• muistelu
• muistisairaus
• muistityö
• vuorovaikutus

Suomessa joka kolmas 65 vuoden ylittänyt kertoo kärsivänsä jonkinasteisista muistiongelmista. Jopa 200 000 suomalaista kärsii kognitiivista ongelmista, joka tarkoittaa, että heidän tiedonkäsittelynsä on heikentynyt. Lisäksi lievistä dementian oireista kärsii noin 100 000 henkilöä ja keskivaikeita dementia oireita on arvioilta 93 000 suomalaisella. Suomessa vuositasolla muistisairauteen sairastuu 14 500 henkilöä, vaikka iso osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. (1)

Dementialla tarkoitetaan laajaa aivotoimintojen häiriötä, joka vaikeuttaa selviytymistä jokapäiväisistä toimista. Kyseessä on siis oireyhtymä, jonka takana on sairaus. Useimmiten näissä tapauksissa kyseessä on Alzheimerin taudista. Dementiaa sairastavista 70–80 prosentilla on diagnoosina Alzheimerin tauti. Taudin oireina ovat muun muassa muistin heikkeneminen, uuden oppimisen vaikeus, kielelliset vaikeudet, toiminnanohjauksen heikkeneminen ja hahmottamisen vaikeudet. (2)

Vaskulaaridementia on etenevä verenkiertoperäinen muistisairaus, joka on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla. Sairauden taustalla saattaa olla muita aivoverenkierronsairauksia, kuten aivoverenvuoto, aivoinfarkti tai hapenpuutteesta johtuvat häiriöt. Taudinkuva on laaja-alainen. Toisilla saattaa esiintyä haasteita puheen muodostamisessa, liikkumiskyvyn heikentymistä, masennusta tai yöllistä sekavuutta. (3)

Lewyn kappale -tautia sairastaa noin 15 prosenttia kaikista dementiaa sairastavista. Sairastuneille on samankaltaisia muutoksia aivoissa kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Tauti alkaa useimmiten älyllisten toimintojen heikentymisenä, vireystilan ja tarkkaavaisuuden vaihteluilla. Lewyn kappale -taudille tyypillisiä oireita ovat näköharhat. Tautiin liittyy myös Parkinsonin taudille tyypillisiä piirteitä, kuten kävelyhäiriöitä ja jäykkyyttä. Lisäksi sairastuneilla saattaa esiintyä kaatuilua, sekavuutta ja muuttunutta käyttäytymistä. (3)

Otsaohimolohkorappeumassa otsalohkojen toiminta on heikentynyttä. Otsalohko dementiassa yleistä on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset. Muutokset näkyvät huolettomuutena, tahdittomuutena tai estottomuutena. Otsalohkon vaurioissa käytösoireiden kirjo on laaja, minkä vuoksi sairastunut saattaa joutua hankaliin tilanteisiin esimerkiksi hygienian laiminlyöntiin, vuorovaikutuksen ongelmiin, hänellä saattaa esiintyä kiroilua ja epäasiallista puhetta. Myös väkivaltainen käyttäytyminen on yleistä otsaohimolohkorappeumasta kärsivillä henkilöillä. Sairastunut itse ei kärsi sairaudesta, mutta omaiset, läheiset ja muu ympäristö saattavat kärsiä enemmänkin, mikäli sairastunut on seksuaalisesti virittynyt tai huutelee epäasiallisuuksia. (3)

Alkoholidementiaa sairastavan taustalla on alkoholin liiallinen käyttö. Oireistossa varsinkin lähimuisti on heikentynyt, persoonallisuus on muuttunut ja henkiset toiminnot ovat heikentyneet. Alkoholi dementiaa sairastavan liikkuminen usein vaikeutuu, ja hänellä esiintyy katkokävelyä sekä tasapainovaikeuksia. Kognition häiriöt ovat päihdeongelmaisilla monimuotoisia ja varsin yleisiäkin. Altistava tekijä kognition alenemaan on yksipuolisesta ruokavaliosta johtuva B- vitamiinien puutos tai humalassa saatu aivovaurio. Fyysisen toimintakyvyn osalta raitistumisen myötä voi tapahtua kohentumista, mutta aivoissa tapahtuneita vaurioita se ei korjaa. (3)

