Miten ikääntyneiden sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa voidaan kehittää yhteisöllisen asumisen yksikössä?
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen yksiköissä on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, SKE-toimintaa. SKE-toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja asiakaslähtöistä toimintatapaa.
Yhteisöllisen asuminen on ikääntyneille suunnattu asumismuoto, joka sijoittuu kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välille. Yhteisölliseen asumiseen kuuluvat esteettömät tilat ja tarjolla on SKE-toimintaa.
SKE-toimintaan osallistumisen tulee olla mahdollista kaikille sitä haluaville ja toiminnan toteuttamisessa kuullaan ikääntyneiden toiveita.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin ikääntyneiden ajatuksia ja odotuksia SKE-toiminnasta ja kartoitettiin SKE-toimintaan osallistumisen esteitä. Asukaskyselyn tulosten pohjalta luotiin SKE-toiminnan kehittämisehdotukset yhteisöllisen asumisen yksikköön.
Mitä on SKE-toiminta?
SKE-toiminta on yhteisöllistä toimintaa, joka lisää ikääntyneen toimintakykyä ja hyvinvointia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen yksiköissä toiminta on monipuolista ja tukee osallistujiensa välistä kanssakäymistä. SKE-toiminnan muodot vaihtelevat asukkaiden omatoimisista kokoontumisista ja yhteisistä lounashetkistä erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin, kuten kuntosaliin ja bingoon. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen yksiköissä SKE-toiminnan toteuttamisesta vastaa tehtävään nimetty henkilö, joka järjestää asukkaille arkisin monipuolista yhteistä toimintaa sekä järjestää erilaisia tapahtumia yhteistyötahojen kanssa. (Varha 2023.)
”Bingo ja ruokailu ovat hyviä, hyödyllisiä, ajanvietettä.”
Yhteiseen toimintaan osallistuminen vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä sekä tuo yhteisöön kuulumisen ja turvallisuuden tunteita (Brand ym. 2013, 7; Salonen 2015, 66; Tuokkola ym. 2016, 11). Osallistumalla ikääntynyt voi kokea onnistumisia ja saa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, kokemuksiin ja elämyksiin. Yhteiseen toimintaan osallistuminen tuo myös rytmiä ja tekemistä päivään. Joillekin jo toisten tekemisten seuraaminen on itsessään mielekästä puuhaa. (Tuokkola ym. 2016, 12.)
”Ei ole mitään syytä olla osallistumatta! Jos vaan saan tiedon, milloin ja missä järjestetään.”
Toisinaan ikääntyneet tarvitsevat kannustusta ja tukea ihmissuhteissa sekä yhteiseen toimintaan osallistumisessa (Levasseur 2014, 211; Pietilä ja Saarenheimo 2017, 98). Ikääntyneiden osallistumista voidaan tukea järjestämällä heille mielekästä toimintaa sekä tiedottamalla toiminnasta ymmärrettävästi (Nordin ym. 2022, 567). On myös tärkeää, että ikääntyneet saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen suunnitteluun. Osallistumisen mahdollisuuksia voivat haitata erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, kuten esimerkiksi heikentynyt liikkumiskyky tai muisti. (Brand ym. 2013, 7; Jolanki 2017, 11.) Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen yksiköissä hoitajat avustavatkin asukkaita paikalle ja muistuttelevat asukkaita toiminnan ajankohdasta ja paikasta.
SKE-toiminnan kehittämisen lähtökohdat
Yhteisöllisen asumisyksikön asukkaiden kokemuksia, odotuksia ja osallistumisen esteitä SKE-toimintaan liittyen kartoitettiin asukkaille suunnatun kyselyn avulla. SKE-toiminnan kehittämistarpeet nostettiin kyselyn tuloksista työpajoissa yhdessä yksikön työntekijöiden kanssa. SKE-toiminnan kehittämiskohteet jaettiin kolmeen aihealueeseen.
