• arviointi
• asiakaslähtöisyys
• kehittäminen
• kriisityö
• laadullinen tutkimus
• merkityksellisyys

Laadullinen tutkimus toteutettiin Englannissa, Iso-Britanniassa toimivassa mielenterveysjärjestön tarjoamassa kriisipalvelussa. Laadullisen aineiston syvällinen analysointi voi paljastaa mitä asiakkaat oikeasti kokevat, miltä tuen polku heille näyttää ja miten saatu tuki heihin vaikuttaa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli miten asiakkaiden kokemukset ja koetut muutokset ilmenevät asiakaskirjauksissa ensimmäisen ja viimeisen käynnin välillä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin millaisia teemoja tarjottuun tukeen ja palveluun liittyi. Arvioinnissa havaittiin, että palveluiden vaikutuksen mittaaminen laadullisesti voi paljastaa tarinan asiakaspolusta ja asiakkaiden raportoimista muutoksista heidän hyvinvointiinsa tai selviytymismekanismien käytöstä.

Laadullinen näkökulma kriisityön merkityksellisyyteen

Mielenterveyden kontekstissa kriisit kuvataan usein jaksoina, joihin liittyy voimakas emotionaalinen kuormitus ja jotka heikentävät yksilön selviytymiskykyä ja hyvinvointia. Kriisi voi olla seurausta ulkoisista tapahtumista, mutta se voi yhtä hyvin liittyä yksilön sisäiseen kokemukseen ja elämäntilanteeseen. Tällöin psyykkinen hyvinvointi on uhattuna, ja henkilön oma kokemus kriisistä tunnistetaan ilman tarvetta liittää sitä mihinkään ulkoiseen tekijään. (Roberts & Ottens, 2005, s. 331-332.)

Kriisipalvelussa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat asiakkaita elämän vaikeimmissa solmukohdissa ja kriiseissä. Näissä tilanteissa on usein merkityksellistä se, että tulee kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi ilman tuomitsemista. Kokemusten validointi edesauttaa rakentamaan siltaa elämässä eteenpäin (Powley, 2009, s. 1292). Näitä inhimillisen kohtaamisen merkityksellisiä kokemuksia on vaikea mittaroida ja siksi on tärkeää lisätä myös laadullista tutkimusta palveluiden arviointiin. Tätä vuorovaikutukseen ja ammattiaitoon perustuvaa prosessia on syytä tarkastella lähemmin ja syvemmin, jotta merkityksellisyyden kokemus voidaan hyödyntää aiempaa johdonmukaisemmin palveluiden kehittämisessä.

Laadullinen tutkimus osana palveluiden kehittämistä ja arviointia

Kriisi- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa tarvitaan ymmärrystä siitä, miten annettu tuki koetaan ja mitä tapahtuu, kun asiakkaat saavat oikea-aikaista tukea matalan kynnyksen palvelusta. Määrälliset mittarit kertovat paljon, ja niillä voidaan mitata hyvinvoinnin tai oireiden muutoksia, mutta ne eivät aina tavoita asiakkaan kokemusta. Tästä syystä laadullinen tutkimus ja palveluiden arviointi ovat keskeisiä välineitä, kun halutaan ymmärtää asiakaskokemusta ja palvelun vaikutuksia asiakkaan hyvinvointiin. Tämä auttaa paljastamaan palvelun todellisen merkityksen asiakkaan elämässä ja tuomaan mahdolliset muutokset näkyväksi. (Cambell, Orr, Durepos, Nguyen, Li, Whitmore, Gehreke, Graham & Jack, 2021, s. 2017.)

Laadullinen tutkimus sallii arvioinnille syvyyttä ja kokemuksen ymmärrystä

Laadullinen tutkimus antaa parhaimmillaan mahdollisuuden löytää syvempiä merkityksiä, kokemuksia ja tunteita, joita mittarit eivät usein tavoita. Kun käytetään refleksiivistä temaattista analyysiä, voidaan saada myös arvioinnin tekijän olemassa oleva tietotaito ja osaaminen käyttöön (Braun & Clarke, 2022, s. 294–295). Nämä seikat tulee myös raportoida avoimesti ja reflektoida kriittisesti tekijöiden vaikutusta analyysiin koko prosessin ajan. Esimerkiksi reflektiivisen päiväkirjan pitäminen auttaa varmistamaan läpinäkyvyyden arvioinnin ja analyysin jokaisessa vaiheessa, aina datan keräämisestä loppuraporttiin. Refleksiivinen temaattinen analyysi tarjoaa arvioinnille syvyyttä muun muassa:

