Kun tukiverkko puuttuu – Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitoavun merkitys perhearjen tukemisessa
Vanhemmuuden uupumus on paljon esillä ollut ilmiö. Pitkään jatkunut vanhemmuuden stressi ja tunne siitä, että kuormitustekijät ylittävät jatkuvasti käytössä olevat voimavarat voivat johtaa uupumiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) tarjoaa lastenhoitoapua perhearjen tukemiseksi.
Perhe-elämässä ja perheen rakenteessa on tapahtunut muutoksia: perheet ovat monimuotoistuneet ja niihin kohdistuu uusia odotuksia. Yhteydenpito sukulaisiin, naapureihin ja muuhun lähiympäristöön ovat vähentyneet. Samalla tukiverkot ovat kaventuneet ja ydinperheille on jäänyt yhä suurempi vastuu lasten hyvinvoinnista. (Pulkkinen 2022; Ulferts 2020, 8.) Nämä seikat lisäävät perheiden tarvetta ulkopuoliselle lastenhoitoavulle.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin teemahaastatteluiden avulla tietoa MLL:n lastenhoitoapua käyttäneiden perheiden kokemuksista palvelun käyttäjinä. Lisäksi työssä kartoitettiin perheiden kokemuksia heidän arjessa jaksamisestaan sekä toiveita palvelun kehittämiseksi. Työn tuotoksena laadittiin toiminnan kehittämisehdotus.
Lastenhoitoavun mahdollisuudet perhearjen tukemisessa
Lastenhoitoapu on yksi MLL:n toimintamuoto. MLL rekrytoi, välittää ja kouluttaa hoitajia toimintaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille arjen helpotusta ja mahdollisuuksia huolehtia omasta jaksamisestaan. Palvelua voi käyttää omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi työkiireiden tai opiskelujen vuoksi tai jos vanhempi haluaa hetken hengähtää. Hoitajien työhön kuuluu huolehtia lapsen turvallisuudesta, hoidosta ja viihtyvyydestä vanhempien ohjeiden mukaan. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2024.)
Opinnäytetyön haastatteluihin osallistuneita perheitä yhdistävä tekijä oli tukiverkon puuttuminen tai sen sijaitseminen etäällä perheestä. Perheet kokivat MLL:n lastenhoitoavun olevan merkityksellinen palvelu, jonka avulla on mahdollisuus selättää arjen yllättävät muuttujat. Jo palvelun olemassaolo itsessään toi perheille turvaa, johon tukeutua tarpeen vaatiessa.
Perheet kokivat palvelun antavan mahdollisuuden huolehtia omasta jaksamistaan tarjoamalla hengähdyshetkiä, aikaa omille harrastuksille tai vanhempien yhteiselle ajalle sekä mahdollistavan työ- ja kotielämän yhdistämisen. Perheet olivat tyytyväisiä hoitajin ja hoidon sujumiseen. Hoitajia kuvailtiin iästä tai taustasta riippumatta ystävällisiksi ja lapsirakkaiksi. Hoitajat ovat olleet perheiden mukaan luontevia toimiessaan lasten kanssa, ja he ovat osanneet hienosti huomioida eri-ikäisen lapset. Vanhemmat ovat kokeneet olonsa turvalliseksi jättäessään lapset hoitajan huomaan. Myös lapset ovat vastaajien mukaan viihtyneet hoitajien seurassa.
Lapset ovat olleet iloisia ja tyytyväisiä, kun palasin kotiin. Tämä kertoo paljon hoidon sujumisesta.
Hoitajat saivat perheiltä positiivista palautetta myös siitä, että perheiden toiveet on otettu hyvin huomioon. Esimerkiksi allergisen lapsen hoitoon liittyvät erityispiirteet on huomioitu, ja hoitajat ovat olleet valmiita opettelemaan uusia asioita tarpeen vaatiessa, kuten Epipen-kynän käytön.
Perheiden toiveet palvelun kehittämiseksi
Haastatteluissa usein toistuva teema oli hoitajan saatavuus ja hoitajavaraus elastenhoitojärjestelmästä. Perhe rekisteröityy elastenhoitojärjestelmään, jonka kautta hoitajavaraus on mahdollista tehdä sähköisesti. Toinen vaihtoehto on tehdä hoitajavaraus olemalla puhelimitse yhteydessä välityspisteeseen. (MLL elastenhoito 2024.)
Asuinpaikkakunta vaikutti merkittävästi hoitajien saatavuuteen. Turussa asuvat perheet kertoivat pääsääntöisesti hoitajien hyvästä saatavuudesta, mutta ympäristökunnissa saatavuus oli haasteellisempaa, usein jopa mahdotonta. Osalla perheistä oli kokemus, että varausjärjestelmän kautta oli haastavaa saada hoitaja toivomaansa ajankohtaan. Perheet kertoivat usein järjestävänsä omat menot hoitajasaatavuuden mukaan, ei toisinpäin. Hoitajien rekrytoinnin ja palvelun näkyväksi tekemisen avulla voitaisiin saada positiivista muutosta hoitajasaatavuuteen.
Toinen haastatteluissa usein toistuva teema oli työnantajavelvoitteet. Perhe toimii MLL:n välittämän lasten hoitajan työnantajana ja vastaa kaikista työnantajavelvoitteista. Perheiden on vaikea hahmottaa asian kokonaisuutta tällä hetkellä käytössä olevin tiedoin. Näiden asioiden hoitaminen saattoi haastateltavien mukaan jopa muodostua esteeksi palvelun käytölle.
MLL:n Internetsivujen sisältöä työnantajavelvoitteisiin liittyen tulisi kehittää palvelemaan paremmin palvelua käyttävien perheiden tarpeita. Sivujen sisällön suunnittelussa voisi erään haastattelussa esille nousseen idean mukaan hyödyntää palvelua käyttäneiden perheiden näkemystä ja katselmoida heillä tietojen informatiivisuutta ja selkeyttä sisällön suunnitteluvaiheessa. Haastatteluissa havaittiin myös idea internetsivuilta löytyvästä usein kysytyt kysymykset -osiosta, joka voisi palvella perheitä esimerkiksi ongelmatilanteissa.
Erilaiset tukiverkot ja lähipiirin mahdollisuudet olla perheiden tukena vaihtelevat ja ajavat perheet eriarvoiseen asemaan. MLL:n lastenhoitoavulla on mahdollisuus vaikuttaa arjen kuormittavuuteen. Se on käytännön apua, jotain konkreettista, jolla voidaan parantaa lapsiperheiden arjessa jaksamista ja sitä kautta heidän elämänlaatuaan. Tällä on varmasti kauaskantoiset vaikutukset niin inhimillisellä kuin taloudellisellakin tasolla.
Lähteet:
Aunola, K.; Rantala, A. & Sorkkila, M. 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sekä niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus. Vol 53, No 1, 6 21.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lastenhoitopalvelu. Viitattu 27.5.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/helpota-arkeasi-ja-huolehdi-jaksamisestasi-me hoidamme-lapsesi/
MLL elastenhoito. Löydä lastenhoitaja kaikkina vuorokauden aikoina. Viitattu 27.5.2024. Perhe lasten hoitajan työnantajana – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Pulkkinen, L. 2022. Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. E-kirja. Jyväskylä: Santalahti-kustannus.
Ulferts, H. 2020. Why parenting matters for children in the 21st century: An evidence-based framework for understanding parenting and its impact on child development. OECD Education Working Papers, 222. Pariisi: OECD. Viitattu 27.5.2024. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/129a1a59