• digitaalinen koulutusmateriaali
• kliininen laboratorio
• osaamisen kehittäminen
• perehdytys

Digitaalinen oppiminen on yleistynyt tieto- ja viestintäteknologian kehityksen ja joustavien opetusvaihtoehtojen kasvavan tarjonnan myötä myös työpaikoilla. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tuotettiin digitaalinen koulutusmateriaali kliinisen kemian laboratoriohenkilöstölle. Digitaalisella koulutusmateriaalilla pystytään parantamaan perehdytystä sekä varmistamaan resurssit jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon.

Tänä päivänä organisaatiot siirtyvät yhä enemmissä määrin perinteisistä perehdyttämisen käytännöistä kohti teknologian, digitaalisten resurssien ja verkko-oppimisen hyödyntämistä (Ziden & Joo 2020, 735). Tämä digitaalinen siirtymä tarjoaa työntekijöille vuorovaikutteisemman, mukautuvamman ja monipuolisemman perehdytysilmapiirin (Patel & Mohanty 2023, 43). Teknologian hyödyntäminen digitaalisten perehdytysohjelmien laatimisessa mahdollistaa osallistavan oppimistilan luomisen, jossa voidaan käyttää perinteisiä kasvokkain tapahtuvia opetusmenetelmiä, verkko-opiskelua tai sekä kasvokkain tapahtuvan että verkko-opiskelun yhdistelmää eli sulautuvaa opetusta (Arafah ym. 2022, 205).

Digitaalisen koulutusmateriaalin kehittämisen ensisijaisena tavoitteena oli yhtenäistää HUS Diagnostiikkakeskuksen analytiikan keskitetyn perehdytyksen prosessia kliinisen kemian ja immunokemian laiteosaamisessa. Kehittämisen taustalla vaikutti tarkoitus luoda perehdytystoiminnasta tasalaatuista, vakiintunutta ja keskitettyä, sillä aluelaboratoriot sijaitsevat maantieteellisesti erillään toisistaan. Yhtenäisellä digitaalisella koulutusmateriaalilla varmistetaan, että kaikki kliinisen kemian vastuualueen työntekijät saavat saman koulutussisällön ja -kokemuksen. Digitaalista koulutusmateriaalia voidaan perehdytystoiminnan lisäksi käyttää osaamisen kehittämiseen tai osaamisvajeiden etsintään strukturoidusti. Näin ollen koulutusmateriaalin hyödynsaajia ovat sekä urallaan aloittelevat että kokeneemmatkin työntekijät.

Digitaalisesta oppimisesta ja perehdyttämisestä on muodostunut uusi normi

COVID-19-pandemia sai aikaan merkittäviä muutoksia opetuksen järjestämisessä poikkeusolojen aikana ja kiihdytti digitaaliseen oppimiseen liittyvää tutkimusta (Stecuła & Wolniak 2022, 1). Tieto- ja viestintätekniikan käyttö pandemian aikana korosti, että teknologia opetuksessa parantaa viestintää, yhteistyötä, ongelmanratkaisua, tutkimusta, oppimateriaalien siirrettävyyttä, luovuutta ja innovointia (Ioana ym. 2023, 295).

Digitaalista oppimista arvostetaan sen mukautuvuuden ja tehokkuuden vuoksi, sekä lisää oppijoiden sitoutumista, kun siihen sisällytetään erilaisia medioita ja vuorovaikutteisia ominaisuuksia vastaamaan eri oppimistyylejä (Ioana ym. 2023, 296). Lisäksi digitaalinen oppiminen parantaa opetuksen ja oppimisen laatua, koska se mahdollistaa tiedon helpon saatavuuden ja tehostaa osaamisen hankkimista (Arkorful & Abaidoo 2015, 34).

Digiperehdyttämisen ideana on, että työntekijät hankkivat tietoja, taitoja ja ammatillisia valmiuksia verkko-oppimisohjelmien avulla ja pyrkivät soveltamaan niitä työssään.

