Kulttuurit kohtaavat arjessa: Miten omankielinen palvelumalli edistää maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja hyvinvointia?
Suomen, erityisesti Varsinais-Suomen, maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi tulee huomioida heidän erityispalvelutarpeensa heti maahan tulon jälkeen. Uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriseen ympäristöön muutto on iso muutos elämässä, ja uusi ympäristö haastaa perhedynamiikan ja perheroolit. (Kananohja ym. 2017.)
Maahanmuuttajataustaisilla perheillä on tarve saada tukea uuteen kotimaahansa sopeutumisessa. Maahanmuuttajien sosiaalityön tarvetta lisäävät sosiaalisen verkoston puute, työttömyys, terveysongelmat, monilapsisuus, asumisongelmat, taloudelliset haasteet sekä erityisesti alkuvaiheessa viranomaisten runsaat yhteydenotot. (Alitolppa-Niitamo ym. 2013.)
Maahanmuuttajaperheiden tarpeet ovat moninaisia
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä selvitettiin laadullisen tutkimuksen keinoin, minkälaisia tuen tarpeita maahanmuuttajaperheillä on kotoutumisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Tulosten mukaan maahanmuuttajaperheillä on erityistarpeita alkuvaiheessa perheiden elämäntilanteen ja vähäisten voimavarojen vuoksi. Perheillä on tarve saada tukea arkirutiinien hallinnassa, lasten kasvattamisessa ja eri viranomaisasioiden hoitamisessa. Nämä tarpeet korostuivat erityisesti alkuvaiheessa, jolloin suomen kielen taito ja paikallisyhteisön kontakti on vähäistä tai olematonta.
Perheet tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi ohjausta, neuvontaa, integroitumisspalveluja, omankielisiä palveluita sekä esimerkiksi kodin perustarvikkeita.
Omankielinen palvelu tuo turvaa
Tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat haasteelliseksi suomalaisen palvelujärjestelmän monimutkaisuuden ja laajuuden. Maahanmuuttajataustaiset perheet ajattelivat omankielisen palvelun olevan merkityksellistä ja mahdollisuus ylittää alkuvaiheen haasteet.
Omankielinen palvelu helpottaa uuden perheroolin omaksumisessa ja vahvistaa perhedynamiikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Se edistää myös viranomaisasiointia ja nopeuttaa siten perheen asioiden sujumista.
Omakielisen perheohjaan antama ohjaus ja tuki ovat korvaamattomia erityisesti, jos työntekijä tulee samasta kulttuuritaustasta kuin tukea tarvitseva perhe. Omankielinen perheohjaaja toimii myös siltana ”kulttuurien törmäyksessä”, kun perheen sisäinen luottamus, lastenkasvatuksen ristiriidat ja perheroolit ovat koetuksella. Omankieliseen perheohjaajaan on helpompi turvautua, ja perheet saavat tarvitsemaansa vertaistukea oman kotoutumispolun rakentamisessa uuteen kotimaahan asettumisessa.
Omankielinen palvelumalli maahanmuuttajaperheiden tueksi
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä luotiin palvelu- ja ohjausmalli, jolla tuetaan maahanmuuttajataustaistenperheitä kotoutumaan tehokkaammin ja edistetään perheiden hyvinvointia.
Omankielinen palvelumalli tuo helpotusta edellä mainittuihin haasteisiin: mitä nopeammin perhe saa omankielisen perhepalvelun, sitä nopeammin perheen kotoutuminen tapahtuu.
Palvelumalli huomioi paremmin ja tehokkaammin maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämisen. Malli sopii myös esimerkiksi kotoutumissuunnitelman teon yhteyteen, kun mietitään perheiden palveluvalikoimaa. Se soveltuu myös maahanmuuttajaperheiden alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan.
Lähteet:
Alitolppa-Niitamo A., Fågel S. & Säävälä M. 2013. Olemme muuttaneet ja kotoudumme: maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto.
Kananoja A., Lähteinen M., Marjamäki P. ja Aho K. 2017. Sosiaalityön käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma.