• hoitoprosessi
• kehittäminen
• lean
• nuorisopsykiatria
• tehostettu avohoito

Nuorten mielenterveyspalvelujen laatua tulisi parantaa sekä kansainvälisten että kansallisten ohjelmien mukaan. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön tuotoksena kuvatun Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon hoitoprosessi yhtenäistää hoitokäytäntöjä, tehostaa hoitoa ja parantaa sen laatua sekä tuottaa tietoa hoitojakson sisällöstä. Tavoitteena on, että uusi hoitoprosessi ohjaa työntekijöiden toimintaa ja että potilaiden saama hoito on tasalaatuista.

Mielenterveyden perustan rakentuminen tapahtuu lapsuus- ja nuoruusiässä. Nuoruusiässä mielenterveyspalvelujen tarve yleistyy. (Vorma ym. 2020, 17, 5.) Tästä huolimatta nuorten mielenterveyspalvelut on kansainvälisestikin todettu puutteellisiksi (Velasco ym. 2020, 18). Viime vuosina nuorten mielenterveyteen perustuvien terveydenhuollon käyntien sekä potilaiden määrä on kasvanut Suomessa kolmanneksella (Forsell 2022, 7). Vaikka nuorisopsykiatrisen hoidon saatavuus on Suomassa parantunut viime vuosikymmeninä, hoidon tulokset eivät ole merkittävästä parantuneet (Holttinen 2022, 8.)

Laatutekijät nuorisopsykiatrisessa avohoidossa

Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman vuosille 2020–2030 yhtenä painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveys. Tavoitteena on mm. kuntoutumista edistävät, joustavat, oikea-aikaiset ja saavutettavat mielenterveyspalvelut, jotka käyttäjät kokevat itselleen soveltuviksi. (Vorma ym. 2020, 17, 29.)

Vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt maailmanlaajuiset standardit nuorten terveydenhuoltopalvelujen laadun parantamiseksi (Nair ym. 2015, 293–294), näiden laatustandardien mukaisten nuorten mielenterveyspalvelujen laatutoimenpiteistä on vain vähän näyttöä. Tämä kertoo globaalista tarpeesta kehittää yhteistä käsitystä mielenterveyspalvelujen laadusta ja laadun mittaamisesta. (Quinlan-Davidson ym. 2021, 11.)

Kansainvälisten tutkimusten mukaan keskeisiä laatutekijöitä psykiatrisessa hoitotyössä ovat:

• ammattitaito
• osallistava hoito
• eettisyys
• tehokas palveluprosessi

Suomessa nuorisopsykiatrista tehostettua avohoitoa tarjotaan kahdeksassa yksikössä. Yksiköiden toimintatavoissa näkyy laadukas hoitotyö. Opinnäytetyön osana tehdyn kyselyn tulosten mukaan Suomessa järjestettävässä hoidossa laatutekijöinä korostuvat tiivis hoitokontakti, oikea-aikaisuus, saavutettavuus, osallistaminen, yhteisön tuki ja potilaskeskeisyys.

Tehostettua hoitoa nuorille

Lean-ajattelun koetaan sopivan hyvin yliopistosairaaloihin sen asiakaslähtöisyyden ja jatkuvan parantamisen periaatteiden vuoksi (Maijala 2019 ,73). Lean-ajattelussa tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle ja prosessit ovat arvon luomiselle välttämättömiä (Petersson ym. 2018, 22–23).

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kuvattiin Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon potilaan hoitoprosessi ja tuotettiin tietoa Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon hoitojakson sisällöstä. Tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja tehostaa hoitoa.

Uuden hoitoprosessin toivotaan ohjaavan työntekijöiden toimintaa ja parantamaan potilaiden hoidon laatua. Kehittämismenetelminä käytettiin sähköistä benchmarking -kyselyä sekä asiantuntijaraatia, joka kokoontui kahdesti.

