Miten elintavat vaikuttavat nuorten mielenterveyteen?
Nuorten mielenterveyden haasteet yhdistyvät usein epäterveellisiin elintapoihin. Terveelliset elintavat sekä erityisesti vähäisempi ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö taas ovat usein yhteydessä parempaan mielenterveyteen.
Nuorten mielenterveydestä on oltu huolissaan jo pitkään, ja siihen liittyviä ilmiöitä on tarkasteltu eri näkökannoilta (mm. Holopainen & Kosola 2023; Huikko ym. 2023). Myös elintavoista tiedetään yleisesti paljon hyvinvoinnin tukijoina. Elintapoja ja mielenterveyttä tutkitaan tyypillisesti kuitenkin toisistaan erillisinä aihealueina (Haapala 2023, 29).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tehdyn integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää nuorten elintapojen yhteyttä mielenterveysongelmiin. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, miten terveet elintavat voivat tukea nuorta, jolla on mielenterveyden haasteita. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 22 aineistoa, jotka koskivat nuoria, nuorten mielenterveyttä ja elintapoja.
Nuorten elintavat ja hyvinvointi
Terveelliset elintavat, joihin kuuluvat esimerkiksi riittävä uni ja terveellinen ravinto, tukevat hyvinvointia monella tavalla esimerkiksi stressin ja mielenterveyden häiriöiden oireiden hallinnassa (THL 2023). Elintavat omaksutaan usein jo nuorella iällä (Huttunen 2020), ja niillä on tapana kasautua (Haapala 2023, 29).
Suuri osa Suomen lapsista ja nuorista on hyvinvoivia, ja monet elintavat ovat vuosien kuluessa parantuneet. Edelleen on kuitenkin huomattavissa eroja sekä hyvinvoinnissa että terveyskäyttäytymisessä eri sukupuolten sekä eri kouluja käyvien nuorten välillä. (Granholm & Salakari 2022, 28.) Esimerkiksi poikien elintavat ovat monesti epäterveellisemmät kuin tyttöjen (Granholm & Salakari 2022, 28) ja lukiolaisilla on vähemmän epäterveellisiä elintapoja kuin ammattikoululaisilla (Mäkelä & Laaksonen-Heikkilä 2022, 105).
Yksi yleinen haaste nykyisessä yhteiskunnassa on liikkumattomuus. Suomalaisista nuorista noin neljä viidestä ei liiku suositusten mukaisesti (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021, 9). Kansainvälinen arvio nuorten liikkumisesta on samankaltainen. Osasyynä ilmiöön on digitaalisuus. (Hankonen 2017, 2.) Digitaalisuus on nykyaikaa, mutta se saattaa aiheuttaa nuorille riippuvuutta, uhata heidän hyvinvointiaan ja eristää heitä muusta elämästä (Haravuori ym. 2016, 141–142).
Nuorten mielenterveyden haasteet
Sanotaan, että valtaosa aikuisiän mielenterveyshaasteista juontaa juurensa alle 25 ikävuoteen (Haravuori ym. 2016, 13; Huikko ym. 2023, 18). Sekä mielenterveyden että päihteidenkäytön ongelmat ovat olennainen syy syrjäytymiselle ja pitkäaikaiselle työkyvyttömyydelle (Haravuori ym. 2016, 13).
Noin viidenneksellä 18–22-vuotiaista oli jokin mielenterveyteen liittyvä käynti julkisen terveydenhuollon palveluissa vuoden 2020 aikana (Huikko ym. 2023, 12). Tytöt käyttvät opiskeluterveydenhuollon palveluita mielenterveyssyistä enemmän kuin pojat (Hauhio ym. 2022, 2). Yleistäen voidaan sanoa, että ammattikoulua käyvät nuoret voivat huonommin kuin lukiolaiset (Haravuori ym. 2016, 13), ja he myös kokevat oman terveytensä huonommaksi, etenkin, jos he tupakoivat (Aho ym. 2019, 9).
