Jatkuva glukoosiseuranta on vaikuttavaa iäkkäillä tyypin 1 diabeetikoilla
Jatkuva glukoosinseuranta (CGM) on olennainen osa tyypin 1 diabeteksen hoitoa ja sitä suositellaan kaikille tyypin 1 diabeetikoille iästä riippumatta. Jatkuvan glukoosiseurannan vaikuttavuus iäkkäillä on moniulotteista ja positiivista ja se tukee iäkkään turvallista ja laadukasta hoitoa.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien elinajanodote on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä glukoosin hallintakeinojen ja yleisen tietämyksen lisääntymisen vuoksi (Taboada Gjorup ym., 2021, s.1). Lisäksi Insuliininpuutosdiabetes (2025) ‑Käypä hoito ‑suosituksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavien ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosikymmenten aikana yleisen elinajanennusteen ja diabeteksen kehittyneen hoidon vuoksi.
Jatkuva glukoosinseuranta on olennainen osa tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Opinnäytetyönä tehdyn kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on jatkuvan glukoosiseurannan vaikuttavuus ja saatavuus iäkkäillä tyypin 1 diabeetikoilla. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui kaksikymmentäkolme englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusta ja artikkelia. Opinnäytetyön tulosten perusteella jatkuvalla glukoosiseurannalla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia iäkkäiden glukoositasapainoon. Se vähentää hypoglykemiaa, joka on iäkkäiden tyypin 1 diabeteksen hoidon keskeinen tavoite, sekä hyperglykemiaa. Lisäksi jatkuva glukoosiseuranta tasaa glukoosipitoisuuden vaihtelua ja parantaa pitkäaikaissokeritasapainoa. Opinnäytetyön tulosten perusteella jatkuva glukoosinseuranta vaikuttaa myös iäkkään elämänlaatuun positiivisesti, koska se vahvistaa omahoitotaitoja, lisää turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaa itsenäisyyden säilymisen.
Jatkuva glukoosiseuranta mahdollistaa glukoosilukemien jakamisen omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa, mikä on erityisen hyödyllistä iäkkään kognitiivisten ja fyysisten rajoitteiden yhteydessä (Huang ym., 2023, s.1457). Jatkuva glukoosinseuranta on myös kustannustehokas, koska se vähentää ensihoidon käyntejä, päivystyskäyntejä, sairaalajaksoja ja pienentää komplikaatioihin ja vammoihin liittyviä kustannuksia (Polonsky ym., 2016, s. 892).
Jatkuvan glukoosiseurannan käyttöhaasteet ja -esteet iäkkäillä
Kansainväliset diabetesliitot ja -yhdistykset suosittelevat CGM:ää kaikille tyypin 1 diabetesta sairastaville, eikä iäkkäitä saisi rajata sen käytön ulkopuolelle iän, kustannusten tai glukoositason perusteella (Holt ym., 2021, s. 2602). Vaikka CGM tarjoaa merkittäviä etuja, sen käyttö ei ole itsestäänselvyys kaikille ikääntyville diabeetikoille. Opinnäytetyön tulosten perusteella saatavuudessa on nähtävissä alueellisia eroja, ja saatavuuteen voi vaikuttaa taustatekijät, kuten;
- iäkkään fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet
- tarve hoitoon osallistuvan tuelle
- sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävä osaaminen ja resurssit
- sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät
Mitä iäkkäällä jatkuvan glukoosiseurannan vaikuttavuuden toteutuminen edellyttää?
Opinnäytetyön tulosten perusteella jatkuvan glukoosinseurannan vaikuttavuuden toteutuminen ikääntyneellä edellyttää yksilöllistä lähestymistapaa, jossa huomioidaan iäkkään toimintakyky, kognitiivinen tila ja taustatekijät, kuten omaisten tuki. Jatkuvan glukoosinseurannan saatavuuden parantamiseksi tarvitaan joustavampia rahoitus- ja korvauskäytäntöjä järjestelmätasolla. Lisäksi tarvitaan lisää koulutusta, resursseja ja selkeitä ohjeistuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille jatkuvan glukoosiseurannan käytöstä iäkkäillä. Iäkäs tarvitsee myös omaisten tukea kognition ja fyysisen toimintakyvyn laskiessa, joten omaisten tuki tulee mahdollistaa. Näin voidaan varmistaa, että CGM on tasavertaisesti saatavilla iäkkään taustatekijöistä riippumatta.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jonka ovat tehneet Eveliina Panelius ja Pauliina Seitto. Opinnäytetyö löytyy Theseus- tietokannasta: Jatkuvan glukoosiseurannan vaikuttavuus ja saatavuus ikääntyneillä tyypin 1 diabeetikoilla – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234772
Lähteet:
Artikkelikuva: Pexels
Holt, R.I.G., DeVries, J.H., Hess-Fischl, A., Hirsch, I.B., Kirkman, M.S., Klupa, T., Ludwig, B., Nørgaard, K., Pettus, J., Renard, E., Skyler, J.S., Snoek, F.J., Weinstock, R.S., Petters, A.L., (2021). The Management of Type 1 Diabetes in Adults. A Consensus Report by the American Diabetes Asssociation (ADA) and the European Association for the Study of Diabeetes (EASD). Diabetes Care, 44 (11), 2489-2625. https://doi.org/10.2337/dci21-0043
Huang, E.S., Sinclair, A., Conlin, P.R., Cukierman-Yaffe, T., Hirsch, I.B., Huisingh-Scheetz, M., Kahhkoska, A.R., Laffel, L., Lee, A.K., Lee, S., Lipska, K., Meneilly, G., Pandya, N., Peek, M.E., Peters, A., Pratley, R.E., Sherifali, D., Toschi, E., Umpierrez, G., Weinstock, R.S. & Munshi, M. (2023). The growing role of technology in the care of older adults with diabetes. Diabetes Care, 46 (8), 1455–1463. https://doi.org/10.2337/dci23-0021
Insuliininpuutosdiabetes. (2025). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50116
Polonsky, W.H., Peters, A.L. & Hessler D. (2016). The Impact of Real-Time Continuous Glucose Monitoring in Patients 65 Years and Older. Journal of Diabetes Science and Technology, 10(4), 892-897. https://doi.org/10.1177/1932296816643542
Taboada Gjorup, A.L., Snoek, F.J. & van Duinkerken, E. (2021). Diabetes Self-Care in Older Adults With Type 1 Diabetes Mellitus: How Does Cognition Influence Self-Management. Frontiers in Clinical Diabetes and Healthcare, 2, Article 727029. https://doi.org/10.3389/fcdhc.2021.727029