Kohti yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita iäkkäiden palveluja hyvinvointialueuudistuksen myötä

03.04.2023

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutettiin kehittämishanke, jonka myötä laadittiin ehdotus iäkkäiden kotiin vietävien palveluiden myöntämisperusteista. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon ja kotihoidon tukipalveluita siten, että niiden myöntämisperusteet ja palveluvalikko olisivat yhteneväiset vuoden 2023 alusta. Kehittämisprojektin tarve lähti kuntien muodostumisesta hyvinvointialueeksi, jolloin alueella tulisi olla samat palvelut tarjolla alueen asukkaille.

Suomessa ennustetaan olevan ikääntyneitä, yli 65-vuotiaita, vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaan. Monella alueella vähintään joka neljäs on silloin ennusteiden mukaan 75-vuotias tai sitä vanhempi.

Ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi, laskee lasten sekä työikäisten määrä. Tämä aiheuttaa haasteita, jotka edellyttävät varautumista ja mukautumista nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin.

Valtakunnallinen tavoite on, että ikääntyneellä henkilöllä olisi mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja mahdollisuuksien mukaan jopa elämänsä loppuun saakka. Ikääntyneen tarvittaessa hoivaa ja huolenpitoa, tulisi hänen saada sitä ensisijaisesti kotiinsa.

Hyvinvointialueet Suomessa

Hyvinvointialueet ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Ne vastaavat niille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueiden asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä sekä tuottamistavan valinnasta.

Vuoden 2023 alusta Suomessa toimii 21 hyvinvointialuetta, jolloin myös vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyi niille. Uudistuksen tarkoitus on taata Suomessa kaikille yhdenvertainen palveluiden saatavuus, taloudellisesti kestävästi.

RAI-arviointijärjestelmä lakisääteiseksi ikääntyneiden palveluihin

Vanhuspalvelulaissa (604/2022 15a§) on määritelty, että palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Laissa on todettu, että RAI-arviointijärjestelmä on luotettava mittari ja se on otettava valtakunnallisesti käyttöön hyvinvointialueilla viimeistään 1.4.2023. Täten sen mittariarvoja on luonnollista kytkeä mukaan, suuntaa antaviksi, kun iäkkäiden palveluita ja niiden myöntämisperusteista päätetään. Hyvinvointialueen ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden myöntämisperusteissa huomioidaan arviointimittariarvojen lisäksi, kotona asumisen turvaaminen laadukkaiden ja taloudellisten palveluiden avulla.

RAI-järjestelmästä saadun tiedon pohjalta voidaan palvelut suunnitella yksilöllisesti sekä kohdentamaan tarpeenmukaisesti niille asiakkaille, jotka niitä tarvitsevat. RAI-mittariarvoja käytetään yleisesti kuntien palvelujen myöntämisen perusteissa. 

Yhdenvertaisuuden huomioiminen palvelujen myöntämisessä

Palveluilla ja niiden myöntämisperusteilla on suuri merkitys iäkkäiden, eli hyvinvointialueen asukkaiden, palvelutarpeen arvioinneissa, palvelusuunnitelmien laadinnassa sekä palvelupäätöksiä tehdessä. Palvelut ja niiden myöntämisperusteet tulee olla tiedossa palveluita suunniteltaessa, myönnettäessä sekä toteutettaessa.

Iäkkäiden palvelut, kuten kotihoito sekä kotihoidon tukipalvelujen saanti, perustuu tarveperiaatteeseen, tätä varten tarvitsemme hyvinvointialueilla uudet yhtenäiset myöntämisperusteet, jotka perustuvat arviointijärjestelmän mittareihin. Myöntämisperusteiden tarkoitus on selkiyttää palveluiden kohdentamista palveluita tarvitseville. Lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen kohtelu, riippumatta siitä millä alueella asiakas asuu.

Perinteiset ikääntyneiden palvelut eivät kuitenkaan riitä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Etenkin valtion ja kuntien johdoissa olevat ovat asettaneet suuria odotuksia palveluiden uudistamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi digitalisaation avulla. Teknologia nähdään välineenä ja resurssina vanhuspalvelutyön tukena.

Koska työikäisten määrä laskee, tulee se tarkoittamaan sitä, että myös iäkkäiden palveluissa työskentelevästä hoitohenkilöstöstä tulee olemaan yhä suurempi pula. Tätä helpottamaan tulee erilaisia digitaalisia ratkaisuja kehittää ja hyödyntää kotihoidossakin enemmän kuin nyt. Muun muassa etäpalveluja, kotikuntoutusta, kotisairaalaa ja lääkäreiden osallistumista ja sitoutumista iäkkäiden avohoitoon tulee lisätä. Myös iäkkäiden verkoston, johon kuuluu niin ammattilaisia, läheisiä ja kuin vapaaehtoisiakin, merkitys kasvaa. Myös asumisen eri vaihtoehtoja tulee lisätä ja monipuolistaa tulevaisuudessa.

Tarvitsemme poliittisten päättäjien, johtajien, henkilöstön, ikääntyneiden sekä heidän omaistensa uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta iäkkäiden palveluiden kehittämiseen. Myös yli sektori- ja ammattirajojen menevän yhteistyön merkitys kasvaa, jotta onnistuisimme ratkaisemaan edes osittain ikääntyneiden lisääntyneestä määrästä johtuvan haasteen. Yhdenvertaisuutta tässäkään unohtamatta.

Lähteet:

Ikonen, E.R. 2015. Kehittyvä kotihoito. 4., uudistettu painos. Helsinki: Otava Oy.

Karhinen, J. 2019. Vanhuspalveluiden tulevaisuus ja digitalisaatio – toiveiden tynnyri? Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.1.2023. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/research/projects/agecare/vanhuspalveluiden-tulevaisuus-ja-digitalisaatio-toiveiden-tynnyri

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. 2020:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

parantamiseksi 2020–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.11.2022. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf

Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Annettu Naantalissa 29.6.2021. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 604/2022. Annettu Naantalissa ja Helsingissä 8.7.2022. Saatavilla sähköisesti osoitteessa:  https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220604#Pidm45053758088992

THL 2022. Palvelutarpeiden arviointi Rai järjestelmällä. Viitattu 7.11.2022. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta

THL 2023. Muuttuvat vanhuspalvelut. Viitattu 15.1.2023. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito