Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien työnkuvan nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Rajattu lääkkeenmääräämiskoulutus aloitettiin Suomessa vuonna 2011. Vuoden 2023 loppuun mennessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä Terhikissä oli 736 erikoiskoulutettua sairaanhoitajaa, jolla oli voimassa oleva sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. (STM 2024.)
Tässä artikkelissa perehdytään Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) avoterveydenhuollossa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan (LÄMÄ) nykypäivään, haasteisiin ja tulevaisuuden näkymiin Master School -opinnäytetyön tulosten pohjalta.
Sairaanhoitajien rooli terveydenhuollon uudistuksessa
Pula terveydenhuollon työntekijöistä ja rahasta on tullut historiallisen hyvinvointialuemuutoksen myötä selvästi esiin. Runsaslukuisia terveyskeskuksia joudutaan säästösyistä sulkemaan, ja muutokset vaikuttavat kaikkiin kuntalaisiin. Palveluverkkopäätökset ovat vielä edessä. Suomessa sairaanhoitajien koulutus ja osaaminen on laaja-alaista, ja heillä on keskeinen rooli terveydenhuollon toimivuudessa. Sairaanhoitajia on koulutettu erikoistumaan ja hankkimaan erityisosaamista. (Sairaanhoitajat 2024.)
Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saadakseen pitää olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla tulee olla viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden työkokemus tehtäväkuvasta, jolla hän lääkettä tulee määräämään. Lääkkeenmääräämisen koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Nämä tahot vastaavat yhdessä koulutuksen suunnittelusta ja sisällöstä sekä osaamisen varmistamisesta. (Sairaanhoitajat 2024.)
LÄMÄ-opintojen teoreettiset opinnot pitävät sisällään tautiopin, kliinisen lääketieteen, kliinisen hoitotyön, farmakologian ja reseptiopin kokonaisuudet. Käytännön opiskeluun kuuluu työskentelyä terveydenhuollon yksiköissä ohjaavan lääkärin ohjauksessa ja arvioinnissa. Lopullinen osaaminen osoitetaan näytöillä, joihin kuuluvat kirjallinen valtakunnallinen koe ja työelämässä tapahtuva näyttö. (Sairaanhoitajat 2024.)
LÄMÄ-oikeuden omaavat sairaanhoitajat ovat arvokas resurssi avoterveydenhuollossa
Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat työskentelevät laajavastuisissa ja itsenäisissä tehtävissä. Aikaisemmat opinnäytetyöt ja tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkkeenmääräämistoiminta on pääasiassa koettu myönteisenä, koska osa potilaista ohjautuu hoitajan vastaanotoille ja näin lääkäreiden aikaa vapautuu haastavampiin tehtäviin. (Koskiniemi 2022, Liipo 2019, Loukkaanhuhta 2017, Rajatun lääkkeenmääräämisen asiantuntijatyöryhmä 2015, Savolahti 2017, Vesterinen 2014. )
Lääkärikäynneillä määrätään runsaasti hoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvia lääkkeitä. Lisäksi samojen lääkeainemääräyksien jälkeen lääkäreillä kävi asiakkaita enemmän uusintakäynneillä kuin lääkettä määräävillä hoitajilla. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden hoitajien toiminta nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vaikuttaa suotuisasti terveydenhuollon kustannuksiin. (Koskiniemi 2022, Liipo 2019, Loukkaanhuhta 2017, Rajatun lääkkeenmääräämisen asiantuntijatyöryhmä 2015, Savolahti 2017, Vesterinen 2014. )
Opinnäytetyönä tehdyn kehittämistyön tarve lähti Varhan avoterveydenhuollon alueen 2 johdolta. Toiveena oli saada lääkkeenmääräämisoikeuden omaaville sairaanhoitajille yhtenäiset toimintamallit, joissa tehtävänkuvat ja työnjaot on yhteisesti sovittu. Opinnäytetyössä selvitettiin Varhan avoterveydenhuollossa työskentelevien lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien näkemyksiä toiminnan kehittämisestä.
Mikä LÄMÄ-sairaanhoitajan työssä sujuu hyvin?
Opinnäytetyön tuloksista havaittiin, että lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat kertovat lääkärin konsultaatio mahdollisuuden olevan järjestetty erittäin hyvin ja että lääkärit ovat aina valmiita konsultaatioon. Hoitajat kokevat, että lääkärit arvostavat lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan työtä. Lääkärin konsultaation mahdollisuus on olennainen osa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan työtä.
Tuloksissa tuli esiin, että potilaat ohjautuvat pääsääntöisesti hyvin lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan vastaanotolle ja potilaat ovat tyytyväisiä vastaanottoihin.
Luokkamäen (2024) väitöstutkimuksessa todettiin, että sairaanhoitajilla on usein enemmän aikaa potilaiden hoitotyöhön kuin lääkäreillä. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän ja tarkemman lääkehoidon suunnittelun ja seurannan, mikä puolestaan voi vähentää virheiden riskiä ja parantaa potilaiden hoitotasapainoa. Sairaanhoitajan osallistuminen lääkehoidon toteutukseen tehostaa hoitoprosessia ja parantaa hoidon jatkuvuutta. Yhteenvetona lääkettä määräävän sairaanhoitajan osallistuminen lääkehoidon toteutukseen voi olla kustannustehokas tapa parantaa potilaiden hoidon laatua sekä hyvinvointia.
Lääkkeenmääräämissairaanhoitajan tärkeimpiä työvälineineitä ovat hoitosuunnitelmat, koska nämä mahdollistavat sairaanhoitajan reseptien uusinnan (Hotus 2022). Opinnäytetyön tuloksissa kävi ilmi, että lääkkeenmääräämisoikeuden omaaville sairaanhoitajille haasteita työhön tuovat puutteelliset hoitosuunnitelmat sekä työnkuvan tuntemattomuus. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat kokevat työnsä vastuulliseksi, koska lääkäriresurssin puute näkyy selvästi työssä ja asiakkaat ovat vastaanotolla liian haastavia.
Kohti sujuvampaa hoitoa: sairaanhoitajien toiveet tulevaisuuden työhön
Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat toivovat tulevaisuudessa lainsäädännön päivitystä ja määrättävien lääkkeiden valikoiman laajentamista. Toiveissa on mahdollisuus määrätä lääkkeitä etävastaanottojen yhteydessä sekä lääkkeenmääräämistyön ja osaamisen arvostusta. Sairaanhoitajat toivovat lisäksi lääkkeiden uudistamisten olevan nykyistä sujuvampaa.
Tulevaisuudelta toivotaan työhön selkeämpiä ja yhtenäisempiä ohjeita, itsenäisempää päätöksen tekoa ja parempaa yhteistyötä lääkäreiden kanssa. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien hyödyntäminen hoidon tarpeen arvioinnin perehdytyksessä nostettiin esiin yhtenä kehittämistoiveena.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet sairaanhoitajan lääkkeen määräämisen olevan tehokasta tapa ja monet potilaat ottavat mielellään yhteyttä sairaanhoitajaan sillä he arvostavat sairaanhoitajan vastaanottojen mukavuutta ja saavutettavuutta (Careyn ym 2014, Gerard ym 2014).
Kliinisen erikoistumisen tarve kasvaa tulevaisuudessa
Maaliskuussa 2024 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi selvitystyön; Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024–2028. Siinä todettiin kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeen kasvavan tulevina vuosina. Lisäksi arvioitiin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta, joka olisi yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä. Selvitystyö nosti myös esille lääkkeenmääräämishoitajien hyödyntämisen kehittämistarpeen. (STM 2024.)
Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja arvostus tulee tulevaisuudessa nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Vaativan ja korkeatasoisen sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksesta saatava ammattitaito on nostettava esiin ja hyödynnettävä laaja-alaisesti. Tämä vaatii työn ja tehtäväkuvien jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä, mutta ylitse pääsemätöntä se ei kuitenkaan ole. Sairaanhoitajia pitää kannustaa kouluttautumaan ja rohkaista hakemaan erityisosaamista.
Lähteet:
Carey, N., Stenner, K. & Courtenay. 2014 An exploration of how nurse prescribing is being used for patience with respiratory conditions across the east of England. BMC Health Service Research 14, 14–27. Verkkolehti. Viitattu 25.2.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24443796/
Gerald, K., Tinelli, M., Latter, S., Smith, A. & Blenkinsopp, A. 2014. Patients’ valuation of the prescribing nurse in primary care: a discete choice experiment. Health Expectations 18, 2223–2235. Verkkolehti. Viitattu 25.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5810682/
Hotus. 2022. Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä. Hoitotyön näyttöön perustuva päätöksenteko. Viitattu 1.10.2023. https://www.hotus.fi/npt-kysely-2022/
Koskiniemi, S. 2022. Lääkkeenmääräämisoikeudellisten hoitajien vastaanotot ja asiakkaiden uusintakäynnit – rekisteritutkimus. Itä-Suomen yliopisto: Pro gradu -tutkielma.
Liipo, T. 2019. Lääkkeenmääräämissairaanhoitajan vastaanottotoiminnan tuki, ohjaus ja omavalvonnan malli. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, Kliininen hoitotyö, ylempi AMK – opinnäytetyö. Viitattu 30.9.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/226436/Liipo_TuulaNsPdf.PDF?sequence=2
Loukkaanhuhta, L. 2017. Toimintamalli sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden hyödyntämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Terveyden edistäminen, ylempi AMK-opinnäytetyö. Viitattu 1.10.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135512/loukkaanhuhta_leena.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luokkamäki, S. 2024. Sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen ja lääkehoidon 3D-peli osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä. Monimenetelmätutkimus Kuopio: Itä-Suomen yliopisto Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences 815. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/31598/urn_isbn_978-952-61-5161-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rajatun lääkkeenmääräämisen asiantuntijatyöryhmä. 2015. Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin, selvitys rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta ja kehittämisehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:49. Helsinki. Viitattu 23.9.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74771/Binder1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sairaanhoitajat. 2024. Sairaanhoitajan monet eri urapolut. Viitattu 12.5.2024. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/sairaanhoitajan-monet-eri-urapolut/
Savolahti, M-R. 2017. Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, hyvät käytännöt ja niiden hyödyntäminen johtamisessa. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma, ylempi AMK-opinnäytetyö. Viitattu 23.9.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125279/Savolahti%20Marja-Riitta.pdf?sequence=1
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024–2028 : Selvitystyö. Viitattu 7.4.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165470/STM_2024_9_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Valtioneuvoston julkaisuja. Viitattu 20.9.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valvira 2024. Turvallinen lääkehoito. Viitattu 25.4.2024. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/laakehoidon-toteuttaminen
Vesterinen, Marja-Liisa. 2014. Reseptihoitaja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. Viitattu 1.10.2023. https://docplayer.fi/163099-Marja-liisa-vesterinen-fil-tohtaikuiskasvatus-kauppatiet-lis.html
Artikkelikuva: Pexels