Kehittämistyössä digitaalista oppimista lähestyttiin asynkronisen, sulautuvan oppimisen näkökulmasta, jossa itsenäinen verkko-opiskelu järjestetään käytännön perehdyttämisen jälkeen osana osaamisen kertaamista ja syventämistä. Asynkroninen verkko-opiskelu antaa mahdollisuuden tutustua kurssimateriaaleihin itsenäisesti ja tutkia sisältöä omaan tahtiin ja omassa rauhassa (Kimura ym. 2023, 2). Sulautuvassa opetuksessa yhdistetään kasvokkain tapahtuva opetus verkko-opetukseen, jolloin tietyt kurssin osat suoritetaan verkossa ja toiset puolestaan fyysisessä ympäristössä (Ioana ym. 2023, 295).

Digitaalinen perehdyttäminen on niin ikään saanut jalansijaa työpaikoilla COVID-19-pandemian johdosta (Yarbrough & Ramos Salazar 2023, 708). Digiperehdyttämisen ideana on, että työntekijät hankkivat tietoja, taitoja ja ammatillisia valmiuksia verkko-oppimisohjelmien avulla ja pyrkivät soveltamaan niitä työssään (Cheng & Chen 2015, 215). Onnistunut perehdytysprosessi varmistaa työntekijän sopeutumisen uuteen työympäristöön sekä keskeisten tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimisen keskeisissä työtehtävissä. Todennäköisyys, että työntekijä sitoutuu digitaaliseen perehdyttämiseen, kasvaa, kun perehdytysohjelma koetaan käyttäjäystävälliseksi, helpottaa nopeampaa sopeutumista uuteen työympäristöön ja tuottaa myönteisiä tuloksia uusissa tehtävissä. (Ziden & Joo 2020, 735, 745.)

ADDIE-mallilla järjestelmällinen ja jäsennelty lähestymistapa kehittämiseen

Kehittämistyössä menetelmällisenä lähtökohtana hyödynnettiin ADDIE-oppimismuotoilumallia, joka on tunnettu ja laajalti tunnustettu kehys verkkokurssien ja -materiaalien suunnittelussa (Spatioti ym. 2022, 3). ADDIE-malli koostuu viidestä keskeisestä vaiheesta (Spatioti ym. 2022, 3):

• analyysi (analysis): Kerätään tietoa oppijoista, tavoitteista ja rajoituksista.
• muotoilu (design): Määritetään oppimistavoitteet, sisällöt ja aktiviteetit.
• kehittäminen (development): Luodaan varsinainen oppimateriaali.
• toteutus (implementation): Oppimateriaali toimitetaan oppijoille.
• arviointi (evaluation): Arvioidaan oppimateriaalin tehokkuutta ja kerätään palautetta parantamista varten.

Koulutusmateriaalin sisällöt jaettiin laiteosaamisen ympärillä eri teemoihin, jotka edistäisivät sujuvaa ja itsenäistä työskentelyä Atellica® Solution -analysaattoreilla. Erilaisiksi teemoiksi muodostuivat analysaattorit, ohjelmisto, reagenssit ja kulutustarvikkeet, laadunhallinta, näytteiden hallinta sekä huollot ja vianmääritys. Teemojen oppimistavoitteiden sanoittamisessa käytettiin hyödyksi laboratoriohoitajien ja laboratorioanalyytikoiden kompetenssikuvauksia sekä kohdeorganisaation perehdytysmateriaaleja.

Koulutusmateriaali toteutettiin verkkokurssina Moodle-alustalle hyödyntäen H5P-sisällönluomistyökalua.

Käytettävyystestaus toi esiin koulutusmateriaalin vahvuudet ja tarpeen kohdeorganisaatiossa

Koulutusmateriaalin valmistumisen jälkeen laboratoriohenkilökunta sai osallistua sen käytettävyystestaukseen. Testauksessa kartoitettiin koulutusmateriaalin teknistä ja pedagogista käytettävyyttä 20-kohtaisella verkkokyselylomakkeella, minkä lisäksi annettiin mahdollisuus vapaamuotoiselle palautteelle. Käytettävyystestauksen tarkoituksena oli määrittää, saavutettiinko oppimistavoitteet ja tuottiko koulutusmateriaali lisäarvoa kohderyhmälle. Vastausten perusteella tehtiin tarvittavia muutoksia koulutusmateriaalin sisällön parantamiseksi.

