Matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kehittäminen – yksi vastaus vähäisen liikkumisen haasteeseen
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille ovat selvät. Riittämätön fyysinen aktiivisuus ja siitä johtuva huono kestävyyskunto altistavat useille kansansairauksille (UKK-instituutti 2020). Sairaudet lisäävät lääkärikäyntejä, lääkkeiden käyttöä, sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaisia kuolemia (Kolu ym. 2018, 20). Monet suomalaiset eivät liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi (Husu ym. 2022, 37), ja sen hinta yhteiskunnalle on kova (Vasankari & Kolu 2018, 1).
Liikkuminen on polarisoitunutta ja usein riittämätöntä
Suomalaisten työikäisten liikkumista kartoittavassa KunnonKartta-tutkimuksessa miehistä 24 % ja naisista 27 % saavutti terveysliikuntasuosituksen (Husu ym. 2022, 24). Vaikka liikunnan harrastaminen on lisääntynyt (Borodulin ym. 2016), on liikkuminen silti harvoilla riittävää. Yksi syy siihen lienee se, että nykypäivänä arki ei useinkaan vaadi suuria fyysisiä ponnisteluja.
UKK-instituutti on julkaissut artikkelin tutkimuksesta, jossa oli laskettu tulevaisuuden ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 heikko kestävyyskunto olisi 43 prosentilla ja hyvä kestävyyskunto kahdella prosentilla 50-vuotiaista miehistä. Artikkelissa esitettiin huoli siitä, että ovatko työikäiset tulevaisuudessa kykeneväisiä fyysisesti vaativiin työtehtäviin. (UKK-instituutti 2023.)
Fyysinen aktiivisuus on polarisoitunutta, mikä tarkoittaa, että osa väestöstä on aktiivisia liikkujia toisten liikkuessa reilusti alle terveysliikuntasuositusten. Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat harrastavat liikuntaa enemmän (Borodulin ym. 2020) ja noudattavat terveellisiä elintapoja useammin kuin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat (Lounassalo ym. 2018). Kysymys kuuluukin, miten motivoida liikkumaan heitä, jotka ovat vähiten liikkuvia?
Liikuntapalveluita kannattaa kehittää tarveperustaisesti
YAMK-opinnäytetyössä tuotettiin tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää toimeksiantajalle, Helsingin kaupungin liikuntapalveluille, ohjattuja, matalan kynnyksen liikuntapalveluita vähän liikkuvien, työikäisten liikuntaneuvonnan asiakkaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena.
Haastatteluissa merkityksellisiksi tekijöiksi liikkumiseen liittyen koettiin liikunnan positiiviset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja painonhallintaan. Liikkumaan motivoivia tekijöitä olivat liikkumisen jälkeinen hyvän olon tunne, terveyden edistäminen ja painonhallinta. Erityisesti fyysiset rajoitteet ja ylipaino koettiin liikkumista rajoittavina tekijöinä. Muita liikkumista rajoittavia tekijöitä oli laiskuus, väsymys, stressi, ajanpuute, lapsiperhearki, huonoksi koettu sää, liukas keli, koronapandemia sekä epävarmuus omasta pystyvyydestä liikuntasuorituksen aikana.
Tulosten mukaan liikuntaneuvonnan asiakkaiden näkökulmasta kiinnostavaa on sellainen ohjattu liikunta, joka koetaan fyysisesti rasittavaksi ja jonka aikana koetaan kyvykkyyttä, kuten vesiliikunta ja lihaskuntoharjoittelu. Aiemmat kielteiset kokemukset tai haastavaksi koettu liikuntamuoto eivät innostaneet hakeutumaan kyseisen liikuntamuodon pariin.
Tekijöitä, jotka edesauttavat liikuntaneuvonnan asiakkaiden hakeutumista ohjattujen liikuntapalveluiden pariin oli osallistujien sama lähtötaso kyseisessä liikuntamuodossa, ohjaajan sensitiivinen ja ammattitaitoinen ohjaustapa, entuudestaan tuttu liikuntamuoto tai liikuntapaikka, liikunnan tarjonnan vaivaton löytyminen netistä, riittävän alhainen hinta sekä liikuntapaikan kätevä sijainti.
