Lasten liikunnan innovatiivinen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin liikuntakeskuksen lastenhoitopalvelussa
Lasten liikkumattomuus koskettaa yhtä useampia suomalaisia perheitä ja liikkumattomuuden vaikutukset näkyvät ihmisellä läpi elämän. Lasten arkiliikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat vähentyneet, jonka vuoksi lasten liikkumista täytyy tukea eri tavoin. Lasten ja nuorten liikkumattomuus aiheuttaa tänä päivänä paljon huolta yhteiskunnassa.
Liikkumisen lisäämisellä on merkittävä rooli lasten ja nuorten kehitykselle, terveydelle ja oppimiselle (UKK-instituutti 2024). Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna liikkumisen edistäminen vaikuttaa monin tavoin. Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt ja kestävyyskunto heikentynyt vuosikymmenten aikana, osaltaan liikunnan määrän vähenemisen ja ravitsemuksen muutosten seurauksena. Tämä kehityskulku lisää merkittävästi terveysongelmia, jotka näkyvät jo lapsuudessa, mutta voivat vaikuttaa myös aikuisikään. (Häkkänen 2022.)
Vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen mukaan lapsista ja nuorista reilu kolmannes (36 %) saavutti liikkumissuosituksen. 7-vuotiaista suurin osa, lähes puolet, liikkui suosituksen mukaisesti. Sen sijaan 9- ja 11-vuotiaista noin kaksi viidestä täytti liikkumissuosituksen. (Kokko & Martin 2022, 16.)
Lasten liikunnan ja terveyden edistäminen
Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä on tärkeää seurata liikunnan merkityksiä ja esteitä sekä tunnistaa niissä tapahtuvat muutokset. Vuoden 2022 LIITU-tutkimuksessa liikunnan tärkeimmiksi merkityksiksi nousivat ilo, parhaansa yrittäminen, hyvän olon saaminen, yhdessäolo, onnistumisen elämykset, terveellisyys sekä uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen. (Kokko & Martin 2022, 56.) Tutkimukset liikunta-aktiivisuudesta ovat jakaneet kaikenikäiset neljään ryhmään: himoliikkujiin, aktiiviliikkujiin, satunnaisliikkujiin ja niukasti liikkujiin. Eniten huolta aiheuttavat niukasti liikkujat, joita arvioidaan olevan jopa viidennes lapsista ja nuorista. (Itkonen 2021, 9.)
Lasten ja nuorten liikkumisesta vastaa tulevaisuudessa yhä useampi taho, joiden tulee kehittää uusia käytäntöjä ja kiinnittää huomiota nuorten ajanviettopaikkojen ympäristöihin. (Itkonen 2021, 10.) Lasten ja nuorten liikkumisesta huolehtivien tahojen on tärkeää kehittää tulevaisuudessa entistä monipuolisempia ja saavutettavampia käytäntöjä, jotka houkuttelevat lapsia liikkumaan säännöllisemmin. Erityisesti lasten ja nuorten ajanviettopaikat, kuten koulut, liikuntakeskukset ja erilaiset ulkoilualueet, voivat toimia merkittävinä tekijöinä liikunnan edistämisessä. On tärkeää suunnitella ympäristöt niin, että ne tarjoavat lapsille mahdollisuuden liikkua helposti ja hauskasti, mutta lisäksi tukien sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.
Opinnäytetyössä edistettiin lasten liikkumista liikuntakeskuksen lastenhoitopalvelussa
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyö toteutettiin Liikuntakeskus Hukkaan, jossa kehitettiin lastenhoitopalvelu Pikku-Hukan toimintaa. Lasten liikkumisen edistämisen näkökulmasta syksyllä 2024 työntekijöille tehdyssä teemahaastattelussa nousi esille lasten liikkumisen kehittämisestä viisi teemaa.
- Henkilökunnan nykyinen osaaminen lasten liikunnasta
- Keinot lasten liikkumisen tukemiseen
- Toimintaympäristö
- Liikkumisen esteet ja mahdollisuudet
- Liikuntavälineet
Keskeisempinä tuloksina voidaan todeta, että perehdyttäminen työtehtäviin ja henkilökunnan osaaminen ovat keskeisessä asemassa lasten liikunnan edistämisessä lastenhoitopalvelussa. Ilman tarvittavaa osaamista lasten liikunnasta on henkilökunnan haastavaa ohjata lapsia liikkumaan. Ohjaajien osaaminen on näin ollen erityisen tärkeää, ja liikuntakeskuksen tulisi panostaa henkilökunnan kouluttamiseen, jotta he voivat tarjota lapsille monipuolisia ja turvallisia liikuntakokemuksia.
Lasten liikunnan ohjaamisen ydin on luoda turvallinen, kannustava ja innostava ympäristö, jossa liikkuminen on hauskaa ja mielekästä.
Lasten liikunnan ohjaamisessa lastenhoitopalvelussa tavoitteena on tukea lasten fyysistä, sosiaalista ja henkistä kehitystä tarjoamalla monipuolisia liikuntakokemuksia, jotka edistävät motivaatiota ja liikunnan iloa. Ohjauksessa on tärkeää huomioida lasten yksilölliset tarpeet, kehitystaso ja mielenkiinnon kohteet sekä rohkaista kokeilemaan uusia liikuntamuotoja ilman painetta suorittamiseen. Tärkeänä osana on myös positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luominen, jossa lapset voivat kehittää omia taitojaan ja kokea onnistumisia.
Turun ammattikorkeakoulun master school opinnäytetyössä tuotettiin lisäksi liikkumisen malli liikuntakeskuksen lastenhoitopalvelulle. Toimintamalli pohjautuu Oulussa toimivaan Liikuntakeskuksen liikkumisen filosofiaan, jonka tarkoituksena on tuoda liikkumiseen jotain sydämelle, jotain mielelle ja jotain lihaksille. (Liikuntakeskus Hukka 2024) Toimintamallissa on pyritty ottamaan huomioon lastenhoitopalvelussa toteutettava lasten liikkuminen liikuntakeskuksen filosofian mukaisesti. Toimintamallin kuva löytyy opinnäytetyöstä Lasten liikunnan edistäminen Liikuntakeskus Hukassa – Lastenhoitopalvelun kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Tämä artikkeli pohjautuu Heidi Sihvosen Kuntoutuksen ja liikunnan integraation YAMK opinnäytetyöhön: Lasten liikunnan edistäminen Liikuntakeskus Hukassa – Lastenhoitopalvelun kehittäminen palvelumuotoilun keinoin.
Artikkeli- ja tekstinkuvat: Pixabay
Lähteet
UKK- instituutti 2024. Liikkumisen vaikutukset. Viitattu 7.3.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-lapsen-ja-nuoren-kehittyminen/
Häkkänen, P 2022. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. Lääkärikirja Duadecim. Viitattu 8.3.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00443
Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvosto. Viitattu 7.11.2023. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Itkonen H. 2021. Lasten ja nuorten liikkuminen muuttuvissa ympäristöissä. Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 2021(4), 8-10. Viitattu 8.11.2023. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/79510/Itkonen_LIITO_2021-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Liikuntakeskus Hukka 2024. Liikkumisen filosofia. Viitattu 15.11.2024. https://www.hukka.net/hukka/liikkumisen-filosofia/
Opinnäytetyö Theseuksessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/884848