Mitkä tekijät tulisi ottaa huomioon liikapainoisen työikäisen elintapaohjauksessa?
Ylipainoisten aikuisten määrä on kasvanut Suomessa ja työikäisten lihavuus on lisääntynyt. Elintapaohjauksella on keskeinen rooli lihavuuden ennaltaehkäisyssä, sen etenemisen pysäyttämisessä ja hoidossa.
Suomessa on noin 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista, joista neljäsosa on lihavia (Lundqvist ym. 2018, 45). Lihavuus lisää terveysriskejä, heikentää toimintakykyä ja tuo lisäkuluja terveydenhuollolle (THL 2023). On tärkeää tunnistaa lihomisriskissä olevat henkilöt ja panostaa ennaltaehkäisyyn (Lundqvist ym. 2018, 48–49).
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä on koottu integratiivisella kirjallisuuskatsauksella tietoa liikapainoisen työikäisen elintapaohjauksessa huomioitavista tekijöistä. Tavoitteena on lisätä hoitotyöntekijöiden elintapaohjausosaamista. Aineistoon valikoitui 13 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät elintapainterventioita, elintapamuutoksen tukemista, ylipainon esiintyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuotoksena kirjoitetaan asiantuntija-artikkeli Duodecimin hoitotyön tietokantaan.
Liikapaino ja elintavat
Liikapainoa voidaan arvioida painoindeksin (BMI) ja vyötärönympärysmitan mukaan. Liikapainon raja-arvona pidetään BMI 25–30 ja lihavuudeksi luokitellaan BMI yli 30. Miesten vyötärölihavuuden alaraja on 100 cm ja naisten 90 cm. (Lihavuus: Käypä hoito -suositus, 2024.)
Kestilä ym. (2023, 13) mukaan elintavoista ravitsemuksessa suurimpia ongelmia ovat liiallinen kovan rasvan ja suolan saanti sekä vähäinen kasvisten käyttö. Suomalaisista 50 % liikkuu kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti ja noin 10 % harjoittaa lihaskuntoa suositusten mukaisesti viikoittain (Helajärvi ym. 2015, 1713). Unihäiriöt ovat lisääntyneet ja moni nukkuu liian vähän (Tuomilehto ym. 2022, 1873).
Ravitsemus ja liikunta elintapojen tukemisessa
Ravitsemuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota rasvan laatuun sekä varmistaa riittävä kuidun ja kasvisten saanti. Punaista lihaa, prosessoituja lihavalmisteita sekä sokerin ja valkoisen viljan käyttöä suositellaan vähentämään. (Laatikainen 2021, 1880.)
Ravitsemusohjauksessa saatu tieto ravintoaineiden koostumuksesta, niiden käyttöön liittyvät neuvot sekä ruokavalio-ohjeet voivat parantaa ruokavalion laatua (Dodd ym. 2014, 3–4,6; Bevilaqua ym. 2016, 3–5). Hyviä käytännön vinkkejä ovat muun muassa konkreettiset ohjeet eri ruoka-aineiden lisäämiseksi päivittäiseen ruokavalioon, helpot reseptit sekä ruoka- ja välipalavaihtoehtojen tarjoaminen (Dodd ym. 2014, 4).
Painonpudotuksessa on keskeistä energiansaannin rajoittaminen suhteessa kulutukseen (Van Elten ym. 2018, 3; Laatikainen 2021, 1881; Sun ym. 2023, 8). On tärkeää, ettei päivittäinen energiamäärä laske alle 1200 kcal:n, jotta saadaan riittävästi ravintoaineita. (Van Elten ym. 2018, 3; Laatikainen 2021, 1882). Tehokkain painonlasku saavutetaan vähähiilihydraattisella ja vähäkalorisella ruokavaliolla (Sun ym. 2023, 5). Joustava syöminen tukee painonhallintaa ja säännöllinen ateriarytmi on painonhallintaa edistävä tekijä (Laatikainen 2021, 1880–1881).
Liikuntaohjauksessa liikuntaneuvonta, vinkit aktiivisuuden lisäämiseksi ja harjoitusohjeet voivat edistää fyysistä aktiivisuutta (Dodd ym. 2016, 4, 7). Tieto liikunnan hyödyistä ja erilaisista liikuntamuodoista voi lisätä liikkumista ja parantaa sen koettuja hyötyjä (Faghih ym. 2024, 3, 5–6). Liikuntaa suositellaan noin kolme kertaa viikossa (van Elten ym. 2018, 3; Sun ym. 2023, 3), ja etukäteen suunniteltu liikunta voi helpottaa sen toteuttamista (Bukman ym. 2014, 4–5). Istumista on myös hyvä tauottaa säännöllisesti (Helajärvi ym. 2015, 1715).