Muistisairaan muuttunut käyttäytyminen

Kognitiiviset oireet ja käyttäytymisen muutokset liittyvät kaikkiin muistisairauksiin (4). Muistisairaudesta johtuvan muuttuneen käyttäytymisen oireita:

• Ahdistuneisuus ja masennus
• Aggressiivisuus ja aistiharhat
• Itsensä vahingoittaminen
• Kuljeskelu
• Jatkuva pukeutuminen ja riisuutuminen
• Tavaroiden keräily ja piilottaminen. (4; 5)

Kaikista muistisairauteen sairastuneista noin 90 prosentilla esiintyy haitallista käyttäytymistä taudin eri vaiheissa. (6) Käyttäytymisen muutoksia on yli 80 prosentilla muistisairautta sairastavilla ikääntyneillä, jotka asuvat hoivakodissa. Todennäköistä on, että ei-toivottu käyttäytyminen johtuu juuri tyydyttymättömistä perustarpeista kuten kipu ja ahdistus. (7)

Muistisairaan muuttuneen käyttäytymisen voivat laukaista esimerkiksi vuorovaikutustilanteet, jolloin hän kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi. Kun muistisairaus etenee, on sairastuneen yhä haastavampaa löytää sopivia sanoja tai hän käyttää sanoja eri tavalla, johon läheiset ovat tottuneet. Kun muistisairas ei tule ymmärretyksi, se lisää hänessä ahdistuneisuutta, pelkoa ja jopa ärsytystä, jolloin hän voi käyttäytyä aggressiivisesti. (3) Toisinaan saatetaan virheellisesti tulkita, että muistisairaalla on harhaisuutta hänen käyttäytyessään sekavasti, kun hän ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti (8).

Kansainvälisessä kirjallisuudessa on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten käyttäytymisen muutokset vaikuttavat sairastuneeseen itseensä eikä ainoastaan siihen, miltä se näyttää hänen läheistensä näkökulmasta. Muistisairaan tarpeet huomioiden tulisi hänet nähdä kokevana ja tuntevana ihmisenä, joka yrittää selviytyä ja saada itselleen lisää elämänhallintaa. Käyttäytymisen muutokset ovat sairastuneen tapa kertoa tarpeistaan ja tunteistaan, kun hän ei siihen enää sanallisesti kykene. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että käyttäytymisen muutoksien hoitoon voidaan vaikuttaa monilla eri keinoilla. (9)

Onko muistisairausdiagnoosi määräävä tekijä?

Aiemmin on ajateltu, että muistisairauden tarkka diagnoosi on hoidon kannalta tärkein huomio ja suurimmat muutokset ovat kognition heikkeneminen ja erilaiset toiminnanhäiriöt. Käyttäytymisen oireet ja psyykkiset oireet on sivuutettu, mutta tutkimusten mukaan nämä ovat tärkeitä muistisairaan ahdistukseen vaikuttavia tekijöitä. Lääkehoidosta on usein hyvin rajallinen apu käyttäytymisen muutoksiin, ja lääkehoitoon saattaa liittyä ikäviä sivuvaikutuksia. Ymmärrys aiheesta auttaa kehittämään tehokkaampia hoitomenetelmiä.

Alzheimerin taudissa voi esiintyä erilaisia muuttuneen käyttäytymisen oireita, kuten masentuneisuutta, ahdistusta, erilaisia harhaluuloja ja hallusinaatioita. Tutkimusten mukaan toisille muistisairaille muuttuneen käyttäytymisen oireet ovat vähäisempiä, toisilla voidaan havaita jopa psykoosin oireita. Lewyn kappale -taudissa haitallisia oireita tavataan jopa 80 prosentilla sairastuneista. Käyttäytymisen muutoksiin voidaan käyttää hoitona erilaisia käyttäytymisterapioita, myös hoitoympäristön muutoksilla on saatu aikaan positiivisia muutoksia. Tutkittua tietoa löytyy myös liikunnan ja musiikin käytöstä ja niiden hyödyistä.

Hoitajien kouluttamisella voidaan vaikuttaa muistisairaan muuttuneen käyttäytymisen tilanteisiin ja vähentää haitallisia oireita. Hoitajien lisäkoulutuksella voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitajan ja sairastuneen väliseen suhteeseen. (10; 11)

Muistisairaan henkilön muuttuneen käyttäytymisen lääkkeetön hoito

Lääkkeettömällä hoidolla tarkoitetaan sitä, että muistisairaan tarpeista huolehditaan tarkoituksenmukaisesti. Hoivaympäristön avulla tuetaan hänen toimintakykyään ja perusteetonta rajoittamista vältetään. (6, 12) Kaikilla sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä ammattilaisilla tulisi olla osaamista muistisairauksista sekä muistisairautta sairastavan kohtaamisesta.

Edetessään muistisairaus aiheuttaa ihmiselle toiminnanhaasteita, joiden vuoksi osaamista on löydyttävä hoitohenkilökunnalta. Laadukkaan muistisairaan toimintakykyä tukevan hoidon toteutuminen vaatii muutosta hoitoalalla työskentelevien asenteisiin sekä koulutusrakenteisiin. Ammattitaitoa tulee jatkuvasti kehittää täydennyskoulutuksilla sekä monialaisella konsultaatiolla ja hyvällä perehdytyksellä. (13)

Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunnan asenteet vaikuttavat suoraan muistisairaiden asukkaiden elämänlaatuun. Kirjallisuudessa on osoitettu, että asukkaan hyvinvointi liittyy läheisesti siihen minkälainen suhde hänellä, on hoitajiin. Hoitohenkilöstön positiivinen asenne vähentää muistisairaiden haastavaa käyttäytymistä ja lisää heidän sosiaalista hyvinvointiaan. (14)

Psykososiaalisia lähestymistapoja ja keinoja ymmärtää haastavia tilanteita muistityössä

Lääkkeettömillä hoitomuodoilla tarkoitetaan erilaisia psykososiaalisia lähestymistapoja, ohjaamista sekä vuorovaikutusosaamista ja vaikuttamista ympäristöön. Tarkoituksena on pyrkiä välttämään tilanteita, joissa muistisairaan käytös muuttuu ei toivottuun suuntaan. Tutkimusten mukaan tilanteet, joissa muistisairas kokee muun muassa pelkoa, saattavat laukaista aggressiivisen käytöksen.

Ei toivotun käyttäytymisen syiden selvittäminen ja riittävä ohjaus saattavat riittää muuttuneen käyttäytymisen hoidoksi. Lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat muun muassa aromaterapia, kirkasvalohoito, musiikkiterapia ja muu toiminta. Kouluttamalla hoitajia ja ohjaamalla heidän työtään asiakkaan yksilölliseen hoivaan ja hoitoon, voidaan saavuttaa vaihtoehto psyykenlääkkeiden käyttämiselle. (6)

Musiikin merkitys muistityössä

Sanna Tapionkaski (2018, 168–170) on kirjoittanut aiheesta musiikki osana vanhustyön vuorovaikutusta. Hänen tekemän tutkimuksen mukaan esimerkiksi kuntoutuksen parissa musiikkia on käytetty ja hyödynnetty jo pidemmän aikaa, mutta musiikilla on paikkansa myös ikääntyneiden henkilöiden kohtaamisessa.

