Maksuton ja koulupäivään integroitu harrastaminen edistää yhdenvertaisuutta
Lasten ja nuorten harrastaminen on yleistä, mutta iän myötä osallistuminen vähenee ja tietyt väestöryhmät jäävät harrastusten ulkopuolelle. Harrastamisen Suomen malli pyrkii vastaamaan haasteeseen tuomalla harrastukset maksuttomasti koulupäivän yhteyteen ja kehittämällä etsivän harrastustoiminnan muotoja.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin erilaisia malleja Harrastamisen Suomen mallin etsivän harrastustoiminnan toteutukseen Turun kaupungille.
Ystävät, ilo ja osallisuus vievät mukaan harrastukseen
Harrastuksilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten arkielämässä sekä identiteetin muodostumisessa (OKM, 2019). Vaikka lasten ja nuorten harrastaminen on yleistä ja yleisesti kasvussa (OKM, 2017), lasten ja nuorten harrastaminen vähenee iän myötä (Halme ym. 2015). Lisäksi harrastamisen esteet vaikuttavat varsinkin tiettyjen väestöryhmien harrastamattomuuteen. Harrastamisen esteitä voivat olla taloudellinen tilanne (OKM, 2017), maahanmuuttajataustaisuus, harrastuspaikkojen sijainti tai harrastusmahdollisuuksien puute omalla asuinalueella sekä harrastusten vaatimukset (Halme, 2015).
Harrastamiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä (Tiirikainen ym. 2013), mutta tiedetään, että lasten ja nuorten harrastamisessa ja harrastusten valitsemisessa isossa roolissa ovat ystävyyssuhteet (Vanttaja ym. 2017). Toiminnan vaihtelevuudella ja monipuolisuudella voidaan vaikuttaa osallistujien innostumiseen sekä luoda pohjaa aktiivisuudelle tulevaisuudessa. Myös osallisuuden kokemus on vaikuttava tekijä. Lapset ja nuoret toivovat, että voisivat ilmaista omia mielipiteitään ja se huomioitaisiin harrastustoiminnassa. (Tiirikainen ym. 2013.)
Myös huoltajilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten harrastamisessa (Vanttaja ym. 2017). Perheet toimivat usein liikunnan arvostuksen herättäjinä (Laakso ym. 2003) ja heidän kannustuksellaan, panostuksellaan sekä esimerkillään on suuri merkitys lasten harrastamiseen (OKM, 2017).
Ratkaisuja harrastamisen esteisiin
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa, tuomalla harrastukset maksuttomaksi osaksi koulupäivää. Toiminnan tarkoituksena on vähentää harrastamisen esteitä. (Nuorisolaki 2016/1285 § 12a.)
Malli pohjautuu Islannin harrastamisen ”Planet Youth” -malliin, jonka toiminnan pohjana on yhteisöllisyys. Paikalliset yhteisöt, kuten vanhemmat, opettajat, liikuntaseurat ja kulttuurikeskukset lisäävät yhdessä nuorten mahdollisuuksia viettää aikaa rakentavasti ja hyvinvointia lisäten. (Planet Youth, 2023.)
Osana Harrastamisen Suomen mallia lanseerattiin etsivän harrastustoiminnan muoto, jonka tehtävänä on löytää harrastamattomat lapset ja nuoret sekä heille mieluinen harrastus. Etsivän harrastustoiminnan ajatuksena on vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka estävät harrastamisen ja vahvistaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti. (OKM, 2020.)
Harrastuskaveri madaltaa kynnystä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä
Turun ammattikorkeakoulun Master School-opinnäytetyössä kehitettiin Turun kaupungille malleja Harrastamisen Suomen mallin etsivän harrastustoiminnan toteutukseen. Kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista kehittämismallia, ja tietoa kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla Harrastamisen Suomen mallissa mukana olleilta kunnilta.
Haastattelun tuloksista selvisi, että suuri osa kunnista toteutti toimintaa samoilla periaatteilla: hankkeen työntekijät olivat suurilta osin koulun henkilökuntaa, etsivään harrastustoimintaan osallistettiin moniammatillisesti eri ammattiryhmiä, ohjaus etsivään harrastustoimintaan toteutui yksilöhaastatteluiden avulla ja toiminnassa tehtiin yhteistyötä paikallisten yhdistysten sekä vapaaehtoisten harrastekavereiden kanssa.
