Luovuus ja hengellisyys – vastalääkettä ”mielenterveyspommille”?
Mielenterveysongelmien määrä on nousussa, ja samanaikaisesti individualistinen kulttuuri on noussut yhteiskunnassa vallitsevaksi. Tämä ei ole kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että ihmisellä on tarve liittyä toisiin ja toteuttaa itseään. Miten evankelisluterilaisen kirkon kontekstissa voidaan edistää osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä luovien menetelmien avulla?
Luovuus on ihmiselle perustarve. Se voi rikastuttaa arkea ja auttaa elämän haasteiden kanssa painiessa. Luova toiminta voi rakentaa myös siltoja tunteisiimme ja toisiimme. (Karjalainen ym., 2019.) Sitran (2023) megatrendien mukaan mielenterveysongelmat lisääntyvät erityisesti nuorilla. Psyykkistä kuormitusta lisäävät kriisit, informaatiotulva, kilpailuyhteiskunta ja elämän monimutkaistuminen.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on tutkinut milleniaaleja ja havainnut, että kulttuurikristillisyys on vähenemässä ja kokemuksellisuus osana hengellisyyttä on lisääntymässä. Tulevaisuuden kirkon haasteena onkin vähenevä jäsenmäärä ja seurakuntalaisten hengellisiin kaipauksiin vastaaminen. (Mikkola & Saarelainen, 2023.)
Luovuuden ja hengellisyyden vaikutuksia mielenterveyteen
Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää potentiaalinsa, selviytyy elämästä, pystyy työskentelemään ja antamaan panoksensa yhteisön hyväksi. Perinteisesti mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä on totuttu tarkastelemaan toistensa vastakohtina. (Appelqvist-Scmidlechner ym., 2016.)
Uudempien näkökulmien mukaan mielen hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä ulottuvuutta. Esimerkiksi mielenterveyden häiriötä sairastava henkilö voi runsaista oireista huolimatta kokea onnellisuutta, pystyvyyden tunnetta, työmotivaatiota ja läheisyyttä toisiin ihmisiin. Tähän perustuu positiivinen mielenterveys, joka vie ajattelua pois sairauskeskeisyydestä. (Appelqvist-Scmidlechner ym., 2016.)
Taiteiden ja luovan toiminnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu paljon. Niillä on todettu olevat moninaisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä koettuun terveyteen. Luovia menetelmiä voidaan käyttää preventioon ja promootioon, sekä sairauksien hallintaan ja hoitoon. (Fancourt & Finn, 2019.)
Tutkimusten mukaan uskonto ja hengellisyys ovat yleisesti yhteydessä myös positiiviseen mielenterveyteen ja parempaan elämänlaatuun. Hengellisillä ihmisillä on vähemmän masennusoireilua, syömishäiriöitä, päihteiden väärinkäyttöä, koettua stressiä, persoonallisuushäiriöitä ja pienempi itsemurhariski. Uskonnollisten yhteisöjen sosiaalinen pääoma ja siihen osallistuminen ovat tärkeä osa hengellisyyden positiivisia vaikutuksia. (Weber & Pargament, 2014.)
Luovuus kuuluu kaikille – toimintamalli yli seurakuntarajojen
Luovia menetelmiä- ja toimintaa on olemassa paljon, ja sitä voi olla jopa haastavaa määritellä käsittein. (Fancourt & Finn, 2019.) Turun ammattikorkeakoulun Master School opinnäytetyössä tuotettiin luovia menetelmiä ja hengellisyyttä yhdistävä toimintamalli asiakasraatia kehittämismenetelmänä käyttäen.
Asiakasraatilaiset pääsivät kuvaamaan omaa suhdettaan luovuuteen ja myös luovien menetelmien käytöstä hengellisyydessä. Osallistujat käyttivät luovista menetelmistä kirjallisuutta, kulttuuria, käsitöitä, esittäviä taiteita ja kuvataiteita. Myös puutarhanhoito, ruoanlaitto, kehollisuus ja leikki määriteltiin luovaksi toiminnaksi.
Kehittämisprojektin tuotoksena laadittiin toimintamalli, joka on käytettävissä yli seurakunta- ja työalarajojen. Asiakasraati oli aktiivinen kehittämiskumppani, joka toimi koko toimintamallin kehittämisessä. Toimintamalli pyrittiin luomaan erityisen asiakas- ja seurakuntalaislähtöiseksi, ja ajatuksena oli se, että jokaisella on jotain annettavaa omasta luovuudestaan. Toimintamallissa vapaaehtoiset toimivat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Lähteet:
Appelqvist-Scmidlechner, K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E. & Solin, P. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Suomen lääkärilehti 24/204 http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2016/SLL242016-1759.pdf
Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67). https://apps.who.int/iris/handle/10665/329834
Hakanpää, O. 2024. Luovat menetelmät hengellisyyttä ja positiivista mielenterveyttä tukemassa Ryhmätoiminnan kehittäminen diakoniatyöhön. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502132842
Karjalainen, A. L., Heimonen, K., Huhtinen-Hildén, L., Iivanainen, S. & Öystilä, S. 2019. Luovan toiminnan työtavat: Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mikkola, S. & Saarelainen, S-M. (toim.) 2023. Milleniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 139. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4322/viewmode=infoview
Sitra. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#megatrendityon-eteneminen
Weber, S. R., & Pargament, K. I. 2014. The role of religion and spirituality in mental health. Current opinion in psychiatry, 27(5), 358–363.
Kuva: Open AI, Chat GPT 3,5. 14.2.2025. ”Laadi kuva, jossa on nuoria luovien menetelmien äärellä”.