Tutkimuksen mukaan ikääntyneiden parissa hoitotyötä tekevät ovat tunnistaneet musiikin voiman jo aiemminkin, varsinkin muistisairaiden vanhusten kanssa työskennellessä. Musiikista ja laulamisesta on koettu olevan apua varsinkin hoitotoimenpiteissä. Kirjoittaja näkee arkityön lomassa tapahtuvan laulamisen ja musiikin yhtenä vanhustyötä tekevien vahvana osaamisalueena. Musiikin avulla saadaan muistisairas ihminen laulamaan kokonaisilla sanoilla, vaikka muuten puheentuottaminen ei enää onnistuisikaan. Musiikki voi toimia myös yhdistävänä tekijänä vuorovaikutuksessa, jos ei ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. (15) Hiljaisella taustalla soivalla musiikilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus levottomuuden ehkäisyssä (6). Ikääntyneiden kanssa työskennellessä perusperiaatteena on aina kunnioittava kohtaaminen ja kohtelu.

Sairaanhoitajan on toteutettava eettisesti tasokasta hoitoa kaikissa hoitotilanteissa. Lisäksi hänen on tunnettava eettisen hoidon periaatteet ja hänellä tulee olla valmiuksia kohdata esimerkiksi aggressiivinen asiakas. (16)

Toisen kunnioitus ja arvostava kohtaaminen

Muistisairaan kohtaamisen perusperiaatteet ovat kuin kenen tahansa kohtaamisessa, kunnioitus, arvostus ja luottamuksen luominen. Muistisairaan arvostava kohtaaminen hankalissakin tilanteissa on iso osa hoitoa ja hoivaa. Turvallisen ilmapiirin luominen edistää muistisairaan toimintojen sujumista ja näin vaikuttaa positiivisesti hänen elämänlaatuunsa. Kunnioittavaan vuorovaikutukseen ei ikinä kuuluu toisen aliarvioiminen, nolaaminen tai muistisairaalle sairaudesta muistuttaminen.

Sairauden edetessä muistisairas tarvitsee entistä enemmän ohjausta ja apua kaikissa toiminnoissa ja hänen kykynsä vastavuoroiseen kommunikaatioon heikkenee. Tässä tilanteessa vastuu onnistuneesta vuorovaikutuksesta siirtyy toiselle osapuolelle, kuitenkin niin, että vuorovaikutuksessa säilyy tasa-arvo. (17)

Muistisairauden edetessä sairastuneen ihmissuhteet muuttuvat ja hän saattaa unohtaa puolisonsa, lapsensa, ystävät ja muut läheisensä. Unohtamiset saattavat herättää sairastuneen läheisissä monenlaisia tunteita ja ihmissuhteet joutuvatkin koetukselle. Muistisairaan hyvän elämänlaadun takaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että hänen omaisensa ja hoitavat henkilöt kokevat luottamusta, jotta heidän välisensä yhteistyö vahvistuu. (17)

Hoito ja huolenpito voi olla luovaa

Taina Semi (2021, 28–29) kirjoittaa luovasta hoivasta, joka on uudenlainen lähestymistapa muistisairaiden hoitoon ja hoivaan. Luova hoiva on tasa-arvoa hoivan antajan sekä hoivan vastaanottajan kesken. Luovan hoivan tavoitteena on muuttaa hoivatyön kulttuuria eettiseen suuntaan sekä tuoda näkyväksi toisenlaista tapaa olla aidosti läsnä muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa.

