Kliininen hoitotyön asiantuntija kehittämistoiminnan organisoijana työpaikoilla – näyttö käyttöön verkostotyöskentelyn avulla

22.04.2024

Hoitotyön toteuttaminen näyttöön perustuen vaatii hoitajilta jatkuvaa ammatillisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä. Organisaatioilta vaaditaan näytön käyttöönotossa selkeät toiminnan kehittämisen toimintamallit, resurssit sekä rakenteet. Kliinisen hoitotyön asiantuntijalla on valmiudet tukea hoitohenkilöstöä ja organisaatiota näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisessa hoitotyöhön.

Näyttöön perustuva toiminta (NPT) hoitotyössä tarkoittaa hoitotyön toteuttamista tieteellisesti vahvaan tutkimustietoon perustuen. NPT:n avulla terveydenhuollon asiakkaat saavat laadukasta ja potilasturvallista palvelua, ja hoitotyöstä on mahdollista karsia turhia ja haittaa aiheuttavia käytänteitä pois. Ennen kuin näytön käyttö toteutuu hoitajan ja asiakkaan välisessä hoitotilanteessa, on sen taustalla tapahtunut seuraava kehittämisprosessi:

  1. Nykykäytännön kehittämistarve on tunnistettu
  2. Organisaatiossa on tehty suunnitelma käytännön yhtenäistämisestä näyttöön perustuen
  3. Yhtenäinen käytäntö on kehitetty, otettu käyttöön sekä varmistettu yhtenäiselle käytännölle riittävät resurssit ja tuki henkilöstölle
  4. Käytännön, sen toteutumisen ja tulosten jatkuva seuranta ja arviointi
  5. Käytännön kehittämistarpeiden tarkastelu arvioinnin tulosten perusteella (Hotus n.d.)

Kliinisen asiantuntijan YAMK-koulutuksesta valmistuu osaajia, joilla on oman erikoistumisalansa ydinosaamisen lisäksi tutkimus- ja kehittämisosaamista. Koulutuksessa hankitaan osaamista myös asiantuntijuuden johtamiseen sekä potilasohjauksen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. (Sulosaari ym. 2020.) Kliininen asiantuntija voi suuntautua kansansairauksien hoitotyöhön ja omahoidon tukemiseen, mitkä ovat keskeisesti huomioitavia asioita suomalaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveydenhuollon resurssihaasteiden ratkaisemisessa.

Terveyttä ja hyvinvointia – nyt ja tulevaisuudessa

Turun AMK:n Master School -opinnäytetyön kehittämisprojektin kohteena oli terveyskeskuksen terveyden edistämistyö. Kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa lähestyttiin opinnäytetyössä elintapoihin liittyvän omahoidon ja sen tukemisen kautta. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa potilaan aktiivista toimijuutta oman terveytensä edistämisessä ja kansansairautensa omahoidossa.

Kehittämistyön menetelminä käytettiin benchmarkingia eli vertaiskehittämistä ja työpajatyöskentelyä. Vertaiskehittämisen tapaamisessa tutustuttiin muualla Suomessa toimivien itsehoitopisteiden toimintaan. Työpajoista ensimmäiseen osallistui toiminnan kokeilusta vastanneen terveysaseman henkilökunta ja työpajan tuloksena valmistui toiminnan kehittämissuunnitelma. Toisen työpajan tarkoituksena oli arvioida kokeiltua toimintaa, ja sen osallistujina oli toisten terveysasemien hoitajia.

Moniammatillisen tiimin tuottaman kehittämissuunnitelman avulla syntyi terveysneuvonnan tukena käytetty ”Terveysseinä”, joka sisälsi helppolukuisen terveystiedon lisäksi tietoa saatavilla olevista ryhmätoiminnoista, vertaistuesta ja terveysvalmennuksista. Terveysneuvontamateriaalit olivat vapaasti nähtävillä terveysaseman ilmoitustaululla ja materiaalit vaihtuivat kerran kuukaudessa. Terveysaseman henkilökunta koki ”Terveysseinän” käytön helpoksi, ja siitä saatiin tukea omaan vastaanottotyöhön. Kiireen kokeminen omassa työssä vaikutti siihen, miten ”Terveysseinää” pystyi hyödyntämään.

Omahoidon tukeminen kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa edellyttää soveltuvan palvelutarjonnan lisäksi asiakkaan henkilökohtaisen elämäntilanteen ymmärtämistä ja pystyvyyden tunteen tukemista.

Opinnäytetyön toisena tuotoksena kuvattiin toimintamalli, jonka avulla voidaan systemaattisesti kehittää perusterveydenhuollossa tapahtuvaa terveyden edistämistyötä. Toimintamallissa tuotiin näkyväksi toiminnan käyttöönotto eri vaiheineen, sekä eri vaiheiden pääasialliset, aktiiviset toimijat. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan rooli toiminnan käyttöönotossa on

  • toimia kansansairauksien hoitotyön ja omahoidon tukemisen laajavastuisena asiantuntijana ja mentorina työyhteisölle
  • levittää ja jalkauttaa tutkimusnäyttöä ja hoitosuosituksia sekä
  • osallistua toiminnan ja laadun hallintaan ja parantamiseen

Omahoidon tukeminen kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa edellyttää soveltuvan palvelutarjonnan lisäksi asiakkaan henkilökohtaisen elämäntilanteen ymmärtämistä ja pystyvyyden tunteen tukemista. Elintapahoitoon satsaaminen kannattaa, koska sillä saadaan hyötyjä paitsi kansansairauden hoidossa myös niiden syntymisen ehkäisyssä.

Verkostotyöskentely ponnahduslautana kehittämistyölle

Vertaiskehittämisen tapaamisessa esille nousivat itsehoitopisteiden nykyaikaisuuteen ja houkuttelevuuteen liittyvät kysymykset. Kehittämisprojektin esikuvaorganisaatio oli lähtenyt kehittämään kohderyhmäsuunnattua terveyden edistämistoimintaa, jossa asiakkaan ääntä oli kuultu jo suunnitteluvaiheessa. Verkoston laajentaminen ja yhteistyön tiivistäminen toi työhön lisää innostusta. Toiminnan arviointia koskevassa työpajassa toiminta arvioitiin kiinnostavaksi ja pohdittiin kokeillun toiminnan laajentamista muuhunkin potilasohjaukseen.

Terveydenhuollon palvelujen kehittäminen eri toimijoiden yhteistyössä tarjoaa hyvät lähtökohdat kehittämistyölle. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan osaamista hyödyntämällä voidaan tukea laadukasta ja vaikuttavaa terveydenhuoltoa.

Lähteet:

Hotus n.d. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Viitattu 11.4.2024. https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/

Sulosaari, V.; Elomaa-Krapu, M.; Hopia, H.; Koivunen, K.; Leinonen, R.; Liikanen, E.; Penttinen, U.; Törmänen, O.; Walta, L. & Heikkilä, J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. AMK-lehti // UAS Journal 1/2020. Viitattu 11.4.2024. https://uasjournal.fi/1-2020/kliinisen-asiantuntijan-ydinkompetenssit/

Artikkelikuva: Pixabay, fernandozhiminaicela