• ihosyöpä
• lapset

Ihosyöpätapausten määrä on huolestuttavasti kasvussa, ja erityisesti pahanlaatuisen ihomelanooman on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa. Suomalaisnuorten syövistä ihomelanooman ilmaantuvuus on kasvanut. Runsas altistus auringolle ja toistuva palaminen lapsuudessa lisäävät riskiä ihomelanoomalle. Jopa 90 prosenttia ihomelanoomista olisi ehkäistävissä turvallisemmalla aurinkokäyttäytymisellä. Lapselle tulisi opettaa jo varhain turvallista aurinkokäyttäytymistä.

Lapsi on herkempi auringon haittavaikutuksille kuin aikuinen, joten lapsen suojaaminen auringolta on tärkeää. Lapsen iho on kehittymättömämpi kuin aikuisella, eikä iho tuota suojaavaa pigmenttiä. Lisäksi lapsi oleskelee ulkona runsaasti, ja alle 20-vuotiaana saadaan jopa puolet koko eliniän UV-altistuksesta. Oikeanlaisella suojautumisella lapsen kanssa voi oleskella ulkona turvallisesti aurinkoisina kesäpäivinä.

Huoltajan esimerkki lapsen turvallisessa aurinkokäyttäytymisessä

Lapsen turvallisen aurinkokäyttäytymisen muodostumiselle merkittävä esimerkki on lapsen huoltaja. Huoltajan oma toiminta luo pohjaa lapsen aurinkokäyttäytymiselle. Lapselle tulisi opettaa jo varhain auringolta suojautumista, jotta siitä tulee lapselle totuttu tapa. Lapsi oppii huoltajan omasta aurinkokäyttäytymisestä. Jos huoltaja suojaa itseänsä auringolta, niin hän myös todennäköisemmin suojaa lapsensa.

Tutkimuksen mukaan pientä lasta suojataan yleensä huolellisemmin. Lapsen huoltajalla tulee olla riittävästi tietoa auringon riskeistä ja turvallisesta aurinkosuojautumisesta. Riittävä tieto mahdollistaa, että huoltaja voi tehdä tietoisesti lapsen terveyttä edistävät valinnat. Lapsuudessa opitut terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tottumukset heijastuvat aikuisena. Saatavilla olevasta tiedosta huolimatta, lapsilla on esiintynyt auringonpolttamia tutkimusten mukaan.

Miten lapsi suojataan turvallisesti auringolta?

Varjo on paras tapata suojata lasta aurinkoisina kesäpäivinä sekä välttää keskipäivän aurinkoa. Lapsen leikkipaikkaa voi suojata eri tavoin esimerkiksi siirrettävällä katoksella, teltalla tai aurinkopurjeella, myös puiden antamaa suojaa voi hyödyntää. On todettu, että lapsi alkaa itse hakeutua varjoon, jos varjoisia paikkoja on saatavilla. Auringon UV-säteilyn voimakkuutta voi arvioida päiväkohtaisesti UV-indeksin (UVI) avulla. UVI-luvun ollessa kolme tai sen yli, tulee suojautua auringolta.

Lapsen iho suojataan vaatteilla ja pään aluetta hatulla sekä silmien suojaksi aurinkolasit. Lapsille suositellaan käytettäväksi lasten aurinkosuojatuotteita, jotka sisältävät UVA- ja UVB-suojan. Huomioiden, että alle kaksivuotiaalla tulee harkita aurinkosuojatuotteiden käyttöä. Lapsella aurinkosuojatuotteiden käyttö pitäisi olla täydentävä suojatoimi eli ensisijaisia keinoja ovat varjo ja vaatetus.

Kehittämisprojekti lapsen turvallisesta aurinkokäyttäytymisestä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Aurinkoagentti 2.0 -toiminnan kehittämisen tarpeesta toteutettiin kehittämisprojekti opinnäytetyönä. Ihosyöpien lisääntyneen määrän vuosi on tarvetta edistää lasten turvallista aurinkokäyttäytymistä.

Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi sisällöllinen ohje lapsen turvallisesta aurinkokäyttäytymisestä alle kouluikäisen lapsen huoltajalle. Lasten huoltajilta (n=10) pyydettiin palautetta sähköisellä kyselylomakkeella sisällöllisestä ohjeesta. Huoltajat kokivat sen olevan tarpeellinen ja hyödyllinen sekä erittäin hyvä muistutus aiheesta, joka on varsin ajankohtainen vuodenaikaan nähden. Kyselyn vastauksista ilmeni lisäksi, että lasten huoltajat toivovat ohjeelta kattavaa kokonaisuutta lapsen turvallisesta aurinkokäyttäytymisestä.

Sisällöllistä ohjetta tullaan hyödyntämään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja mahdollisesti myös laajemmin Syöpäjärjestöjen työssä. Lue lisää opinnäytetyöstä Theseuksessa.

Lähteet:

Green, A. C.; Wallingford, S. C. & McBride, P. 2011. Childhood exposure to ultraviolet radiation and harmful skin effects: Epidemiological evidence. Progress in biophysics and molecular biology, Vol. 107, No 3,349-355. Viitattu 22.12.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3409870/

Ilmatieteenlaitos n.d. Ihon suojaaminen auringonpaisteelta. Viitattu 12.10.2022. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-auringolta

Ilmatieteenlaitos n.d. Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi? Viitattu 12.10.2022. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Kolimaa, M. & Pelkonen, M. 2006. Eri ikäryhmien erityiset tarpeet terveyden edistämisessä. Teoksessa Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19 Terveyden edistämisen laatusuositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 3.10.2022. https://stm.fi/documents/1271139/1359643/terveydenlaatusuositus_1.pdf/adbcbaf5-7cad-4e36-86bc-77fac9769466

Malila, N. 2021. Nuorten aikuisten syöpien epidemiologia Suomessa. Suomen Lääkärilehti. Vol. 76 No 17,1065–1077. Vaatii käyttäjätunnuksen. Viitattu 2.1.2021. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/nuorten-aikuisten-syopien-epidemiologia-suomessa/

Martti, R. 2023 Lapsen turvallinen aurinkokäyttäytyminen – sisällöllinen ohje alle kouluikäisen lapsen huoltajalle. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Pitkäniemi, J.; Malila, N.; Tanskanen, T.; Degerlund, H.; Heikkinen, S. & Seppä, K. (toim.) 2022. Syöpä 2020. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Helsinki: Suomen Syöpäyhdistys. Viitattu 30.10.2022. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2022/06/Syopa-2020-raportti_fin.pdf

Rousi, E. 2022. Melanoma in children, adolescents and young adults. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – Ser. D osa – tom 1631. Medica Odontologia. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 6.12.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8859-4

Snellman, E. & Aitasalo, M. 2022. Auringonpaisteen haitat. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.10.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/mat00217/auringonpaisteen-haitat?q=Ultraviolettis%C3%A4teily%20%28UV%29%20ja%20sen%20vaikutus%20ihoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2014. Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014–2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Tampere: Juvenes Print. Viitattu 9.12.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-302-185-3.pdf?sequence=1

Thoonen, K.; Shcneider, F.; Candel, M.; de Vries, H. & van Osch, L. 2019. Childhood sun safety at different ages: relation between parental sun protection behavior towards their child and children’s. BMC Public Health 19, Article 1044. Viitattu 8.1.2022. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-019-7382-0

Thoonen, K.; van Osch, L.; de Vries, H.; Jongen, S. & Schneider, F. 2020. Are environmental interventions targeting skin cancer prevention among children and adolescents effective? A systematic review. International journal of environmental research and public health. Vol. 17, No 2. Viitattu 20.1.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7013813/