• Syventäen ymmärrystä yksilön kokemuksesta
• Tuomalla esille miten kokemukset tuesta syntyvät ja muovautuvat suhteessa annettuun tukeen ja työkaluihin
• Tarjoamalla mahdollisuuden monitasoiselle tulkinnalle
• Tuoden näkyväksi miten merkitys rakentuu vuorovaikutuksessa
• Antaen tutkijalle tietoisen ja reflektiivisen roolin osana datan analysointia ja kannustaen kriittisyyteen

Arvioinnissa ei ole kyse vain siitä, miten ja miksi se toimii, vaan se tarjoaa ikkunan myös syvemmälle ymmärrykselle ja merkitykselle palvelun käyttäjien kokemana. Refleksiivisen temaattisen analyysin avulla voidaan tuoda näkyväksi, miten esimerkiksi kriisiavussa vaikutus ei rajoitu vain yksittäiseen kohtaamiseen, vaan se voi myös käynnistää laajemman muutoksen asiakkaan elämässä ja käyttämissä tavoissa selviytyä ja toimia haastavissa tilanteissa. Laadullinen tutkimus voi paljastaa esimerkiksi sen, miten tuki voi auttaa ja tukea asiakasta selviytymään kriisin eri vaiheissa, aina uudelleen ohjautumiseen, ja ennen kaikkea toivon heräämiseen ja vahvistumiseen saakka. (Cambell ym., 2021, p. 2014; Braun & Clarke, 2022, s. 204.)

Palveluiden arviointi on kehittämisen väline

Palveluiden arviointi on kiinteä osa kehittämistyötä ja vastuullista palveluntarjontaa. Laadullinen arviointi tarjoaa syvällistä tietoa siitä, mikä asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää ja merkityksellistä. Tämä näkökulma avaa myös syvemmän ymmärryksen asiakkaiden itsensä tekemiin muutoksiin, jotka auttavat heitä siirtymään kriisistä eteenpäin. Kun arviointi toteutetaan kriittisesti arvioiden, tulkiten ja olemassa olevaa tietoa huolella analysoiden, muuttuu se parhaimmillaan välineeksi, joka tuo näkyväksi asiakaspolun syvemmät muutoksen vaiheet. Parhaimmillaan se tarjoaa myös näkökulmia jatkuvan oppimisen ja kehittämisen tarpeisiin. Tämä on arvokasta tietoa, joka auttaa kehittämään aidosti asiakaslähtöisiä palveluita, jotka tukevat elämän haastavimmissa hetkissä. Kokonaisuuksien, kuten kriisityön, monimutkaisuus, ennakoimattomuus ja jatkuva muutos edellyttävät arviointia, joka on sekä jatkuvaa että monipuolista. Tästä syystä on tärkeää hyödyntää useita erilaisia aineistoja ja menetelmiä, jotta palvelusta voidaan muodostaa mahdollisimman kattava ja luotettava kokonaiskuva (Shah, 2019, s. 1). Arviointi on paljon muutakin kuin raportointia, se on ikkuna aitoihin muutoksiin, asiakaskokemuksiin ja merkityksellisyyden ytimeen.

Voit tutustua opinnäytetyöhön tarkemmin tämän linkin kautta: https://www.theseus.fi/handle/10024/900503

Lähteet:

Braun, V. & Clarke, V. (2022). Thematic analysis: a practical guide. London: SAGE Publications Ltd.

Cambell, K.A., Orr, E., Durepos, P., Nguyen, L., Li, L., Whitmore, C., Gehreke, P., Graham, L. & Jack, S.M. (2021). Reflexive Thematic Analysis for Applied Qualitative Health Research. The Qualitative Report, 26(6), 2011-2028. https://doi.org/10.46743/2160-3715/2021.5010

Powley, E. H. (2009). Reclaiming resilience and safety: Resilience activation in the critical period of crisis. Human Relations, 62(9), 1289-1326. https://doi.org/10.1177/0018726709334881

Roberts, A.R. & Ottens, A.J. (2005). The seven-stage crisis intervention model: A road map to goal attainment, problem solving, and crisis resolution. Brief Treatment and Crisis Intervention, 5(4), 329–339. https://doi.org/10.1093/brief-treatment/mhi030

Shah, A. (2019). Using data for improvement. BMJ Open Access, 364. https://doi.org/10.1136/bmj.l189

Kuva luotu OpenAI ChatGPT työkalun avulla.