Suurin osa nuorten mielenterveysongelmista liittyy masennukseen, ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja syömishäiriöihin sekä erilaisiin käytös- ja päihdehäiriöihin (Haravuori ym. 2016, 13). Mielenterveyshaasteiden taustalla on usein väkivaltaa ja kiusaamista (Korpilahti 2018, 22).
Sosiaalinen aktiivisuus ja ruutuaika ovat nuorten hyvinvoinnin avaintekijät
Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen tulokset tukivat aiempaa tietoa elintapojen ja mielenterveyden yhteydestä – nuorten mielenterveyden haasteet yhdistyvät usein epäterveellisiin elintapoihin. Terveelliset elintavat sekä erityisesti vähäisempi ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö taas olivat yhteydessä parempaan mielenterveyteen.
Elintavoilla on tapana kasautua, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi epäterveelliset elintavat, kuten vähäinen liikunta ja huonot ruokailutottumukset, kulkevat käsi kädessä ja lisäävät esimerkiksi ylipainoriskiä. Aiemman tiedon mukaan vaikuttaa siltä, että yhdistelmä useampia epäterveellisiä elintapoja on riskialttiimpi kuin yksi huono elintapa. Yksittäisistä elintavoista ruutuajan suuri määrä vaikuttaisi olevan erityisen haastava hyvinvoinnin kannalta. (Alosaimi ym. 2023, 1–2, 40.)
Myös sosiaalinen aktiivisuus on isossa roolissa nuorten hyvinvoinnissa. Timonen ym. (2023, 2569, 2577) toteavat, että nuoren sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika ennustaa parempaa mielenterveyttä, kun taas ei-sosiaalinen psyykkistä sairastumista. Psyykkiset oireet toisaalta vähentävät vapaa-ajan harrastamista ja sosiaalisuutta. Nuoren sosiaalisesti aktiivinen elämä suojaa mielenterveyshaasteilta myös aikuisena. (Timonen ym. 2023, 2570, 2577.)
Nuorten hyvinvointi digitaaliaikana
Digitaaliset laitteet ja sosiaalisen median käyttö ovat yhteydessä nuorten hyvinvointiin. Santosin ym. (2023) mukaan sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä henkiseen pahoinvointiin ja masennusriskiin erityisesti tytöillä. Sosiaalinen media ja pelaaminen tarjoavat herkästi epäterveellisiä vaikutteita ja paineita nuorille. Ongelmat itsetunnossa voivat taas vaikuttaa motivaatioon liikkua ja taas kehämäisesti lisätä sosiaalisen median ja ruutuajan käyttöä entisestään, sekä yksinäisyyttä. (Savona ym. 2021, 394–395.)
Riittävä ja laadukas uni on kehittyville nuorille tärkeää. Älypuhelimen käyttö vaikuttaa nuorten unen laatuun. Yöaikainen älylaitteen käyttö, liian vähäinen uni ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä toisiinsa. Jatkuva internetin saatavuus, äänet ja valot häiritsevät nuorten laadukasta unta. (De Sa ym. 2023, 612, 615–617.) De San ym. (2023, 612) ja Santosin ym. (2023) mukaan uniongelmat vaikuttavat puolestaan mielentilaan ja hyvinvointiin. Sekä unen puute että liian suuri unimäärä voivat olla ongelmallisia (Scott ym. (2021).
Digitaalisten laitteiden vaikutukset eivät kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia ja ruutuajan nousu ei aina ollut itsestään selvästi huono asia. Esimerkiksi nuorelta nuorelle -yhteydenpito ja hauskat videot saattavat vähentää yksinäisyyttä ja stressiä. (Marciano ym. 2022.)
Elintapojen vaikutus nuorten mielenterveyteen
Elintavoilla voidaan vaikuttaa nuorten mielenterveyteen (mm. Kleppang ym. 2021). Wilhite ym. (2023) mainitsevat, että aktiivisuus ja hyvät yöunet ovat suojaavia tekijöitä mielenterveydelle ja lisäävät elämäntyytyväisyyttä, iloa, positiivisuutta ja parempaa tunne-elämää. Ne myös suojaavat negatiivisilta tunteilta, kuten stressiltä tai vihalta ja parantavat elämänlaatua. (Wilhite ym. 2023.)