Kaikissa kuudessa haastatellussa kunnassa etsivän harrastustoiminnan toimet kohdistuivat sekä harrastamista estäviin että sitä edistäviin tekijöihin. Esimerkiksi yksinäisyyttä ja harrastamisen sosiaalista kynnystä pyritään madaltamaan harrastuskaverilla, joka oli kunnasta riippuen hankkeen työntekijä tai vapaaehtoinen ja jonka tehtävänä oli etsiä lapsen tai nuoren kanssa kiinnostava harrastus ja lähteä mukaan ensimmäisille harrastuskerroille. Myös erilaiset harrastusvälinelainaamot ja niiden käyttö yhdessä hanketyöntekijän kanssa lisäsi harrastusvaihtoehtoihin tutustumisen mahdollisuutta ja kannusti mahdollisen oman harrastuksen löytymiseen.
Riittävätkö resurssit monipuoliseen toimintaan?
Harrastamisen Suomen mallissa harrastaminen tapahtuu koulupäivän yhteydessä, jolloin harrastuskerhoihin on mahdollisuus osallistua yhdessä ystävien kesken. Harrastamisen maksuttomuus taklaa taloudelliset haasteet, ja kun harrastustoiminta tarjotaan koulupäivän yhteyteen, ei tarvita erillistä kulkemista harrastuspaikalle.
Lasten ja nuorten osallisuuden kokemus oli otettu huomioon useassa kunnassa järjestämällä heidän toiveidensa mukaisia harrastuskerhoja sekä lanseeraamalla monitoimikerhoja, joiden sisältöön kohderyhmä pääsi vaikuttamaan.
Luodut etsivän harrastustoiminnan mallit vastaavat suurelta osin harrastamisen esteisiin ja tarjoavat taloudesta ja sijainnista riippumatonta harrastamista koko ikäryhmälle samanaikaisesti. Haasteena etsivän harrastustoiminnan toteuttamiseen voivat kuitenkin olla toimijoiden resurssit sekä harrastetoiminnan monipuolisuus. Harrastamisen Suomen malli oli pääosin koulun työntekijöiden organisoimaa sekä paikallisten toimijoiden vetämää. Riippuu siis paljon koulun henkilökunnan aktiivisuudesta ja paikallisen harrastustoiminnan tarjonnasta, miten monipuolista ja saavutettavaa toiminta tulee olemaan.
Lähteet
Hakanen, T.; Myllyniemi, S. & Salasuo, M. Oikeus liikkua lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. 2018. Opetus ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura. Printek. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf
Halme, N. 2015. Koulun hyvinvointiprofiili. http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/valtakun/index.php
Laakso, L., Nupponen, H., & Rautava, P. 2003. Vanhempien merkitys 5. luokan oppilaiden liikuntaharrastuksessa. Liikunta ja Tiede. https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/14126680;jsessionid=d0e0GCrMlUT5Zgzkkd5ecbQ9wFHyoyoJJjxlElLy.cnvr6?lang=fi_FI
Nuorisolaki. 2016/1285. Annettu Helsingissä 1.1.2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161285#L3P12a
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80110/okm19.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Harrastamisen Strategia. Helsinki. Valtioneuvoston hallintoyksikkö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161382/okm_7_2019_Harrastamisen%20strategia.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Harrastamisen Suomen malli. https://minedu.fi/suomen-malli Planet Youth. 2023. The Icelandic Prevention Model. https://planetyouth.org/the-icelandic-prevention-model/
Tiirikainen, M. & Konu, A. 2013. Miksi lapset ja nuoret katoavat liikunta- ja urheiluseuroista murrosiässä? Valtion liikuntaneuvosto. http://www.finbandy.fi/sjpl/doc/murrosika.pdf
Vanttaja, M.; Tähtinen, J.; Zacheus, T. & Koski, P. 2017. Liikkumattomuuden jäljillä. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkiumsseura ry. Nuorisotutkimusverkosto. Unigrafia, Helsinki. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkumattomuuden_jaljilla_verkko.pdf
Kuva: Unsplash