Leikkipankki rakentaa taitojen oppimista leikin kautta
Taidon oppimisen ekologisen mallin ymmärtäminen auttaa näkemään pienten muutosten merkityksen leikin toteuttamisen monille mahdollisuuksille. Erilaisilla variaatioilla saadaan samoista sisällöistä aikaiseksi lukematon määrä versiota yhden taidon harjoittelemiseen. Tämä hyödyttää eri tavoin oppivien ja eri tavoilla motivoituvien lasten oppimisprosessia, vahvistaa muistijälkeä sekä vahvistaa aivojen hermoverkostoa.
Taidon oppimisen ekologisen mallin kehitti Karl Newell vuonna 1986. Malli on tuttu motoristen taitojen harjoittelemisen yhteydestä. Sitä on kuitenkin mahdollista hyödyntää myös kognitiivisten taitojen opettamisessa ja oppimisessa. Taidon oppimisen ekologista mallia voidaan havainnollistaa kolmiona, jonka keskiössä on opeteltava asia ja kulmissa ovat oppija, tehtävä ja ympäristö. Nämä kolme tekijää ovat jatkuvassa, dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään, kaikki kolme tekijää vaikuttavat toisiinsa. Muutos yhdessä tekijässä muuttaa väistämättä myös kahta muuta tekijää.
Oppiminen syntyy vaihtelusta
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä hyödynnettiin taidon oppimisen ekologista mallia ja kehitettiin leikkipankki esiopetuksen henkilöstön tueksi. Leikkipankin tavoitteena on tarjota helposti käyttöönotettavaa materiaalia perusopetuslakiin kirjattujen muutosten toteuttamiseen.
Tehtävää ja ympäristöä voidaan varioida runsaasti ja näin luoda erilaisia mahdollisuuksia harjoitella tavoitteena olevaa taitoa. Ympäristöön liittyviä tekijöitä ovat ympäröivä tila ja sen mahdollisuudet kuten sääolosuhteet, valaistus, äänimaailma, pinnan muodot ja laatu sekä sosiaalinen ja psykologinen turvallisuus. Tehtävään liittyvät tekijät ovat muun muassa sääntöjä, välineistöä ja muita toimintaan liittyviä erityispiirteitä. Näiden molempien varioimiseen vain mielikuvitus on rajana.
Sen sijaan oppijaan on vain rajallisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Fyysiset, kognitiiviset, emotionaaliset, biologiset ja toiminnalliset ominaisuudet, kuten lapsen ikä, kehon rakenne ja toiminta, persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet ovat muokkaamattomissa. Kannattaa kuitenkin huomioida oppijan muiden perustarpeiden tyydyttyminen optimaalisen oppimisvireen saavuttamiseksi. Esimerkiksi nälän ja janon tunteisiin, väsymykseen ja virkeyteen, turvallisuuden ja osallisuuden kokemuksiin voidaan vaikuttaa.
Leikkipankki oppimisen tukena
Opinnäytetyössä luodun leikkipankin leikkien taitotavoitteena on esiopetuksen opetussuunnitelmasta nousevat kognitiiviset sisällöt. Tavoitteena olevaa sisältöä (esimerkiksi lukujonotaidot, sijainti- ja suhdekäsitteet, tavurytmit) harjoitellaan liikkuen, paikallaan ja aistien toteutettavilla tehtävillä. Selkeiden sanallisten ohjeiden lisäksi jokaiseen leikkiin kuuluu sekä kuvastruktuuri että tukiviittomat.
Kuva- ja viittomatuki vahvistavat opetuskielen oppimista ja auttavat jäsentämään harjoiteltavana olevaa taitoa. Kuvien käyttö helpottaa tarkkaavuuden suuntaamista ja ne tukevat muistia sekä ajattelua. Tukiviittomia hyödynnettäessä viitotaan vain oleelliset sanat puhutusta kielestä. Ne toimivatkin hyvänä puheen ja kommunikaation täydentäjänä. Kuvien ja viittomien käyttö hidastaa ja napakoittaa myös aikuisen puhetta.
Kun esiopetuksen henkilöstö tuntee lapsiryhmänsä, sen vahvuudet ja haasteet, he pystyvät tietämyksensä ja kokemuksensa perusteella, taidon oppimisen ekologista mallia hyödyntäen, ”lisäämään lihaa luiden ympärille”. Näin he voivat muokata leikkipankin leikkien sisältöjä aina vain uusiin muotoihin, oman esiopetusryhmänsä ja sen lasten yksilölliset tarpeet huomioiden.
Lähde:
Tiainen, T. 2026. Liikkuen oppimaan – Leikkipankki oppimisen tuen ja liikunnallisen elämäntavan edistäjänä esiopetuksessa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Liikkuen oppimaan : leikkipankki oppimisen tuen ja liikunnallisen elämäntavan edistäjänä esiopetuksessa – Theseus
Kuva: Pexels