
Mielitreeni tukee nuorten mielen hyvinvointia – uusi konsepti osaksi lastensuojelutyötä
Lasten ja nuorten mielenterveys on keskeinen tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Erityisesti lastensuojelussa olevien nuorten mielenterveys on haavoittuvaista, ja heillä on usein erityistarpeita, jotka vaativat kohdennettua tukea. Mielenterveyshäiriöt voivat alkaa varhain, ja niiden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen, heikentäen terveyttä, elämänlaatua ja työkykyä (Valvira, 2022). Tämän vuoksi on tärkeää kehittää toimivia keinoja nuorten mielenterveyden tukemiseksi, ennaltaehkäistä ongelmia ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Nuoruudessa koetut mielenterveyshaasteet voivat vaikuttaa koko elämän ajan, ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat, kuten ahdistus, masennus ja impulsiivisuus, voivat vaikeuttaa nuorten arkea ja heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Sijoitetuilla nuorilla, erityisesti lastensuojelulaitoksissa, nämä haasteet voivat olla erityisen korostuneita, sillä traumaattiset kokemukset ja epävarmat kasvuolosuhteet altistavat heitä lisääntyneille mielenterveysongelmille. (Lastensuojelun Keskusliitto, 2020.)
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mielenterveyden tukeminen
Lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvimpiin ryhmiin. Heillä on taustallaan usein traumaattisia kokemuksia, epävakaita kasvuolosuhteita ja puutteita perusturvallisuudessa, jotka lisäävät mielenterveyden ongelmien riskiä. (Valvira, 2022; Haravuori ym., 2016.)
Näiden nuorten tukeminen edellyttää kohdennettuja, näyttöön perustuvia ja käytännössä toimivia interventioita. Mielenterveyden häiriöt – kuten masennus, ahdistuneisuus, impulsiivisuus ja heikko itsetunto – voivat heikentää nuoren toimintakykyä pitkälle aikuisuuteen ja lisätä syrjäytymisriskiä. (Valvira, 2022; Haravuori ym., 2016.)
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030 korostaa lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamista osana yhteiskunnan hyvinvointia. Strategiassa painotetaan varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn merkitystä, toimivia palveluketjuja sekä nuorten osallisuuden tukemista. (STM 2020.)
Mielitreeni tuo työkaluja tunnetaitojen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen
Lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamisen haasteeseen on pyritty vastaamaan Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä laaditulla Mielitreeni-konseptilla. Se on kokonaisvaltainen toimintamalli, joka tarjoaa käytännön työkaluja lastensuojelulaitoksissa asuvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Konseptin eri osiot tukevat toisiaan ja muodostavat joustavan ”työkalupakin”, jota ohjaajat ja ammattilaiset voivat soveltaa yksilöllisesti erilaisiin tilanteisiin. Se on helposti arjessa toteutettava toimintamalli, joka yhdistää tunnetaitojen harjoittelun, stressinhallinnan, vertaistuen ja fyysistä hyvinvointia tukevat elementit.
Opinnäytetyössä laadittu Mielitreeni-vihko tarjoaa innovatiivisen ja helposti omaksuttavan ratkaisun tunnetaitojen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Se sisältää esimerkiksi mindfulness-harjoituksia, rentoutumistekniikoita sekä ryhmätoimintoja, joiden tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyden kokemusta, itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Konsepti auttaa nuoria tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan, parantamaan keskittymiskykyään sekä asettamaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Mielitreeni nojaa ajatukseen siitä, että mielenterveys ei kehity tyhjiössä, vaan vuorovaikutuksessa perheen, yhteisön ja yhteiskunnan kanssa (Korpilahti, 2018). Tämän vuoksi sen toteutus edellyttää myös ammattilaisten osaamista ja sitoutumista, jotta harjoitukset voidaan integroida osaksi laitoksen päivittäistä toimintaa.
Mielitreeni – enemmän kuin menetelmä
Mielitreeni-konsepti vahvistaa nuorten tunnetaitoja, itseluottamusta ja arjen hallintaa – taitoja, jotka ovat keskeisiä syrjäytymisen ehkäisyssä ja tasapainoisen aikuisuuden rakentamisessa.
Lastensuojelulaitosten arjessa toteutettavalla Mielitreeni-menetelmällä on potentiaalia vähentää syrjäytymisriskiä, vahvistaa nuorten osallisuutta ja edistää heidän mahdollisuuksiaan rakentaa tasapainoista aikuisuutta. Samalla se vastaa myös yhteiskunnallisiin haasteisiin, sillä mielenterveysongelmat aiheuttavat vuosittain merkittäviä kustannuksia ja kuormitusta sosiaali- ja terveyspalveluille (LAB Focus, 2024).
Yhteenvetona voidaan todeta, että Mielitreeni-konsepti on lupaava askel kohti osallistavaa ja vaikuttavaa mielenterveystyötä lastensuojelulaitoksissa. Sen avulla voidaan vastata sekä yksilön tarpeisiin että laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kuten osallisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen.
Lähteet:
Haravuori, H.; Muinonen, E.; Kanste, O. & Marttunen, M. 2016. Mielenterveys ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa – opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Ohjaus 20/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.5.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Huttunen, J. 2020. Mistä terveys syntyy? Viitattu 5.5.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00928
Korpilahti, U. (toim.) 2018. Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018–2025. Osa I. Työpaperi 11/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.5.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136205/URN_ISBN_978-952-343-082-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
LAB Focus. 2024. Lastensuojelun asiakkaiden mielenterveyspalvelut turvattava. Viitattu 5.5.2025. https://blogit.lab.fi/labfocus/lastensuojelun-asiakkaiden-mielenterveyspalvelut-turvattava/
Lastensuojelun Keskusliitto 2022. Lastensuojelu ei korvaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Viitattu 5.5.2025. https://www.lskl.fi/kannanotot/lastensuojelu-ei-korvaa-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluita/
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030. Mielenterveyslinjausten valmistelu – Sosiaali- ja terveysministeriö
Vorma, H.; Rotko, T.; Larivaara, M. & Kosloff, A. (toim.) 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.5.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162053/STM_2020_6.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kuva: Pexels