Liikuntapalveluista pitää saada matalan kynnyksen palveluita
Matalan kynnyksen toiminnassa on kyse palvelun saavutettavuudesta asiakkaan näkökulmasta (Kaakinen ym. 2003, 59). Saavutettavuutta on mahdollista tarkastella esimerkiksi saavutettavuuden ulottuvuuksien näkökulmasta, kuten Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -hankkeen puitteissa on tehty (Muukkonen ym. 2022, 19). Tavoiteltaessa yhdenvertaista saavutettavuutta liikuntapalveluissa liikkumisen esteitä poistavien toimenpiteiden kehittämisen on todettu olevan perusteltua (Muukkonen 2022, 29–31).
Tekijät, jotka opinnäytetyön tulosten mukaan rajoittavat liikuntaneuvonnan asiakkaiden liikkumista, on saavutettavuuden ulottuvuuksien pohjalta mahdollista jakaa ainakin taidollisiin, mentaalisiin ja ajallisiin ulottuvuuksiin. Näitä tekijöitä tarkastelemalla ja liikkumisen esteitä kitkemällä voisi olla mahdollista kehittää ohjatuista liikuntapalveluista entistäkin saavutettavampia.
Tärkeää on tuntea palvelun käyttäjien tarpeet ja toiveet palveluun liittyen sekä mahdolliset esteet ja rajoitteet palveluun hakeutumiselle, jotta tällaista kehittämistä on mahdollista asiakaslähtöisesti tehdä.
Lähteet
Borodulin, K.; Harald, K.; Jousilahti, P.; Laatikainen, T.; Männistö, S. & Vartiainen, E. 2016. Time trends in physical activity from 1982 to 2012 in Finland. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. Vol. 26. 93–100.
Borodulin, K.; Wennman, H.; Mäki-Opas, T.; Jousilahti, P. & Koskinen, S. 2020. Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa. Teoksessa J. Kokkonen & K. Kauravaara (toim.) Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175. Liikuntatieteellinen Seura, 171. Viitattu 23.5.2023. https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa-artikkelikokoelma.pdf
Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164370/OKM_2022_33%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kaakinen J.; Törmä, S.; Huotari, K. & Inkeroinen, T. 2003. RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys. RAY:n avustustoiminnan raportteja 10. Helsinki: Sosiaalikehitys Oy.
Kolu, P.; Vasankari, T. & Raitanen, J. 2018. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Teoksessa T. Vasankari & P. Kolu (toim.) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018, 20. Viitattu 23.5.2023. https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/06/31-2018-Liikkumattomuuden-lasku-kasvaa.pdf
Lounassalo, I.; Salin, K.; Palomäki, S.; Yang, X.; Rovio, S.; Telama, R.; Raitakari, O.; Tammelin, T. & Hirvensalo, M. 2018. Laseri-seurantatutkimus: Liikunta-aktiivisuus lapsuudesta aikuisuuteen ja sen yhteydet muihin elintapoihin. Liikunta & Tiede. Vol. 55, No 1/2018, 26–31.
Muukkonen, P.; Ehnström, E.; Hasanen, E.; Hintsanen, L.; Laakso, T.; Nurmi, M.; Pyykönen, J.; Salmi, L.; Salmikangas, A. K.; Simula, M.; Virmasalo, I. & Vänttinen, L. 2022. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 23.5.2023. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/356119
UKK-instituutti 2020. Kestävyyskunto. Viitattu 23.5.2023. https://ukkinstituutti.fi/fyysinen-kunto/kunnon-osa-alueet/kestavyyskunto/
UKK-instituutti 2023. Työntekijöiden heikkenevä fyysinen kunto haastaa työurat ja talouden. Viitattu 23.5.2023. https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/tyontekijoiden-heikkeneva-fyysinen-kunto-haastaa-tyourat-ja-talouden/
Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. Viitattu 23.5.2023. https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/06/31-2018-Liikkumattomuuden-lasku-kasvaa.pdf