Semin mukaan luovan hoiva on tavoitteellista ja arvokasta työtä, jonka avulla pyritään kasvattamaan työntekijöiden periksiantamattomuutta asetettuja päämääriä kohti. Luovan hoivan arvo syntyy ja kasvaa, kun sen avulla saadaan luotua uusia hoivan käytäntöjä sekä työyhteisöiden kulttuuria. (18)

Muistisairaan käyttäytymisen muutosten pohjana on hänen perussairauksiensa asiaankuuluva hoito. Hoitavilla henkilöillä tulee olla osaamista muistisairauksista ja halu käyttää luoviakin menetelmiä niiden hoitamiseen. Lääkehoidolla saadaan apua joihinkin käytösoireisiin, mutta liiallisella lääkityksellä on omat haittansa. Käyttäytymisen muutokset voivat johtua esimerkiksi:

• Nälän- tai janon tunteesta
• Väsymyksestä
• Kivusta. (3)

Turvallisen ilmapiirin tärkeys

Muistisairaan sairauden edetessä hän on herkkä muiden ihmisten luomalle tunneilmapiirille. Rauhallisella, levollisella suhtautumisella voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, jossa arjen toiminnot saadaan suoritettua helpoiten. On tärkeää pystyä tunnistamaan muistisairaan erilaiset tunteet, ne ikävätkin.

Tunnistamattomat tunteet saattavat aiheuttaa turhautumista ja väärinkäsityksiä. Sairauden edetessä muistisairaan itsensä on enää mahdotonta kertoa tunteistaan, saati asioista, joista tunteet syntyivät. Muistisairaan eletyn elämän ja historian tunteminen saattaa auttaa tällaisissa tilanteissa ja häntä hoitavan henkilön on helpompi ymmärtää ja ottaa huomioon sairastuneen reaktiot. Kun sanat eivät enää kerro tunnetiloista, tulee seurata sairastuneen ilmeitä, eleitä ja äänensävyä. (17)

Muistisairaiden kanssa työskentelevillä on tärkeää olla hyvinvoiva työyhteisö. Muistisairaat aistivat herkästi tunneilmapiiriä ja reagoivat omalla käytöksellään siihen. (13)

Muistisairas on riippuvainen henkilökunnan kyvystä tunnistaa hänen tarpeensa ja mieltymyksensä, koska hän ei osaa niitä sanallisesti kertoa. Haasteena on, että mikäli henkilökunta tulkitsee sairastuneen sanattoman viestintänsä väärin, ei hän tule kuulluksi omine tarpeineen.

Tutkimusten mukaan muistisairaan aiemmat elämänkokemukset ja esimerkiksi hänen entinen ammattinsa vaikuttavat siihen, miten sairastunut on vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja muiden henkilöiden kanssa. Muistisairaan elämänhistorian ja esimerkiksi uskonnon tuntemus lisää hoitohenkilöstön ymmärrystä muistisairaan tapaan olla vuorovaikutuksessa. (20.)

Työntekijän kehonkieli

Työntekijän oma kehonkieli vaikuttaa sairastuneen tunnetilaan, ja esimerkiksi psykologian kirjallisuus osoittaa, että yksilöt säätelevät toistensa tunnetilaa kehonkielellä ja ilmeillä. Muistisairaan emotionaaliseen stressiin vaikuttaa, jos työntekijän suhtautuminen häneen on negatiivista. Hoitajan aggressiivisen tai jopa holhoavan äänensävyn on havaittu aiheuttavan sairastuneessa sanallista tai fyysistäkin aggressiota. (20)

Kehonkieli ja kontaktin ottaminen ovat osa vuorovaikutusta. Hellä kosketus esimerkiksi olkavarteen voi auttaa liikkeelle lähdössä tai näin voi muistisairasta ohjata haluttuun suuntaan. Tilanteen niin salliessa voi tarjota sairastuneelle kättä, josta hän voi ottaa kiinni. On tärkeää osata tulkita sairastuneen elekieltä hänen omasta tilastaan ja siitä tuntuuko esimerkiksi kädestä kiinni pitäminen hänestä hyvältä. (17)

Vuorovaikutusosaaminen on yksi muistityön kulmakivistä

Onnistuneessa vuorovaikutuksessa on tärkeää, että hoitava henkilö näyttää tunnetilaa esimerkillään. Jos ilmapiiri, sanat ja toiminta ovat ristiriitaisia, saattaa muistisairas hämmentyä. Vuorovaikutusosaaminen muistisairaan kanssa on osa ammatillisuutta ja tärkeä osa arjen sujumisen kannalta. (17) Kun kohtaaminen on luovaa, nähdään aito ihminen, ei vain sairautta (18).

