Mobile Hospital apuna sairaalapelkojen vähentämisessä
Kuvittele itsesi lapsena sairaalaan. Iso talo, jossa kiirehtii oudosti pukeutuneita ihmisiä pitkillä käytävillä ja tuoksuu hassulta. Tiedät, että olet menossa johonkin tutkimukseen, mutta et tiedä mitä se oikeastaan tarkoittaa. Sattuuko se? Mikä tuo piipittävä laite on? Joudunko olemaan siellä ihan yksin? Mitä jos en osaa olla oikein ja tutkimus menee pieleen?
Erilaiset pelot ovat normaali osa lasten ja nuorten kehitystä (MLL 2023). Onneksi nykypäivänä tiedostetaan pelkojen käsittelyn ja sairaalaan valmistamisen merkitys. Kaikilla lapsilla on oikeus saada tietoa ikään ja ymmärryskykyyn sopivalla tavalla (Leijonaemot 2024) ja tiedon saamisen on todettu muun muassa lieventävän lapsen kokemaa jännitystä ja pelkoa (Hanhisalo 2022).
Hyvin valmisteltu lapsi pelkää vähemmän sekä kokee vähemmän kipua ja stressiä sairaalassa. Valmistelun avulla lapsi on yhteistyökykyisempi, jolloin tutkimus tai toimenpide on helpompi suorittaa. Lisäksi hyvin sujunut sairaalakäynti jättää myönteisen kokemuksen sekä lapselle että vanhemmille ja saattaa myös helpottaa mahdollisia tulevia sairaalakäyntejä. (Storvik-Sydänmaa ym. 2013, 304.)
Teknologia apuna sairaalapelkojen lieventämisessä
Nykyään lapset ja heidän vanhempansa ovat tottuneita internetin käyttäjiä, joten heille on luonnollista saada potilasohjausta sähköisesti. Perheiden on todettu saavan paremmin tietoa internet-pohjaisesta ohjausmateriaalista kuin perinteisestä painetusta materiaalista (Lööf ym. 2017). On myös todettu, että lasten kokema sairaalapelko lieventyy, kun lapsi saa ohjauksen mobiilisovelluksen kautta (Kerimaa ym. 2023).
Lapsen sairaalaan valmistamisessa voidaankin hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten erilaisia sovelluksia tai pelejä, joiden avulla voidaan käydä tulevaa sairaalakäyntiä läpi mukavalla ja mielenkiintoisella tavalla (Ahokoivu 2022). Sovellusten kautta koko perhe saa tietoa sairaalaympäristöstä ja tulevista toimenpiteistä tai tutkimuksista. Lisäksi niiden avulla voidaan tunnistaa lapsen pelkoja ja huolia sekä siirtää lapsen huomiota muualle esimerkiksi epämukavan toimenpiteen aikana. (Rantala 2021.)
Hyvä sovellus on osallistava, hauska ja sopivan haastava. Sen tulisi olla ikätasolle sopiva ja sellainen, että lapsi pystyy kokeilemaan uusia ja jännittäviä asioita etäältä. Potilasohjauksessa käytettävän sovelluksen tulisi myös olla helppokäyttöinen, selkeä ja todenmukainen. Potilasohjauksessa sovellusten etu on se, että perhe voi itse päättää mistä aiheesta he haluavat lisää tietoa ja milloin ohjaus tapahtuu. (Ahokoivu 2022.)
Mobile Hospital tutustuttaa lapset sairaalaympäristöön etukäteen
Mobile Hospital on uusi, aidossa sairaalaympäristössä kuvattu mobiilisovellus. Sovellus kehitettiin kaksivuotisessa Mobile Hospital -hankkeessa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun, Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan sekä Gdanskin yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena oli vähentää lasten sairaalaan ja hoitotoimenpiteisiin liittyviä pelkoja luomalla mobiilisovellus, jolla lapsi ja hänen vanhempansa voivat etukäteen tutustua sairaalaan ja sairaalassa tapahtuviin toimenpiteisiin. Mobiilisovellus on kohdennettu esikoulu- ja alakouluikäisille lapsille. (Turun ammattikorkeakoulu 2025.)