Moniammatillinen prosessikuvaus ohjaa, jäsentää ja yhdistää hoitotyötä

Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon työryhmästä kootun asiantuntijaraadin mukaan Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon hoitoprosessissa on paljon hyviä elementtejä. Hyviä elementtejä hoitoprosessissa ovat:

• työyhteisön kehittäminen
• työn joustavuus
• tiimityö ja yhteistyö
• arviointijakso
• moniammatillisuus
• työn yksilöllisyys
• koulutus ja osaaminen
• resurssit

Asiantuntijaraadin työskentelyn tuloksena havaittiin nykyisen hoitoprosessiin liittyviä teemoja, joita ei haluttu mukaan uuteen prosessiin. Näitä teemoja ovat hoito- ja arviointijaksojen haasteet, hoitosuunnitelman ja fokuksen puute sekä yhteisöllisyyden ja yhteistyön puute.

Tulosten mukaan potilasta ja potilaan perhettä ja läheisiä osallistetaan hoidon suunnitteluun ja päätöksen tekoon. Nuorisopsykiatrian tehostetussa avohoidossa huomioidaan potilaiden ja heidän läheistensä yksilölliset tarpeet ja hoitotavoitteet muun muassa perhekäyntejä ja vanhempainohjausta järjestämällä. Hoitotiimin ja konsultaatiotyön kehittäminen ja hoitotiimin yhteinen aika sekä hoidon suunnittelu nähtiin tärkeinä osina uutta prosessia.

Uuteen prosessiin saatiin ajatuksia ja ideoita, joita otettiin mukaan lopulliseen prosessikuvaukseen. Niitä olivat hoitotiimin kehittäminen, konsultaatiotyön kehittäminen, yhteistyön parantaminen, arvio- ja hoitojaksojen selkeyttäminen, yhteinen aika ja hoidon suunnittelu, menetelmien käyttö ja rajanveto sekä palautteen kerääminen.

Moniammatillisen tiimin yhteistyönä kehitetty Tyks nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon hoitoprosessi kuvaa visuaalisena tuotoksena hoitoprosessin eri vaiheita ja toimijoita. Prosessikuvaus jäsentää toimintaa ja kuvaa kunkin prosessiin osallistuvan työntekijän sekä potilaan osuutta hoitojaksolla.

Lähteet:

Forsell, M. 2022. Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020. Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. THL Tilastoraportti 21/2022. Viitattu 20.1.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144513/TR_21_2022_Lasten%20ja%20nuorten%20mielenterveysperusteiset%20k%C3%A4ynnit%202020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Holttinen, T. 2022. Finnish Adolescents Treated in Psychiatric Inpatient Care from 1980 to 2010 and Their Long-term Life Situations. Viitattu 16.2.2024. Finnish Adolescents Treated in Psychiatric Inpatient Care from 1980 to 2010 and Their Long-term Life Situations – Trepo (tuni.fi)

Maijala, R. 2019. Lean terveydenhuollossa. Näkökulmina hukka ja johtaminen. Turun yliopiston julkaisuja.

Nair, M., Baltag, V., Bose, K., Boschi-Pinto, C., Lambrechts, T., Mathai, M. 2015. Improving the Quality of Health Care Services for Adolescents, Globally: A Standards-Driven Approach. Journal of Adolescent Health Vol. 57, 288–298.

Petersson, P., Olsson, B., Lundström, T., Johansson, O., Broman, M., Blucher, D., Alsterman, H. 2018. Lean -muuta poikkeamat menestykseksi! 3. uudistettu painos. 1. suomenkielinen painos. Latvia: Jelgavas tipografija.

Quinlan-Davidson, M., Roberts, KJ., Devakumar, D., 1 Sawyer, SM., Cortez, R., Kiss, L. 2021. Evaluating quality in adolescent mental health services: a systematic review. BJM Open Vol. 11, 1–16.

Velasco, A., Silva Santa Cruz, I., Billings, J., Jimenez, M., Rowe, S. 2020. What are the barriers, facilitators and interventions targeting help-seeking behaviours for common mental health problems in adolescents? A systematic review. BMC Psychiatry. Vol. 20, No 1, 1–22.

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuoille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 (valtioneuvosto.fi).

Kuva: Pexels