Fyysinen aktiivisuus, sosiaalisen median käyttö ja pelaaminen alle kolme tuntia päivässä, tupakoimattomuus ja niukka alkoholin käyttö vähentävät riskiä masennusoireisiin. Terveellinen ruokavalio sekä vähäinen virvokkeiden ja epäterveellisten ruokien käyttö vaikuttavat erityisesti tytöillä vähentäen masennusoireita. (Kleppang ym. 2021, 1, 3, 5.) Fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio parantavat myös minäkäsitystä. Minäkäsityksen tukeminen taas edesauttaa sosiaalisuuden ja tunne-elämän tasapainottamisessa. (Palenzuela-Luis ym. 2022.)
Mielenterveyshaasteet altistavat päihteidenkäytölle. Päihteidenkäyttö taas voi vaikuttaa nuoren oppimiseen, aivojen kehitykseen ja mielenterveyteen, joten päihteettömyyttä tukemalla panostetaan nuoren elämään monella saralla. (Layman ym. 2022.) Tulevaisuuden terveydenedistämisen työssä tulee huomioida, että nuorten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kulkevat ”käsi kädessä” eikä niitä voi täysin erottaa toinen toisistaan. Kun vaikutetaan nuoren elintapoihin, voidaan tukea heidän mielen hyvinvointiaan ja kun tuetaan mielen hyvinvointia, voidaan vaikuttaa elintapoihin.
Lähteet:
Aho, H.; Koivisto, A-M.; Paavilainen, E. & Joronen, K. 2019. The relationship between peer relations, self-rated health and smoking behavior in secondary vocational schools. Nursing Open. 2019;00:1-11. Viitattu 24.11.2023. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116386/the_relationship_between_peer_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Alosaimi, N.; Sherar, L.; Griffiths, P. & Pearson, N. 2023. Clustering of diet, physical activity and sedentary behaviour and related physical and mental health outcomes: a systematic review. BMC Public Health. 2023;23(1):1572.
De Sa, S.; Baiao, A.; Marques, H.; Marques, M.; Reis, M.; Dias, S. & Catarino, M. 2023. The Influence of Smartphones on Adolescent Sleep: A Systematic Literature Review. Nursing Reports. 2023;13(2):612-621. E-artikkeli Pubmed-tietokannassa. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 8.4.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10123719/
Granholm, P. & Salakari, M. 2022. Ammattikoululaisten terveys, elintavat, nikotiinituotteiden käyttö ja käyttöön liittyvät asenteet. Teoksessa Holmberg, J. & Salakari, M. (toim.) 2022. Ankkuripaikalla – näköaloja ammattikoulun opiskelijoiden terveyden edistämiseen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.10.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756902/isbn9789522168030.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Haapala. 2023. Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen. Liikunta ja tiede. 60(5), 29. Viitattu 8.4.2024. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91983
Hankonen, N.; Heino, M-T.; Kujala, E.; Hynynen, S-T.; Absetz, P.; Araujo-Soares, V.; Boroludin, K. & Haukkala, A. 2017. What explains the socioeconomic status gap in activity? Educational differences in determinants of physical activity and screentime. BMC Public Health. 2017, 17:144. Viitattu 24.11.2023. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/100575
Haravuori, H.; Muinonen, E.; Kanste, O. & Marttunen, M. 2016. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa – opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Ohjaus 20/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.11.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hauhio N.; Jahnukainen J.; Mölläri K. 2022. Opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyivät huomattavasti koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.10.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144402/URN_ISBN_978-952-343-869-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Holopainen, E. & Kosola, S. 2023. Nuoruus painekattilassa – pahoinvointi lisääntyy. Duodecim 2023; 139(4):293-5.
