Kasvava hyvinvointihaaste: miten tunnistaa vieraskielisen ikääntyvän yksinäisyys?
Vieraskielisten ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa nopeasti, ja samalla lisääntyvät myös yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen riskit (Kuntaliitto 2020; THL 2023). Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä useammin kuin kantaväestö, sillä heidän elämänkulkuunsa liittyy samanaikaisesti ikääntymisen haasteita, muuttokokemuksia, kielimuuria ja rakenteellisia esteitä (Guruge & Sidani 2023; Joshi ym. 2024).
Vieraskielisten ikääntyvien yksinäisyys onkin kasvava hyvinvointihaaste. Yksinäisyys ei johdu yksittäisestä syystä, vaan yksilöllisten, sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden kasautumisesta. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin ammattilaisille uusi käytännön työkalu yksinäisyyden kartoittamiseksi.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, johon valikoitui kaikkiaan 21 tutkimusta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin lisäksi Jututtaja-hankkeen työpajojen ja kyselyn (2025) aineistoja, jossa tarkasteltiin venäjän-, viron- ja arabiankielisten ikääntyvien kokemuksia Suomessa. Tulokset jäsentyivät neljälle tasolle, jotka yhdessä selittävät yksinäisyyden monimuotoisuutta.
Yksinäisyyttä selittävät neljä toisiinsa kietoutuvaa tasoa
Yksinäisyyden taustalla on usein useiden tekijöiden samanaikainen vaikutus. Heikko terveys, masennusoireet ja monisairastavuus nousivat tutkimuksissa toistuviksi yksilötason riskitekijöiksi, jotka lisäävät haavoittuvuutta yksinäisyydelle (Dolberg ym. 2016; Kim & Jung 2024). Lisäksi kielitaidon rajallisuus ja kulttuurinen siirtymä kuormittivat erityisesti niitä, jotka kuvasivat elävänsä “kahden maailman välissä”, vailla selkeää kuulumisen tunnetta (Albert 2021).
Myös sosiaaliset suhteet vaikuttavat merkittävästi ikääntyneiden kokemuksiin. Toimivat perhesuhteet ja läheiset ihmiset suojasivat yksinäisyydeltä, mutta perheen etäisyys, sukupolvien väliset jännitteet ja pienten sosiaalisten verkostojen varaan jääminen lisäsivät riskiä (van Tilburg & Fokkema 2021). Jututtaja-hankkeessa monilla ikääntyneillä oli ystäviä omasta kieliyhteisöstä, mutta suomalaisia ystävyyssuhteita oli vain harvoilla, mikä kavensi mahdollisuuksia rakentaa laajempaa sosiaalista verkostoa.
Yhteisö- ja ympäristötasolla asuinalueen turvallisuus, palveluiden saavutettavuus ja mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan vaikuttivat selvästi yksinäisyyden kokemukseen (Ehsan ym. 2021). Vaikka moni osallistui aktiivisesti arjen toimintaan, he kokivat silti jäävänsä suomalaisessa yhteiskunnassa näkymättömiksi, mikä heikensi kuulumisen tunnetta. Myös rakenteellisilla ja kulttuurisilla tekijöillä oli huomattava rooli: kielimuuri, taloudellinen niukkuus, digipalvelujen vaikeakäyttöisyys ja syrjintä muodostivat kokonaisuuden, joka lisäsi ulkopuolisuuden kokemuksia ja rajoitti itsenäistä arkea (De Witte & Van Regenmortel 2022; Safarov ym. 2024). Jututtaja-hankkeessa erityisesti venäjän- ja arabiankieliset kertoivat kohtaavansa haasteita palveluihin pääsyssä ja arjen asioinnissa.
Uusi kartoitustyökalu tukee varhaista tunnistamista
Opinnäytetyön tulokset ja kansainvälinen tutkimus osoittavat, että yksinäisyyden vähentäminen edellyttää monialaista lähestymistapaa. Keskeistä on, että palvelut ovat kielellisesti saavutettavia ja että ikääntyneillä on mahdollisuus osallistua arjen toimintaan matalalla kynnyksellä. Myös taloudellisten esteiden madaltaminen on tärkeää, sillä pienituloisuus rajoittaa etenkin harrastuksiin ja yhteisöllisiin tapahtumiin osallistumista. Lisäksi tarvitaan aktiivisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi sekä rakenteita, jotka tukevat yhteisöllisyyden rakentumista ja vahvistavat kuulumisen kokemusta.
Opinnäytetyössä kehitettiin Ikääntyvien vieraskielisten yksinäisyyden kartoituslomake, joka kokoaa yksinäisyyteen vaikuttavat tekijät neljälle tasolle. Lomake toimii keskustelun avaajana ja jäsentävänä työkaluna sosiaali- ja terveysalan sekä järjestöjen käyttöön.
