Mielenterveyden vahvistajan käsikirjasta tukea nuorten mielenterveystyöhön
Hyvä mielenterveys ja itselle merkityksellinen elämä ovat jokaisen nuoren oikeuksia. Kukaan ei kuitenkaan vahvista mielenterveyttään yksin, vaan se rakentuu suhteissa toisiimme ja ympäröivään maailmaan. Osa nuorista tarvitsee tukea omaan kasvuunsa toisia enemmän, jolloin etsivä nuorisotyöntekijä voi toimia rinnalla kulkijana.
Turun ammattikorkeakoulun Masters School -opinnäytetyöllä haluttiin löytää tutkimustiedon ja yhteiskehittämisen keinoin vastauksia siihen, minkälaista erityistä osaamista etsivässä nuorisotyössä tarvitaan nuorten mielenterveyden tukemisessa. Kehittämisprojektin tuotoksena laadittiin etsivän nuorisotyön kannalta keskeisimmät, nuorten mielenterveyttä edistävää työtä tukevat sisällöt kattava käsikirja.
Etsivä nuorisotyö paikkaa mielenterveyspalveluiden aukkoja
Nuorten kasvun varrelle on osunut viime vuosien aikana monia laajemmin yhteiskuntaa horjuttaneita tapahtumia, kuten ympäristökriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Vaikka suurin osa nuorista voi yhä hyvin, on nuorten hyvinvointi polarisoitunut ja Suomessa kasvaa laaja joukko nuoria, joilla on erilaisia tuen tarpeita.
Etsivä nuorisotyö on toimintamuoto, jonka tehtävänä on nuorisolain mukaisesti ”tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön.” (Nuorisolaki 1285/2016.)
Nuorten mielenterveyden haasteiden lisääntyminen yhdistettynä viime vuosien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuneisiin paineisiin ja vähentyneisiin resursseihin on johtanut yhä koveneviin vaatimuksiin nuorten mielenterveyden tukemiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolisille, nuoria kohtaaville ammattilaisille. Etsivä nuorisotyö on paikannut tahtomattaan puutteellisia mielenterveyden palveluita jo pidempään. Samalla omasta perustehtävästä kiinni pitäminen ja rajojen asettaminen on koettu yhteiskunnasta tulevien paineiden alla haastavaksi. (Tuuttu 2023, 22–23.)
Erityisten tarpeiden tunnistamista tiedon avulla
Opinnäytetyön päätilaajana toimi MIELI Suomen Mielenterveys ry, joka on toteuttanut etsivän nuorisotyön ammattilaisille koulutuksia ja materiaalia mielenterveyttä edistävän työn tueksi. Opinnäytetyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä myös Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n kanssa, jonka kautta valmis käsikirja jalkautettiin etsivän nuorisotyön toimijoille.
Perustelu käsikirjalle ja käsikirjan tietoperustan laatiminen perustui kolmeen näkökulmaan: ajankohtainen tutkimus, etsivän nuorisotyön ammattilaisista koostuvan projektiryhmän näkemykset sekä MIELI ry:n toiminnasta kerätty tieto kentän tarpeista. Tiedonhakua lähestyttiin kahdesta lähtökohdasta: 1) Minkälaisia osaamistarpeita etsivän nuorisotyön ammattilaisilla on toiminnan piirissä olevien nuorten mielenterveyden tukemisessa? ja 2) Minkälaisia erityisiä mielenterveyden edistämisen tarpeita etsivän nuorisotyön palvelujen piirissä olevilla nuorilla on?
Etsivässä nuorisotyössä pääsääntöisin tuen muoto on keskustelutuki, jossa mielenterveyden teemat ovat yksi yleisimmistä teemoista (Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, d). Osaamisvaatimukset ovat kuitenkin kasvaneet mielenterveyden ongelmien lisääntymiseen ja palveluiden saatavuuteen liittyvien haasteiden vuoksi (Hietala 2021, 18–19).
Tiedonhaussa havaittiin, että etsivän nuorisotyön piirissä olevista nuorista moni on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella sekä joko syrjäytymisuhan alla tai jo syrjässä. Tällä kohderyhmällä on tutkimusten mukaan muita nuoria enemmän kasautuneita riskitekijöitä (esim. kiusaamisväkivalta, yksinäisyys) sekä puutteita mielenterveyden suojatekijöissä (esim. itsetuntemus, turvaverkot, arjen rytmi). Nämä tekijät lisäävät riskiä eriasteisille mielenterveyden haasteille. (Ks. esim. Aaltonen, Berg & Ikäheimo 2015, 25; Kinnunen 2020, Parkkila & Poutiainen 2023, 24; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Me-Säätiö 2018.)