Huikko, E.; Peltola K. & Aalto-Setälä, T. 2023. Lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuuden lisääminen. Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 13 loppuraportti. Työpaperi 3/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.11.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146096/URN_ISBN_978-952-408-015-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Huttunen, J. 2020. Mistä terveys syntyy? Viitattu 1.12.2023. https://terveyskirjasto.fi
Kleppang, A.; Haugland, S.; Bakken, A. & Stea, T. 2021. Lifestyle habits and depressive symptoms in Norwegian adolescents: a national cross-sectional study. BMC Public Health. 2021;21(1):816.
Korpilahti, U. (toim.) 2018. Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018-2025. Osa I. Työpaperi 11/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.10.2023. https://www.julkari.fi/handle/10024/136205
Layman, H.; Thorisdottir, I.; Halldorsdottir, T.; Sigfusdottir, I.; Allegiant, J. & Kristjansson, A. 2022. Substance Use Among Youth During the COVID-19 Pandemic: a Systematic Review. Curr Psyciathry Rep. 2022;24(6):307-324.
Marciano, L.; Ostroumova, M.; Schultz, P. & Camerini, A-L. 2022. Digital Media Use and Adolescents’ Mental Health During the Covid-19 Pandemic: A Systematic Review and Meta-Analysis. Front Public Health. 2022;1:9:793868.
Mäkelä, S. & Laaksonen-Heikkilä, R. 2022. Terveydenhoitaja päihteidenkäytön tunnistajana ja ehkäisijänä. Teoksessa Holmberg, J. & Salakari, M. (toim.) 2022. Ankkuripaikalla – näköaloja ammattikoulun opiskelijoiden terveyden edistämiseen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.11.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756902/isbn9789522168030.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Liikkumissuositus 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Palenzuela-Luis, N.; Duarte-Climents, G.; Gomez-Salgado, J.; Rodiriguez-Gomez, J. & Sanchez-Gomez, M. 2022. International Comparison of Self-Concept, Self-Perception and Lifestyle in Adolescents: A Systematic Review. Int J Public Health. 2022;67:1604954.
Santos, R.; Mendes, C.; Bressani, G.; Ventura, S.; Noguiera, Y.; Miranda, D.& Silva, M. 2023. The associations between screen time and mental health in adolescents: a systematic review. BMC Psychology. 2023;11(1):127.
Savona, N.; Macauley, T.; Aguiar, A.; Banik, A.; Boberska, M.; Brook, J.; Brown, A.; Hayward, J.; Holbaek, H.; Rito, A.; Mendes, S.; Vaaheim, F.; Houten, M.; Veltkamp, G.; Allender, S.; Rutter, H. & Knai, C. 2021. Identifying the views of adolescents in five European countries on the drivers of obesity using group model building. European Journal of Public Health. 2021;31(2):391-396.
Scott, J.; Kallestad, H.; Vedaa, O.; Sivertsen, B. & Etain, B. 2021. Sleep disturbances and first onset of major mental disorders in adolescence and early adulthood: A systematic review and meta-analysis. Sleep Medicine Reviews. 2021, Vol 57, 101429.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Elintavat ja mielenterveyshäiriöt. Viitattu 26.10.2023. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/elintavat-ja-mielenterveyshairiot
Timonen, J., Niemelä, M., Hakko, H., Alakokkare, A. & Räsänen, S. 2023. Social leisure time activities as a mediating link between self-reported psychological symptoms in adolescence and psychiatric morbidity by young adulthood: the Northern Finland 1986 Birth Cohort study. European Child & Adolescent Psychiatry. 2023:32:2569-2580.
Wilhite, K.; Booker, B.; Huang, BH.; Antczak, D.; Corbett, L.; Parker, P.; Noetel, M.; Rissel, C.; Lonsdale, C.; Cruz, B. & Sanders, T. 2023. Combinations of Physical Activity, Sedentary Behavior, and Sleep Duration and Their Associations With Physical, Psychological, and Educational Outcomes in Children and Adolescents: A Systematic Review. Am J Epidemiology. 2023; 192(4): 665-679.