Lomake auttaa ammattilaisia tunnistamaan arjen sujumiseen ja vointiin liittyviä varhaisia signaaleja, kartoittamaan sosiaalisten verkostojen laajuutta ja laatua, havaitsemaan kuulumisen ja osallisuuden kokemusta sekä tekemään näkyväksi rakenteellisia esteitä, kuten kielimuuria, taloudellisia rajoitteita ja syrjintää.
Yksinäisyyden ehkäisy vaatii yksilö- ja rakennetason ratkaisuja
Lopulta yksinäisyyttä lievittävät parhaiten ne toimet, jotka lisäävät ikääntyneiden kokemusta nähdyksi tulemisesta, osallisuudesta ja arvostuksesta. Tässä opinnäytetyössä kehitetty kartoitustyökalu tarjoaa ammattilaisille konkreettisen välineen näiden kokemusten tunnistamiseksi.
Yksinäisyyden vähentäminen ei ole vain ammattilaisten tai palvelujärjestelmän vastuulla, vaan siihen vaikuttavat myös arjen pienet teot. Jokainen meistä voi olla rakentamassa välittävämpää arkea, vaihtamalla muutaman sanan rappukäytävässä, tervehtimällä kadulla tai pysähtymällä hetkeksi kysymään, miten toinen voi. Pienikin kohtaaminen voi olla jollekin päivän merkityksellisin hetki ja vahvistaa tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon.
Lähteet:
Albert, I. 2021. Perceived loneliness and the role of cultural and intergenerational belonging. European Journal of Ageing, 18(3), 299–310. Viitattu 3.12.2025. https://link.springer.com/article/10.1007/s10433-021-00617-7
De Witte, J. & Van Regenmortel, T. 2022. The relationship between loneliness and migration among Belgian older adults. Ageing International, 47(4), 672–694. Viitattu 3.12.2025. https://www.researchgate.net/publication/353679380_The_Relationship_Between_Loneliness_and_Migration_Among_Belgian_Older_Adults
Dolberg, P., Shiovitz-Ezra, S. & Ayalon, L. 2016. Migration and changes in loneliness over a 4-year period: The case of older former Soviet Union immigrants in Israel. European Journal of Ageing, 13(3), 287–297. Viitattu 3.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5550612/
Ehsan, A., Bolano, D., Guillaume-Boeckle, S. & Spini, D. 2021. Reducing loneliness in older adults: Locals and migrants in a Swiss case study. European Journal of Ageing, 18(4), 543–555.Viitattu 3.12.2025. https://link.springer.com/article/10.1007/s10433-020-00577-4
Guruge, S. & Sidani, S. 2023. Determinants of loneliness in older immigrants: A scoping review. International Health Trends and Perspectives, 3(2), 243–262. Viitattu 3.12.2025. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/08445621241289234
Joshi, M., Finney, N. & Hale, J. M. 2024. Loneliness and social isolation of ethnic minority/immigrant older adults: A scoping review. Ageing & Society, 45(7), 1395–1425.Viitattu 3.12.2025. https://www.cambridge.org/core/journals/ageing-and-society/article/loneliness-and-social-isolation-of-ethnic-minorityimmigrant-older-adults-a-scoping-review/413C0D1167B709E36B76A3A2C6F59ED3
Kim, J.-E. & Jung, S.-O. 2024. Correlates and health issues among older Korean immigrants living alone in the United States: A scoping review. Healthcare, 12(4), 512. Viitattu 3.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11348194/
Kuntaliitto. 2020. Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Viitattu 15.11.2024. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vieraskielisen-vaeston-maara-yli-kaksinkertaistuu-vuoteen-2040
Safarov, N., Kemppainen, L., Wrede, S. & Kouvonen, A. 2024. Self-identified barriers to health services among migrants 50 years of age or older: Population-based survey study of Russian speakers in Finland. BMC Health Services Research, 24, 252. Viitattu 3.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10900858/
Salma, J. & Salami, B. 2020. “Growing old is not for the weak of heart”: Social isolation and loneliness in Muslim immigrant older adults in Canada. Health & Social Care in the Community, 28(2), 615–623. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31750986/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2023). Maahanmuuttanut väestö voi Suomessa keskimäärin hyvin, mutta yksinäisyys ja syrjintä varjostavat terveyttä ja hyvinvointia. Tiedote. Viitattu 3.12.2025 https://thl.fi/-/maahanmuuttanut-vaesto-voi-suomessa-keskimaarin-hyvin-mutta-yksinaisyys-ja-syrjinta-varjostavat-terveytta-ja-hyvinvointia?redirect=%2Ffi%2F
van Tilburg, T. G. & Fokkema, T. 2021. Stronger feelings of loneliness among Moroccan and Turkish older adults in the Netherlands. European Journal of Ageing, 18(3), 311–322. Viitattu 3.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8377113/
Kuva: Adobe Stock