisi olla viikkotasolla 2,5 tuntia tai rasittavaa liikuntaa 1 tunti ja 15 minuuttia. Liikuntasuosituksen mukaan ikääntyneen arjen toimivuuden kokonaisuudessa korostuu lihasvoiman ja tasapainon tärkeys. (UKK 2024.)
• Psyykkinen: Masennuksen ajatellaan usein liittyvän ikääntymiseen luontaisesti, vaikka näin ei kuitenkaan ole. Ikääntyneillä masennusta on tärkeää ennaltaehkäistä ja tunnistaa riskitekijöitä, kuten yksinäisyys tai menetykset. Toisaalta on masennus pitää myös oppia erottamaan surusta. (Mielenterveystalo n.d.)
• Kognitiivinen: Ikääntyneillä selkein kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemiseen vaikuttava tekijä ovat erilaiset muistisairaudet. Aivoterveydestä tulee pitää hyvää huolta. Se mahdollistuu esimerkiksi huolehtimalla terveellisestä ravinnosta, riittävästä unesta sekä aivojen riittävästä haastamisesta. (Muistiliitto n.d.)
• Sosiaalinen: Yksilöllä, läheisillä, ympäristöllä sekä yhteisöillä on vaikutusta sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämän toimintakyvyn osa-alueen ylläpitämisen mahdollistavat ikääntyneelle tarjottavat sosiaalisen kontaktit, kuten läheisten yhteydenotot ja toisaalta kokonaisvaltaisen toimintakyvyn näkökulmasta mahdollisuus itsenäiseenkin toimijuuteen arjessa. (THL 2023.)

Kuntoutujana ikääntynyt henkilö

Kuntoutujina ikääntyneet ovat erityisryhmä. Kuntoutuksen tarvetta voi olla vaikea havainnoida, sillä ikääntyneet monesti keksivät itse korvaavia tapoja, joiden avulla arjen haastavaksi muodostuneista tilanteista selvitään. (Räsänen 2018, 23.) Kuntoutuminen on hyvin yksilöllistä, ja sen vuoksi jokaisen kuntoutujan matka kohti omaa tavoitetta on erilainen. Yleisin ikääntyneiden kuntoutuksen muoto on kotikuntoutus, jolla pyritään vahvistamaan tutussa kotiympäristössä toimimista. Kuntoutusta voidaan myös toteuttaa etäkuntoutuksena. (Terveyskylä 2024.)

Ikääntyneille suunnatulla kuntoutuksella pyritään ehkäisemään kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä ohjaamaan ikääntynyttä siinä, miten hän itse voisi edistää toimintakykyään. Kuntoutujia on erilaisia, kuten kuntoutusta ja sen muotojakin. Yksi keskeinen lähtökohta ikääntyneen kuntoutuksen onnistumiselle on ikääntyneen kuntoutujan osallistaminen oman toimintakyvyn ja kuntoutustarpeiden arvioimiseen. (STM 2024.)

Kuntoutujien, läheisten sekä työntekijöiden näkemyksiä läheisten osallistumiseen ja osallistamiseen

Ikääntyneen kanssa vuorovaikutuksessa olevat henkilöt muodostavat ikääntyneen sosiaalisen verkoston. Verkosto on ikääntyneelle voimavara, jonka avulla voidaan mahdollistaa ikääntyneelle kuuluvuuden tunne. Kun ikääntyneen sosiaalista verkostoa tutkitaan tarkemmin, voidaan sieltä löytää niitä tekijöitä, joiden avulla ikääntyneen arjessa tapahtuvaa kuntoutumista tuetaan entistä tehokkaammin. (Pynnönen 2019, 234.) Tärkeintä on muistaa, että ikääntyneen kuntoutumisen tukeminen ei vaadi sosiaali- ja terveysalan tutkintoa, vaan siihen pystyvät kaikki riittävin ohjeistuksin.

Osana ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä haastateltiin ikääntyneitä, heidän läheisiään sekä ikääntyneiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Haastatteluilla haluttiin selvittää sitä, miten ikääntyneet kokevat läheisten osallisuuden arjen kuntoutumisen tukemiseen, haluavatko läheiset auttaa ja kokevatko he, että tietämystä avustamisen mahdollisuuksista on annettu riittävästi. Työntekijöiden kanssa pyrittiin selvittämään sitä, miten läheiset voitaisiin osallistaa paremmin kuntoutumisen tukemiseen, heitä kuitenkaan uuvuttamatta.

Toteutetusta tutkimuksesta ilmeni, että ikääntyneet saivat kuntoutumiseen runsaasti lisää voimia, kun läheiset olivat heidän tukenaan ja kannustivat kuntoutumisen edistämiseen. Läheisten kokemus oli, että mikäli he pääsevät aktiivisesti osallistumaan jo kuntoutumisen polun suunnitteluun, he ovat halukkaampia osallistumaan kuntoutumisen tukemiseen. Lisäksi toivottiin, että ohjeita saataisiin siinä määrin riittävästi, että osallistumisen ja tukemisen kynnys pienenisi. Työntekijöiden näkemys oli, että läheisten osallisuus on tärkeä voimavara ikääntyneille kuntoutujille, minkä vuoksi sitä tulisikin lisätä. Työntekijöiden mukaan läheisten mukaan ottaminen on helppoa, kun heti alussa tiedetään, että läheinen on kiinnostunut osallistumaan toimintaan.

Lähteet

Keusote n.d. Ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukeminen – opas läheiselle. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. https://www.keusote.fi/wp-content/uploads/2023/12/Ikaantyneen-arjen-toimintakyvyn-tukeminen-opas-laheiselle-FINAL.pdf

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2017/980. Annettu Helsingissä 28.12.2012. Saatavilla https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Mielenterveystalo n.d. Ikääntyminen ja psyykkiset oireet. Mielenterveystalo.fi. Viitattu 10.6.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/ikaantyminen-ja-psyykkiset-oireet

Muistiliitto n.d. Aivoterveys. Muistiliitto. Viitattu 10.6.2024. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys

Pynnönen K. 2019. Toimiva vuorovaikutus tukee aktiivista arkea. 234–258. Teoksessa Kulmala, J. (toim.) 2019. Hyvä vanhuus, menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Räsänen, R. 2018. Hyvää elämänlaatua ikääntyneille. Keuruu: Printek.

STM 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024-2027. Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. STM: Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165460

TEM 2023. Sosiaali- ja terveyspalveluja haastaa yhä osaavan työvoiman saatavuus, alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia.  Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.6.2024. https://tem.fi/-/sosiaali-ja-terveyspalveluja-haastaa-yha-osaavan-tyovoiman-saatavuus-alan-kansainvalistymiselle-uusia-mahdollisuuksiat

Terveyskylä 2024. Ikäihmisen kotona kuntoutumisen polku. Terveyskylä.fi. Viitattu 10.6.2024. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/ikaantyneille/ikaihmisen-kotona-kuntoutumisen-polku

THL 2024. Toimintakyvyn ylläpitäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.6.2024. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/toimintakyvyn-yllapitaminen

THL 2023. Mitä toimintakyky on? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.6.2024. https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on

Tilastokeskus 2024. Väestö ja yhteiskunta. Viitattu 6.6.2024. https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

UKK 2024. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. UKK-instituutti. Viitattu 10.6.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

Kuva: Pexels, Matthias Zomer, 2017