Kuolema kotona – miten taataan laadukas palliatiivinen hoito?
Arvioiden mukaan palliatiivisen hoidon tarve tulee lähivuosina lisääntymään väestön ikääntymisen seurauksena. Yhä useampi haluaa tulla hoidetuksi kotonaan elämän loppuun asti. Palliatiivisella hoidolla ei tähdätä elämän pidentämiseen vaan mahdollisimman hyvän elämänlaaden saavuttamiseen ja asiakkaan kärsimyksen lievittämiseen.
Turun ammattikorkeakoulun Master School-opinnäytetyössä kehitettiin kahden Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon yksikön palliatiivista kotihoitoa laatimalla palliatiivisen asiakkaan hoitopolku ammatilliseksi työvälineeksi hoitajille. Kehittämällä palliatiivista kotihoitoa parannetaan asiakkaan hoidon laatua, onnistumista ja oikea-aikaista saatavuutta. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus 2019.)
Palliatiivisen asiakkaan hyvä hoito
Parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan asiakkaan on mahdollista saada palliatiivista hoitoa kotona. Hoito toteutetaan perusterveydenhuollossa hyvässä yhteistyössä perustason ja asiantuntijapalveluiden välillä. Hoidon integrointi osaksi perusterveydenhuoltoa takaa asiakkaille tasavertaisen oikeuden saada laadukasta palliatiivista hoitoa. (WHO 2018, 14-16.)
Kotisairaalan kotihoidolle antama tuki on tärkeää ja samalla edellytys sille, että asiakkaalle voidaan taata arvokas palliatiivinen hoito kotona. Viime vuosien aikana kotihoidon ja kotisairaalan välistä yhteistyötä onkin tiivistetty ja lähdetty kehittämään. (Forsius ym. 2020, 1.)
Onnistunut elämän loppuvaiheen hoito edellyttää kokonaisvaltaista palvelukokonaisuuden suunnittelua ja tilanteiden ennakointia. Asiakkaan koti itsessään hoitoympäristönä on haastava ja edellyttää hoitohenkilökunnalta taitoa sen huomioimiseen (Pöyhiä ym. 2018, 48-49; Tervala 2014, 52-54).
Laadukas palliatiivinen osaaminen vaatii kouluttautumista
Kahteen Varhan kotihoidon yksikköön syksyllä 2024 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan jokainen yksikössä työskentelevä oli hoitanut palliatiivisessa hoidossa olevaa asiakasta. Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajista alle puolet ei kuitenkaan ollut saanut palliatiivisen hoitotyön koulutusta.
Kaiken kaikkiaan suurin osa hoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta kaikkiin palliatiivisiin osa-alueisiin. Eniten koulutuksen tarvetta nähtiin asiakkaan ja omaisen kohtaamistilanteissa siihen, miten puhua kuolemasta ja miten toimia sen kohdatessa.
Yhteistyötä asiakkaan hoitoon osallistuvien välillä halutaan parantaa työn sujuvuuden kannalta, myös roolijakoa eri työryhmien välillä tulisi selkiyttää. Tulevaisuuden laadukkaan ja hyvän palliatiivisen kotihoidon edellytyksenä nähdäänkin kotisairaalan ja kotihoidon välisen yhteistyön ja tiedonkulun sujuvuuden kehittäminen.
Palliatiivisen asiakkaan hoitopolku ohjaa hoitajia
Kasvavat asiakasmäärät, resurssipula ja henkilöstön lisääntynyt kuormitus pakottavat tehostamaan toimintoja sekä kehittämään uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Hoitopolkua voidaan hyödyntää asiakastyössä, se on kustannustehokas, tehostaa työajankäyttöä ja helpottaa hoitotyötä. Hoitopolun tarkoitus on ohjata ammattilaista asiakkaan hoitotyössä. (Asmirajanti ym. 2018.)
Kotihoidossa halutaan taata asiakkaille tasavertaiset palvelut, joten palliatiivisen asiakkaan hoitopolun kehittäminen kotihoitoon nähtiin erittäin tarpeellisena.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittu palliatiivisen asiakkaan hoitopolku tulee jatkossa toimimaan kotihoidon hoitajille runkona sekä ohjeena, miten palliatiivista asiakasta kyseisissä yksiköissä hoidetaan ja mitä tulee huomioida asiakkuuden alkamisesta aina sen päättymiseen asti.
Lähteet:
Asmirajanti, M., Hamid, A & Sri Hariyati, T. 2018. Clinical care pathway strenghens interprofessional collaboration and quality of health service: a literature review. Enferm Clin. Vol. 28. Viitattu 23.11.2023. https://www.elsevier.es/en-revista-enfermeria-clinica-35-articulo-clinical-care-pathway-strenghens-interprofessional-S1130862118300767
Forsius, P.,Hammar, T. & Alastalo, H. 2020. Laadukas elämän loppuvaiheen hoito iäkkäiden palveluissa edellyttää kotisairaalan vahvistamista. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Viitattu 23.11.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140832/URN_ISBN_978-952-343-600-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2019. Viitattu 23.11.2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#K1
Pöyhiä, R.; Güldogan, E. & Vanhanen, A. 2018. Kotisairaala. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. 1. painos.
Tervala, J. 2014. Palliatiivinen hoito kotiympäristössä. Pro gradu- tutkielma. Hoitotieteen tieteenalaohjelma. Terveystieteiden laitos. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 26.11.2023. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201406061689.pdf
WHO. 2018. Integrating palliative care and symptom relief into primary care. AWHO guide for planners, implementers and managers. Viitattu 23.11.2023. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/274559/9789241514477-eng.pdf?sequence=1