- SKE-toiminnan sisältöön ja toteuttamiseen liittyviin toiveisiin vastattiin suunnittelemalla niitä koskevat toimenpiteet sekä sopimalla tehtävänjaosta ja aikatauluista työyhteisössä.
- SKE-toiminnasta tiedottamiseen ja tiedonkulkuun liittyviin kehittämistarpeisiin löydettiin konkreettisia, nopeasti toteutettavia toimenpiteitä sekä uusiin toimintamalleihin liittyviä ratkaisuja.
- SKE-toiminnan kehittäminen yhteisöllisen asumisen yksikössä vaatii moniammatillista yhteistyötä. SKE-toiminnan aseman ja näkyvyyden vahvistaminen lähtee uusien hoitajien perehdytyksestä ja jatkuu kiinnittämällä huomiota työyhteisön raportointi- ja palaverikäytäntöihin.
Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa
Yhteisöllisen asumisen asukkaat toivat vastauksissaan esille runsaasti erilaisia mielipiteitään SKE-toiminnan sisältöön ja sen toteuttamiseen liittyen sekä kertoivat kokemuksistaan. Toiveita erilaisista toimintamuodoista ja toiminnan ajankohdista esitettiin runsaasti. Suurin osa vastaajista halusi osallistua SKE-toimintaan ja osallistumisella koettiin olleen positiivisia vaikutuksia. Yli puolet vastaajista kaipasi jonkinlaista tukea osallistumiseensa. Ikääntyneiden kuuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa ovat ensiarvoisen tärkeitä lähtökohtia asiakaslähtöiseen SKE-toiminnan kehittämistyöhön.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Laivo, Marit (2024): Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta yhteisöllisessä asumisessa: ikääntyneiden kokemuksia ja odotuksia.
Artikkeli on osa Arvokas vanhuus -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet:
Brand, S.; Holmi, M. & Kuikka, A. 2013. Avain osallisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintoihin – osa 1. Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2023. Vanhus- ja lähimmäispalvelunliitto ry. Viitattu 3.12.2024. Avain_osallisuuteen__osa_1._nettiversio.pdf.
Jolanki, O.; Leinonen, E.; Rajaniemi, J.; Rappe, E.; Räsänen, T.; Teittinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 3.12.2024. ASUVA-taitto.indd.
Levasseur, M.; Larivière, N.; Noémie, R. & Desrosiers, J.; Landreville, P.; Voyer, P.; Champoux, N.; Carbonneau, H. & Sévigny, A. 2014. Match between needs and services for partisipation of older adults receiving home care: Appraisals and challenges. Leadership in health services. Vol. 27, No 3, 204–223. Viitattu 3.12.2024. levasseur_melanie_LHS_vol27no03_p204-223_2014.pdf (usherbrooke.ca).
Nordin, T.; Rosenbrg, L. & Nilsson, I. 2022. Personhood in aloness and in affinity: Satisfactory social participation among home care recipients. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. Vol. 29, No 7, 563–577. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 3.12.2024. Personhood in aloneness and in affinity: Satisfactory social participation among home care recipient (diva-portal.org).
Pietilä, M. & Saarenheimo, M 2017. Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Viitattu 3.12.2024. Ilmeikäs arki (vtkl.fi).
Salonen, K. 2015. Vapaa-ajan aktiviteettien tuottamat hyvinvointikokemukset kolmasikäläisten keskuudessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. isbn9789522165497.pdf (turkuamk.fi).
Tuokkola, K.; Nieminen, J. & Konttajärvi, T. 2016. Kotoa muiden seuraan. Asuinalue- ja talokohtaisten yhteistilojen ja -toiminnan arviointi ikääntyneiden näkökulmasta. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 3.12.2024. YMra_14_2016.pdf (valtioneuvosto.fi).
Varha 2023. Palveluseteleiden sääntökirjan yleinen osa ja yhteisöllisen asumisen palvelukohtainen osa. Viitattu 3.12.2024. Yhteisöllisen asumisen sääntökirja (varha.fi).
Kuva: Pexels