Käyttäytymismuutoksen tukeminen
Elintapaohjauksessa käyttäytymismuutosta voidaan tukea käyttäytymismuutoskokeilun avulla etenemällä pienin askelin (Joki ym. 2023, 1475). Keskeistä on tunnistaa asiakkaan valmius ja halukkuus muutokseen ja kohdentaa ohjaus sen mukaisesti (Bevilaqua ym. 2016, 6–7; de Freitas ym. 2020, 6).
Motivaatiota voidaan herätellä motivoivan haastattelun avulla. Muutosta suunniteltaessa on hyvä miettiä mahdollisia muutosesteitä ja ratkaisuja niiden voittamiseksi. (Lombard ym. 2016, 4–5.) Syömiskäyttäytymistä voidaan tukea tietoisuustaitoharjoituksilla, kuten tunnistamalla omat ajatukset ja suhtautuminen ruokaan tietoisella syömisellä. Ohjauksessa voidaan hyödyntää myös mindfulness-harjoituksia. (Järvelä-Reijonen ym. 2018, 4.)
Yksilöllisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen
Elintapaohjauksessa yksilöllisten ohjeiden, neuvonnan ja tuen tarjoaminen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen voivat vaikuttaa positiivisesti elintapoihin (Dodd ym. 2014, 4–7; van Elten ym. 2018, 3, 8–9). Ohjauksessa on tärkeää tukea pystyvyyden tunnetta sekä vahvistaa motivaatiota. Lisäksi on hyvä huomioida elämäntavat, tottumukset, tiedot, taidot ja aiemmat kokemukset. (Joki ym. 2023, 1474–1475.)
Sosiaalinen ympäristö, perheenjäsenet ja sosiaaliset tekijät, kuten taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa elintapoihin. Perheenjäsenten toiminta voi joko lisätä motivaatiota tai heikentää sitä elintapamuutoksessa. (Bukman ym. 2014, 5–6.) Sosiaalinen tuki, kuten ryhmän tuki voi vahvistaa elintapamuutosta (Lombard ym. 2016, 11,15)
Arvioinnin ja seurannan merkitys
Säännöllisellä arvioinnilla, seurannalla ja palautteen antamisella on havaittu myönteinen vaikutus elintapoihin. Ravitsemusta voidaan arvioida esimerkiksi päiväkirjan avulla, ja kyselylomakkeella voidaan selvittää muun muassa fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä sekä muutosvalmiutta. (de Freitas 2020, 5–6.) Seurantaa voi toteuttaa monin eri tavoin, kuten yhdistämällä vastaanottokäyntejä ja puhelinsoittoja (Dodd ym. 2014, 4). Myös tekstiviestien avulla voidaan antaa tukea (Faghih ym. 2024, 4).
Omaseurannan tukena voidaan käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja. Energiansaantia voi seurata Fineli.fi, Meal Locker, Yazio ja Fatsecret -ohjelmilla (Laatikainen 2021, 1882). Järvelä- Reijonen ym. (2018, 4) tutkimuksessa käyttäytymismuutosta tuettiin mobiilisovelluksella. Liikkumista voi seurata esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen (Sun ym. 2023, 3) sekä askelmittarin ja päiväkirjan avulla (van Elten ym. 2018, 3).
Artikkelikuva: Pixabay
Lähteet:
Bevilaqua, C. A.; Pelloso, S. M. & Marcon, S. S. 2016. Stages of change of behavior in women on a multi-professional program for treatment of obesity. Revista latino-americana de enfermagem, Vol. 24, No 2809, 1–10. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1590/1518-8345.0549.2809.
Bukman, A. J.; Teuscher, D.; Feskens, E. J.; van Baak, M. A.; Meershoek, A. & Renes, R. J. 2014. Perceptions on healthy eating, physical activity and lifestyle advice: opportunities for adapting lifestyle interventions to individuals with low socioeconomic status. BMC public health, Vol. 14, No 1036, 1–11. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-1036.
Dodd, J. M.; Cramp, C.; Sui, Z.; Yelland, L. N.; Deussen, A. R.; Grivell, R. M.; Moran, L. J.; Crowther, C. A.; Turnbull, D.; McPhee, A. J.; Wittert, G.; Owens, J. A.; Robinson, J. S. & LIMIT Randomised Trial Group. 2014. The effects of antenatal dietary and lifestyle advice for women who are overweight or obese on maternal diet and physical activity: the LIMIT randomised trial. BMC medicine. Vol. 12, No 161, 1-19. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1186/s12916-014-0161-y.