Mielenterveyden vahvistajan käsikirjasta konkreettista tukea etsivään nuoristyöhön
Vaikka opinnäytetyön tiedonhaun painopiste oli tutkimustiedossa, oli ”kentän” ammattilaisista kootulla projektiryhmällä keskeinen rooli kehitettävän käsikirjan sisältöjen määrittelyssä. Heidän kanssaan peilattiin tutkimuksista nousseita huomioita ja etsittiin yhteiskehittämisen menetelmillä keinoja tuoda tutkittu tieto lähelle käytännön työtä.
Kehittämisessä kiinnitettiin huomiota keskeisen tiedon lisäksi myös käsikirjan rakenteeseen. Rakenteen haluttiin vastaavan etsivän nuorisotyön nopeatempoiseen ja muuttuvan työn luonteeseen sekä tukevan työhyvinvointia. Kehittämisprojektina tuotetussa Mielenterveyden vahvistajan käsikirjassa nuoren mielenterveyttä tukevaa työtä lähestytään seuraavien osioiden kautta:
1. Mielenterveys pähkinänkuoressa
2. Nuoren minäkäsitys ja mielenterveys
3. Mielenterveyttä edistävä työote
4. Läsnäolo nuoren mielenterveyden järkkyessä
5. Nuoren mielenterveyttä vahvistetaan yhdessä
Painopiste on ennaltaehkäisevässä työotteessa ja erilaisia mielenterveyden haasteita kohtaavien nuorten tukemisessa, mutta rinnalla kulkee myös mielenterveyttä edistävän työn elementtejä. Käsikirja sisältää tieto-osioiden lisäksi työntekijän työhyvinvointia tukevia pysähtymisharjoituksia, tehtäviä sekä oman pohdinnan tueksi että nuorten kanssa tehtäväksi sekä vinkkejä lisätiedon äärelle.
Käsikirja kirkastaa etsivän nuorisotyön ammattilaisten ymmärrystä mielenterveyden edistämisen lähtökohdista ja tarjoaa konkreettisia työkaluja nuorten mielenterveyden tukemiseen. Se varmistaa riittävän, oikea-aikaisen ja luotettavan tiedon, joka tukee myös työn rajaamisen haasteissa. Käsikirja on luettavissa ja ladattavissa MIELI Suomen mielenterveys ry:n sivuilta.
Lähteet:
Aaltonen, S., Berg, P., & Ikäheimo, S. 2015. Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.5.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125695/URN_ISBN_978-952-302-442-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Finlex. 2016. Nuorisolaki. Helsinki: Nuorisolaki 1285/2016. Viitattu 17.5.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#Pidm45949344613200
Hietala, E. 2021. Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2020. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto: Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue. Aluehallintovirastojen julkaisuja 115/2021.
Kinnunen, R. 2020. Etsivän nuorisotyön nuorille ja työpajojen valmentautujille suunnatun korona-ajan kyselyn tuloksia. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Viitattu 17.5.2024. https://www.intory.fi/materiaalipankki/etsivan-nuorisotyon-nuorille-ja-tyopajojen-valmentautujille-suunnatun-korona-ajan-kyselyn-tuloksia/
Parkkila, M., & Poutiainen, E. 2023. Miten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset voivat? NEET-ryhmään kuuluvien kokemuksia hyvinvoinnista, palveluiden käytöstä ja toimintakyvystä. Kuntoutus, 46(1), 19–26. Viitattu 17.5.2024. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.127800
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Me-säätiö. 2018: Syrjäytymisen dynamiikka -malli. Viitattu 17.5.2024. http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/
Tuuttu, J. 2023. Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2022. Opetus- ja kulttuuritoimi. 176/2023. Aluehallintovirastojen julkaisuja. Viitattu 17.5.2024. https://nuorisotilastot.fi/wp-content/uploads/2023/09/Julkaisu-176-Etsiva-nuorisotyo-Pohjois-Suomen-aluehallintoviraston-alueella-2022.pdf