Keskustellessa muistisairaan kanssa on tärkeää mennä riittävän lähelle, jotta hän ymmärtää, että hänelle puhutaan. Muistisairaan on helpompaa lukea keskustelukumppaniaan, kun hän näkee tämän kasvot, ilmeet ja eleet, katsekontaktin ottaminen on tärkeää. Tilan ollessa rauhallinen ei muistisairaan keskittyminen ajaudu niin helposti pois keskustelusta ja hänen on helpompaa seurata keskustelua. (17)

Toisinaan vuorovaikutus on osata olla hiljaa. Aina ei tarvita puhetta vaan hiljaa läsnäolo voi toimia aivan yhtä hyvin. Ikääntynyt tunnistaa varmasti aidon läsnäolon, vaikka sanoja ei käytetäkään. Osa ammatillisuutta on hiljentyä ja olla kunnioittava. (3.) Laadukkaaseen gerontologiseen hoitotyöhön kuuluu myös sanattoman viestinnän osaaminen (8).

Yksi tärkeimmistä asioista muistisairaan hoitoa ja hoivaa kehitettäessä on työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen. Mikäli hoitaja keskittyy vain työtehtäväkeskeisesti hoidettavaan, hän ei aidosti kohtaa ihmistä. Hoitaja miettii ainoastaan tehtäviään, tehtyjä ja tekemättömiä, joka saattavat lisätä kiireen tuntua vuorovaikutustilanteessa. Aidon yhteyden luominen muistisairaan kanssa on mahdollista, kun hoitaja keskittyy ihmiseen ja on läsnä. Tällainen tunneyhteys syntyy useimmiten sanattoman viestinnän keinoin. (8)

Muistelu on yksi työkalu ja hyvä sellainen

Muistelun tarkoituksena on tukea ikääntyneen itsetuntoa sekä hänen identiteettiään. Muistelun tehtävänä on auttaa ikääntynyttä hahmottamaan omaa elämäänsä sekä hyväksymään siinä tapahtuneet asiat. Muistelun avulla voidaan vahvistaa ikääntyneen ja hoitajan välistä vuorovaikutusta. (21)

Muistelua ja elämäntarinatyöskentelyä on käytetty muistisairaiden kanssa työskentelyssä jo pitkään. Näitä tietoja on liitetty henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmiin, ja niitä on hyödynnetty erilaisissa muistelulaatikoissa, lempimusiikin kuuntelussa, ympäristössä sekä erilaisissa esineissä. Tuttujen asioiden kautta vaalitaan sairastuneen minuutta, ihmisyyttä sekä ihmissuhteita. (18) Muistelulla voidaan saada lyhytkestoisia vaikutuksia käyttäytymiseen ja mielialaan. Muistelussa on tärkeää pyrkiä siihen, että muistisairas kokisi mielihyvää ja näin hänen identiteettiään saataisiin vahvistettua. (6)

Muistelun avulla pyritään sisäistämään viestiä, jota muistisairas haluaa kertoa. Muistelun keinoin päästään muistisairaan maailmaan ja eläydytään hänen todellisuuteensa. Muistelun tuella pyritään saavuttamaan parhaiten säilyneet muistot, jotta ikääntynyt tuntee itsensä osaavaksi ja kykeneväksi henkilöksi. Pitkälle edenneessä muistisairaudessa aloite muisteluun lähtee hoitajalta. Vaikka sairaus on edennyt, muistelu vahvistaa ihmisen itsensä arvokkuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. (21.)