Van Elten, T. M.; Karsten, M. D. A.; Geelen, A.; van Oers, A. M.; van Poppel, M. N. M.; Groen, H.; Gemke, R. J. B. J.; Mol, B. W.; Mutsaerts, M. A. Q.; Roseboom, T. J.; Hoek, A. & LIFEstyle study group. 2018. Effects of a preconception lifestyle intervention in obese infertile women on diet and physical activity; A secondary analysis of a randomized controlled trial. PloS one, Vol. 13, No 11, 1–15. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0206888.
Faghih, M.; Kaveh, M. H.; Nazari, M.; Khademi, K. & Hasanzadeh, J. 2024. Effect of health belief model-based training and social support on the physical activity of overweight middle-aged women: a randomized controlled trial. Frontiers in public health. Vol. 12, No 1250152, 1-11. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.3389/fpubh.2024.1250152.
de Freitas, P. P.; de Menezes, M. C.; Dos Santos, L. C.; Pimenta, A. M.; Ferreira, A. V. M. & Lopes, A. C. S. 2020. The transtheoretical model is an effective weight management intervention: a randomized controlled trial. BMC public health, Vol. 20, No 1, 1-12. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1186/s12889-020-08796-1.
Helajärvi, H.; Lindholm, H.; Vasankari, T. & Heinonen, O. 2015. Vähäisen liikkumisen terveyshaitat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015. Vol. 131, No 18, 1713–1718. Viitattu 12.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo12430.pdf.
Joki, A.; Fogelholm, M.; Erkkola, M. & Konttinen H. 2023. Miten ruokatottumuksia voidaan muuttaa? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023. Vol. 139, No 18, 1473–1478. Viitattu 12.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17850.pdf.
Järvelä-Reijonen, E.; Karhunen, L.; Sairanen, E.; Muotka, J.; Lindroos, S.; Laitinen, J.; Puttonen, S.; Peuhkuri, K.; Hallikainen, M.; Pihlajamäki, J.; Korpela, R.; Ermes, M.; Lappalainen, R. & Kolehmainen, M. 2018. The effects of acceptance and commitment therapy on eating behavior and diet delivered through face-to-face contact and a mobile app: a randomized controlled trial. The international journal of behavioral nutrition and physical activity Vol. 15, No 1, 1-14. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1186/s12966-018-0654-8.
Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. 2023. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Helsinki. Viitattu 12.3.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-072-9.
Laatikainen, R. 2021. Lihavuuden elintapahoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021. Vol. 137, No 18, 1878–1884. Viitattu 12.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16417.pdf.
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä -hoitosuositus 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Viitattu 12.3.2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50124.
Lombard, C.; Harrison, C.; Kozica, S.; Zoungas, S.; Ranasinha, S. & Teede, H. 2016. Preventing Weight Gain in Women in Rural Communities: A Cluster Randomised Controlled Trial. PLoS medicine. Vol. 13, No 1, 1–20. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1001941.
Lundqvist, A.; Männistö, S.; Jousilahti, P.; Kaartinen, N.; Mäki, P. & Borodulin, K. 2018. Lihavuus. Raportissa Koponen, P.; Borodulin, K.; Lundqvist, A.; Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Viitattu 12.3.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Sun, J.; Ruan, Y.; Xu, N.; Wu, P.; Lin, N.; Yuan, K.; An, S.; Kang, P.; Li, S.; Huang, Q.; Yingzhang, Li, Y.; Su, J.; Ma, W.; Chen, B.; Zhang, X.; Chen, X.; Liang, Y.; Lu, Z.; Deng, G., Zhang, Z.; Wang, Y.; Wen, W.; Zhang, H. & Chen, H. 2023. The effect of dietary carbohydrate and calorie restriction on weight and metabolic health in overweight/obese individuals: a multi-center randomized controlled trial. BMC medicine, Vol. 21, No 1, 1–12. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1186/s12916-023-02869-9.
THL. 2023. Terve Suomi-tutkimus: Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia- yhteiskunnallisten toimien aika on nyt. Viitattu 12.3.2025. https://thl.fi/-/terve-suomi-tutkimus-suomalaisten-lihominen-aiheuttaa-jo-merkittavia-ongelmia-yhteiskunnallisten-toimien-aika-on-nyt.
Tuomilehto, H. 2022. Maailman helpoin ja turvallisin keino laihduttaa: nuku enemmän. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2022. Vol. 138, No 21, 1873–1874. Viitattu 12.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17096.pdf.