Koulutusmateriaali sai kohderyhmässä erittäin myönteisen vastaanoton. Työntekijät ilmoittivat olevansa kiinnostuneita käyttämään materiaalia myöhemminkin ja pitivät sitä johdonmukaisena ja käyttäjäystävällisenä. Työntekijät kertoivat kokeneensa, että heidän itseluottamuksensa ja osaamisensa kasvoivat ja että heidän innostuksensa ja motivaationsa käytännön työtehtäviä kohtaan lisääntyi. Kohderyhmässä tunnustettiin koulutusmateriaalin arvo sekä aloitteleville että kokeneemmille työntekijöille. Yksi henkilö kohderyhmästä totesi, että olisi kaivannut tämänlaista koulutusmateriaalia oman perehdyttämisvaiheensa aikana.

Tarvittavien muutosten jälkeen koulutusmateriaali virallistettiin osaksi HUS Diagnostiikkakeskuksen analytiikan keskitettyä perehdytystä. Hyväksytysti suoritetusta verkkokurssista työntekijä saa virallisen suoritusmerkinnän kohdeorganisaation koulutuskorttiin.

Nevalampi, K. 2024. Digitaalisen koulutusmateriaalin kehittäminen kliinisen kemian laboratoriohenkilöstölle. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315022

Lähteet

Arafah, L. N.; Susita, D. & Wolor, C. W. 2022. Effect of e-learning training methods and instructor competencies on the effectiveness of training mediated by training motivation. The International Journal of Social Sciences World. Vol. 4, No. 1, 204–215. Viitattu 20.4.2024. https://www.growingscholar.org/journal/index.php/TIJOSSW/article/view/214.

Arkorful, V. & Abaidoo, N. 2015. The role of e-learning, advantages and disadvantages of its adoption in higher education. International Journal of Instructional Technology and Distance Learning. Vol. 12, No. 1, 29–42. Viitattu 3.4.2024. https://www.itdl.org/Journal/Jan_15/Jan15.pdf#page=33.

Cheng, W. Y. T. & Chen, C. C. 2015. The impact of e-learning on workplace on-the-job training. International Journal of e-Education, e-Business, e-Management and e-Learning. Vol. 5, No. 4, 212–228. https://www.ijeeee.org/vol5/382-JZ0117.pdf.

Ioana, B.; Venera-Mihaela, C. & Carmen-Violeta, P. 2023. E-learning in higher education: Pros and cons. European Proceedings of Educational Sciences. 298–304. Viitattu 3.4.2024. https://www.europeanproceedings.com/article/10.15405/epes.23045.31.

Kimura, R.; Matsunaga, M.; Barroga, E. & Hayashi, N. 2023. Asynchronous e-learning with technology-enabled and enhanced training for continuing education of nurses: A scoping review. BMC Medical Education. Vol. 23, No. 1, 1–29. Viitattu 2.4.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37442970/.

Patel, P. & Mohanty, R. 2023. Trends in onboarding improve the employee retention: An in-depth literature review. Journal of Applied Management – Jidnyasa. Vol. 15, No. 1, 39–50. Viitattu 24.4.2024. https://www.simsjam.net/index.php/Jidnyasa/article/view/173075.

Spatioti, A. G.; Kazanidis, I. & Pange, J. 2022. A comparative study of the ADDIE instructional design model in distance education. Information. Vol. 13, No. 9, 2–20. Viitattu 25.1.2024. https://www.mdpi.com/2078-2489/13/9/402.

Stecuła, K. & Wolniak, R. 2022. Advantages and disadvantages of e-learning innovations during COVID-19 pandemic in higher education in Poland. Journal of Open Innovation. Vol. 8, No. 3, 1–22. Viitattu 3.4.2024. https://www.mdpi.com/2199-8531/8/3/159.

Yarbrough, J. W. & Ramos Salazar, L. 2023. Virtual onboarding and socialization, an exploration of employee discussions and experiences. Corporate Communications. Vol. 28, No. 5, 707–723. Viitattu 19.4.2024. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/CCIJ-12-2022-0158/.

Ziden, A. A. & Joo, O. C. 2020. Exploring digital onboarding for organizations: A concept paper. International Journal of Innovation, Creativity and Change. Vol. 13, No. 9, 734–750. Viitattu 19.4.2024. https://www.ijicc.net/images/vol_13/Iss_9/13957_Ziden_2020_E_R.pdf.

Artikkelikuva: Testalize.me. Unsplash -kuvapankki. Haettu 6.5.2024.