Sovelluksessa lapsi pääsee tutkimaan sairaalaa 360-kuvien avulla. Alkuvalikosta valitaan haluttu hoitopolku, joita ovat muun muassa diabetes, hengitysvaikeudet, EEG, verikoe ja kanylointi. Valitussa polussa liikutaan huoneesta toiseen hiirtä tai sormea liikuttamalla ja leikkisä kirahvihahmo toimii esimerkkipotilaana erilaisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä. Huoneissa on kuvien lisäksi tekstiä, videoita ja ääniä. (Mobile Hospital 2025.)
Käyttäjäkokemukset tukevat sovelluksen hyötyjä
Mobile Hospital -sovellus pilotoitiin Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä 5–12-vuotiailla lapsipotilailla. Lapsipotilaat arvioivat sovelluksen käytettävyyttä heille sovelletulla SUS (System Usability Scale) -mittarilla. Tulokset vaihtelivat välillä 55–95, keskiarvo oli 74 ja mediaani 75. Nämä tulokset viittaavat siihen, että sovelluksen käytettävyys on hyvällä tasolla ja lapsipotilaiden hyväksymä. Parhaat pisteet sovelluksesta antoivat 7–8-vuotiaat.
Lähes kaikki lapset pitivät sovellusta hauskana ja kiinnostavana, ja puolet koki sen lievittävän sairaalapelkoja. Lisäksi lapset kokivat, että sovellusta on helppo oppia käyttämään, vaikka noin puolet lapsista tarvitsi hieman apua sen käytössä. Avoimissa vastauksissa toivottiin erityisesti puhetoimintojen lisäämistä tekstin rinnalle, joka onkin jo lisätty lopulliseen sovellusversioon. Kaiken kaikkiaan lapset mielsivät sovelluksen hauskaksi, mielenkiintoiseksi ja helppokäyttöiseksi. He kokivat myös sairaalapelkonsa lieventyvän sovelluksen käyttämisen jälkeen.
Sekä aiempien tutkimustulosten että opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että Mobile Hospital -sovellukselle on tarvetta ja siitä on hyötyä sairaalapelkojen lieventämisessä. Uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen myötä ne isot rakennukset, oudot äänet sekä erikoiset tavarat ja laitteet eivät jatkossa enää tunnu niin pelottavilta.
Lähteet:
Ahokoivu, H. 2022. Asiakasnäkökulma perheiden digitaaliseen ohjaukseen päiväkirurgiassa – järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotiede. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 20.4.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/28396/urn_nbn_fi_uef 20221200.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hanhisalo, S. 2002. ”Sairaala on kuin pieni unikupla” 7–12-vuotiaiden lasten ajatuksia ja kokemuksia sairaalassa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.4.2024. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/10750/sanhan.pdf?sequence=1&is Allowed=y
Kerimaa, H.; Hakala, M.; Haapea, M.; Vähänikkilä, H.; Serlo, W.; He, H. & Pölkki, T. 2023. Effectiveness of a Mobile App Intervention for Preparing Preschool Children and Parents for Day Surgery: Randomized Controlled Trial. Journal of Medical Internet Research. Viitattu 24.4.2024. https://www.jmir.org/2023/1/e46989/
Leijonaemot. 2024. NOBAB-standardit. Viitattu 17.4.2024. https://leijonaemot.fi/nobab-standardit/
Lööf, G.; Liljeberg, C.; Eksborg, S. & Lönnqvist, P. 2017. Interactive web-based format vs conventional brochure material for information transfer to children and parents: a randomized controlled trial regarding preoperative information. Pediatric Anesthesia.
MLL. 2023. Lapsi pelkää. Viitattu 10.4.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-pelkaa/
Mobile Hospital. 2025. Viitattu 20.5.2025. https://www.turkugamelab.fi/mobilehospital/
Rantala, A. 2021. Pelillinen mobiilisovellusinterventio kouluikäisten lasten päiväkirurgisella hoitopolulla. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta; Medical Research Center. Viitattu 20.4.2024. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/36717/isbn978-952-62-3093 1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Storvik-Sydänmaa, S.; Talvensaari, H.; Kaisvuo, T. & Uotila, N. 2013. Lapsen ja nuoren hoitotyö. 1.–2. painos. Helsinki: SanomaPro.
Turun ammattikorkeakoulu. 2025a. Mobile Hospital. Viitattu 19.5.2025. https://www.turkuamk.fi/projekti/mobile-hospital-2/
Kuva: Minna Salakari