Kansainvälisiä tutkimuksia muistelusta ja sen vaikuttavuudesta

Irlannissa tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli arvioida jäsennellyn muistelun koulutusohjelmaa ja sen tehokkuutta pitkäaikaishoivaa tarjoavassa muistisairaiden yksikössä. Tutkimuksen mukaan muistelun avulla on saavutettu mielialan nousua muistisairailla sekä hoitajien kokeman rasituksen vähentymistä.

Muistelu on käsitteenä laaja, ja kirjallisuudessa on käytetty korvaavana sanana myös elämänkatsausta muistelun sijaan. Muistelu on tehokas psykososiaalinen toimintatapa, jota käytetään muistisairautta sairastavien henkilöiden kanssa. Muistelun avulla mahdollistuu vuorovaikutus ja sillä tuetaan sairastuneen itsetuntoa. (21)

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin interaktiivisia apuvälineitä muisteluun. Tutkimuksessa puhutaan muistilaukaisimista, joiden tarkoitus on herätellä muistisairaan muistoja omasta elämästään. Muistilaukaisimina voivat toimia:

• Kuvat
• Tutut paikat
• Musiikki
• Lukeminen
• Mikä toiminto tahansa, joka on ollut merkityksellistä muistisairaan elämässä.

Osana prosessia tutkijaryhmä kehitti kolme konkreettista asiaa: interaktiivisen pyramidin, interaktiivisen arkun laatikoista ja jukeboxista. Tutkimuksessa haluttiin saada tuloksia myös suunniteltujen muisteluhetkien ulkopuolelta. Tutkimusryhmä vieraili kahdessa hoitokodissa tavoitteena saada tietoa siitä, kuinka muistisairaat muistelevat tavallisessa arjessaan ja tämän kautta tutkimusryhmä teki havaintoja asiakkaiden tarpeista.

Tutkimus osoitti, että kaikki asiakkaat halusivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja he olivat kiinnostuneita muun muassa esineistä, joita muisteluun käytettiin. Kaikilla testatuilla prototyypeillä oli yhteistä se, että ne tukivat vuorovaikutustilanteita. Tutkimuksessa selvisi, että pelkät esineet tai musiikki kappaleet eivät riitä muistelun sisällöksi.

Hoitajat ja omaiset, jotka tuntevat muistisairaan parhaiten ovat pätevimpiä suunnittelemaan muistelun sisältöä. Teknologialla voidaan kuitenkin osittain helpottaa hoitajien työaikaa muistelunhetken valmistelusta itse vuorovaikutukselliseen hetkeen. (23)

Lähteet:

1. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2021. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Viitattu 30.4.2022. www.kaypahoito.fi
2. Alzheimerin tauti. Terveyskirjasto 2021. Duodecim: Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00699.
3. Räsänen, R 2018. Hyvää elämänlaatua ikääntyneille. Keuruu: Printek.
4. Hallikainen, M 2014. Muistisairauden yleiset oireet. Teoksessa Hallikainen, M.; Mönkäre, R.; Nukari, T. & Forder, M (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim, 45.
5. Muistiliitto n.d. Muistisairauksien oireisto. Viitattu 15.4.2022. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairauksien-oireisto.
6. Vataja, R & Koponen, H 2015. Muistisairauteen liittyvät käytösoireet. Teoksessa Erkinjuntti, T.; Remes, A.; Rinne, J. & Soininen, H (toim.) Muistisairaudet. Helsinki: Duodecim, 90.
7. Halek, M., Reuther, S., Müller-Widmer, R., Trutschel, D. & Holle, D. (2020). Dealing with the behaviour of residents with dementia that challenges: A stepped-wedge cluster randomized trial of two types of dementia-specific case conferences in nursing homes (FallDem). International Journal of Nursing Studies, 104, 103435. Viitattu 30.12.2022.  https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0020748919302421?via%3Dihub.
8. Haapala, P.; Burakoff, K, & Martikainen, K 2013. Tietoisuus toimivista vuorovaikutustavoista muuttaa muistisairaan ihmisen ja hoitajan kohtaamista. Gerontologia 27/2013, 314–321.
9. McKeith, I. & Cummings, J 2005. Behavioural changes and psychological symptoms in dementia disorders. Lancet Neurol Vol 4. 735–743. Viitattu 22.2.2023.
10. Piirainen, P. 2022. Koulutusintervention vaikutus hoitohenkilökunnan haasteelliseksi kokeman käyttäytymisen esiintyvyyteen, hoitohenkilökunnan toimintatapoihin sekä osaamiseen muistisairaiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526234656.pdf.
11. Muistisairauden käytösoireiden hoito. Käypä hoito- suositus 2022. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 15.4.2022.  https://www.kaypahoito.fi/nix00524.
12. Hallikainen, M.; Immonen, A.; Mönkäre, R. & Pihlakari, P 2023. Muistisairaanhoito. Helsinki: Duodecim.
13. Gerritsen, L.; van Beek, A. & Woods, R 2019. Relationship of care staff attitudes with social well-being and challenging behavior of nursing home resident with dementia: a cross sectional study. AGING & MENTAL HEALTH 2019, VOL 23, NO 11. Viitattu 6.1.2023.
14. Tapionkaski, Sanna 2018. Musiikki osana vanhustyön vuorovaikutusta. Gerontologia 23(3).  Viitattu 15.12.2022. https://journal.fi/gerontologia/article/view/74286.
15. Tohmola, A 2021. Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön osaaminen. Oulun yliopisto. Viitattu 14.3.2023.   http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526230917.pdf.
16. Hallikainen, M.; Immonen, A.; Mönkäre, R. & Pihlakari, P 2019. Teoksessa muistisairaan hoito. Ammattihenkilöstön osaaminen ja asenteet: merkitys ja kehittäminen. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 27.2.2023. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/pit/article/mho00183?toc=507592.
17. Semi, T 2021. Eläköön luova hoiva muistityössä. Espoo: T & J Semi Oy.
18. Leontjevas, R.; Knippenberg, I.; Smalbrugge, M.; Plouvier, A.; Teunisse, S.; Bakker, C.; Koopmans, R. & Gerritse, D 2021. Challenging behavior of nursing home reisidents during COVID-19 measures in the Netherlands. AGING & MENTAL HEALTH 2021, VOL. 25, NO 7. Viitattu 15.3.2023. https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=0&sid=bc8b4253-6ac4-42b7-a635-2040f9552a46%40redis.
19. Cameron, N.; Fetherstonhaugh, D.; Bauer, M. & Tarzia, L 2020. How do care staff in residental aged care facillities conceptualise their non-verbal interactions with residents with dementia and what relevance has this for how residents preferences and capacity for decision-marking care understood. Dementia Volume 17, issue 5. Sage journals. Viitattu 14.3.2023. https://journals-sagepub-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/epub/10.1177/1471301218798422.
20. Stenberg, T 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Helsinki: Ikäinstituutti.
21. Dempsey, L.: Murphy, K.: Cooney, A.: Casey, D.: O`Shea, E.: Devane, D.: Jordan, F. & Hunter, A 2014. Reminiscence in dementia: A consept analysis. Dementia 2014, vol 13 (2) 176–192. Viitattu 14.3.2023.  https://www.researchgate.net/profile/Laura-Dempsey-6/publication/260559254_Reminiscence_in_dementia_A_concept_analysis/links/578f87fc08ae35e97c427a16/Reminiscence-in-dementia-A-concept-analysis.pdf.
22. Huber, S.: Berner, R.: Uhlig, M.: Klein, P.& Hurtienne J. 2019. Tangible Objects for Reminiscing in Dementia Care. USA: ACM.