Kollegiaalisuutta yli osastorajojen: sijaistaminen tuo uutta osaamista ja varmuutta
Viime vuosien työvoimatilanteen muutokset ovat lisänneet kuormitusta sosiaali- ja terveysalalla. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä todettiin, että kuvantamisen toimialueen röntgenhoitajien osastojen välinen sijaistaminen voi lisätä ammatillista kehittymistä, vahvistaa tiimihenkeä ja parantaa työn sujuvuutta. Henkilöstön ehdotukset, kuten sijaispoolin perustaminen ja kuvantamistutkimusvalikoiman laajentaminen, voivat luoda toimintavarmuutta ja taloudellista hyötyä tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on muuttunut monin eri tavoin. Viimeisten vuosien aikana on siirrytty hoitajapulasta suurten säästöjen kautta työpaikkapulaan. Toimiva ja kaikille saavutettava sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista, ja sen mahdollistaa esimerkiksi riittävän rahoituksen ja toimivan organisaation lisäksi osaava ja ammattitaitoinen hoitohenkilöstö. (WHO 2016) Tutkimusten mukaan erikoissairaanhoidon henkilöstöä kuormittaa eniten pelko tehdä virheitä, mikä korostuu erityisesti, kun työskennellään liian pienellä henkilöresurssilla (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021).
Yhteistyö yli osastorajojen vahvistaa osaamista ja työhyvinvointia
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Kuvantamisen toimialueella toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyö, jossa kahden osaston välistä sijaistamista testattiin kokeilujakson muodossa. Kesällä 2025 suoritetun jakson aikana röntgenhoitajat tekivät vuoroja toisella osastolla joko työparina tai osana tiimiä. Kokeilujakson jälkeen toteutettiin sekä digitaalinen kysely että yhteinen työskentelytilaisuus, joista muodostui opinnäytetyön aineisto.
Analyysivaiheessa aineisto koodattiin, ja koodien avulla muodostettiin neljä teemaa: yhteistyö, käytännön järjestelyt, perehdytys ja osaamisen kehittyminen. Kokeilujakso koettiin hyvin positiivisena ja hyödyllisenä. Jopa 80 prosenttia vastaajista halusi vastaavan toiminnan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yhteistyö, etenkin kollegiaalisuus, nähtiin voimavarana, jonka avulla esimerkiksi hiljaista tietoa ja ammatillista osaamista voitiin jakaa yli osastorajojen. Noin 40 prosenttia vastaajista koki ammatillisen osaamisensa kehittyneen jo lyhyen kokeilun aikana. Oman osaamisen kehittäminen on oleellinen osa luomaan työn imua ja pitovoimaa, ja siihen organisaation kannattaa tulevaisuudessa panostaa.
Osastojen välinen sujuva sijaistaminen ja yhteistyö vaativat erilaisia käytännön järjestelyjä, kuten yhtenäiset ohjeet ja toimiva tiedonkulku osastolta toiselle. Isossa roolissa ovat osastojen esihenkilöt, joiden vastuulla on henkilöstöresurssin hallinta ja päivittäisen toiminnan johtaminen. Aineiston perusteella esihenkilöt eivät kuitenkaan kokeneet kokeilujakson aikaisten vuorojen sopimista ja yhteensovittamista hankalana tai aikaa vievänä. Perehdytys nähtiin tärkeänä yksittäisenä tekijänä sijaistamisen onnistumisen kannalta, ja siinä koettiin tarvetta sekä henkilökohtaiselle perehdytykselle että yhteiselle perehdytysmateriaalille.
Sijaispooli tuo toimintavarmuutta ja taloudellista hyötyä
Opinnäytetyön tuloksissa nousivat esiin myös toisenlaiset tunteet, jotka liittyivät sijaistamiseen ja toisen osaston henkilökunnan kohtaamiseen. Sijaistaminen koettiin tietynlaisena uhkana omaa toimintaa kohtaan sekä pelkona omien töiden vähentymisestä. Näiden taustalla nähtiin yhteiskunnallinen keskustelu hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvistä ongelmista ja oman organisaation jatkuvat säästöt ja henkilöstömäärän karsiminen, mitkä aiheuttavat henkilöstölle huolta oman työsuhteen jatkumisesta.
Henkilöstöltä saadut ehdotukset siitä, miten toimintaa voisi kehittää tulevaisuudessa, sisälsivät esimerkiksi osastojen välisen sijaispoolin perustamisen sekä osastojen tutkimusvalikoimien laajentamisen. Erilaisia sijaispooleja on käytössä organisaation muissa tulosryhmissä, ja myös Kuvantamisen toimialueella kahden muun osaston välillä.
Sijaispoolin käynnistäminen vaatii resursseja ja aikaa, mutta se tuo toimintavarmuutta esimerkiksi pandemian kaltaisessa erikoistilanteessa. Sijaispooli voi kuitenkin vähentää ulkopuolisen sijaistamisen tarvetta, jolla voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä.
Kuvantamistutkimusvalikoiman laajentamisella voidaan helpottaa toisten osastojen ruuhkia ja hyödyntää kallista kuvantamislaitekapasiteettia mahdollisimman hyvin. Sen nähtiin lisäävän myös mahdollisuuksia oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Toimialaraportit: Katsaus sote-alan työvoimaan. Viitattu 30.3.2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02 _t.pdf
World Health Organization WHO. 2016. Nurse educator core competencies. Viitattu 30.3.2026. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/a5dc7f1c-e7e6- 4221-a9e6-5d5b84681111/content
Kuva: Unsplash