hyvinvointi, nuoret, moniammatillisuus, yhteisöllisyys

Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista, kuulluksi tulemisesta, mielekkäästä tekemisestä ja aikuisista, jotka kulkevat rinnalla. 

Koululla on keskeinen rooli nuorten arjessa, mutta yksin se ei voi vastata kaikkiin hyvinvoinnin haasteisiin. Tästä syystä moniammatillinen yhteistyö – opettajien, kuraattorien, psykologien, terveydenhoitajien, nuorisotyön, sosiaalipalveluiden ja perheiden välinen kumppanuus – on noussut yhdeksi tärkeimmistä hyvinvoinnin edistämisen tavoista.

Nuorten yläkoululaisten hyvinvoinnin edistäminen ja päihteettömyyden tukeminen on Turun ammattikorkeakoulun Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen ja johtaminen -Sivisote -tutkimusryhmän sekä Vinssi-hankkeen yksi tavoitteista. Vinssi-hanke vaikuttaa Akselikunnissa, Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Hankkeen tarkoituksena on tehdä näkyväksi nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja vahvistaa arjen tukiverkostoja kouluympäristössä. (Vinssi 2025, Sivisote 2025.) Tätä näkökulmaa tuo esiin myös Turun ammattikorkeakoulun Master School-opinnäytetyö, jossa tutkittiin, miten moniammatillisella yhteistyöllä koulussa voidaan tukea nuorten hyvinvointia.

Kyselytutkimus moniammatillisuuden toteuttajille

Moniammatillista yhteistyötä voidaan toteuttaa työparityöskentelynä, tiimeissä tai verkostoissa (Alin ym. 2024, 37–38). Tutkimukseen moniammatillisuudesta osallistui yhteensä 35 koulussa työskentelevää ammattilaista, jotka pohtivat kyselylomakkeeseen vastaamalla moniammatillisen yhteistyön toteutumista, siihen liittyviä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä nuorten hyvinvoinnin tukemista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että moniammatillinen työote koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi yläkouluympäristössä. Moniammatillisuus mahdollistaa esimerkiksi tuen tarpeen varhaisen tunnistamisen, oikea-aikaisen ja yksilöllisesti kohdennetun avun tarjoamisen, yhteistyön kodin ja koulun välillä, vahvistamaan yhteisöllisyyttä sekä parantaa työhyvinvointia.

Vertais- ja yhteisölliset menetelmät päihteettömyyden tukena

Koulussa lapset ja nuoret kohtaavat päivittäin toisensa ja koulun henkilökunnan. Näillä kohtaamisilla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten arvojen, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumiselle. (Stenberg, 2025, 19.) Koulun arjessa moniammatillisuus näkyy esimerkiksi yhteisissä tapaamisissa, matalan kynnyksen keskusteluissa ja nuorille suunnatuissa teemapäivissä sekä joustavissa tukitoimissa.

Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä, jota voi olla esimerkiksi erityisopettajan vetämä pienryhmätoiminta tai koulussa järjestettävä teemaviikko, ovat vertais- ja yhteisölliset menetelmät erityisen vaikuttavia. Kun nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa, he sitoutuvat siihen vahvemmin. Osallisuus lisää motivaatiota ja antaa nuorille kokemuksen siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä.

Nuoren kokonaishyvinvointia tuetaan huomioimalla nuorten tarpeet asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. 

Yläkouluikäisten mielenterveyshaasteet, poissaolot ja syrjäytymisriski ovat lisääntyneet (OKM 2024, 21, 36). Oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen apu nuorille edellyttää moniammatillista yhteistyötä tilanteissa, jossa nuorella on lisätuen tarve, haasteita perhesuhteissa, päihdeongelmia tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti ja aggressiivisesti (Lähdesmäki 2024, 31). Näihin nuorten haasteisiin voidaan vastata tukemalla oppilaita monialaisesti. Moniammatillinen kouluyhteistyö tuo yhteen eri näkökulmat, osaamisen ja voimavarat – ja juuri siinä piilee sen voima. Kun eri ammattilaiset jakavat tietoa ja toimivat 

yhteisten tavoitteiden suuntaisesti, voidaan tarjota nuorille kokonaisvaltaista tukea, jonka tuloksena poissaolot vähenevät, nuori tulee kohdatuksi, motivaatio koulunkäyntiin lisääntyy, nuoren osallistuminen koulun toimintaan lisääntyy, kaverisuhteet paranevat, itsetunto vahvistuu ja keskittyminen paranee.

Moniammatillisuutta edistävät ja estävät tekijät

Moniammatillisen yhteistyön onnistumiseen vaikuttavat tarve yhteistyön tekemiselle, uusien toimintamallien luominen, ammattilaisten sopeutuminen yhteistyölle, tavoitteet sekä reflektointi. Lisäksi se edellyttää yhteistyölle sopivat olosuhteet ja tahtotilan tarjota nuorille paras mahdollinen osaaminen. Palvelukoordinoinnin puuttuminen on yksi suurimpia haasteita yhteistyölle. Verkostotyö perustuu toimiville suhteille, vuorovaikutukselle, kunnioitukselle sekä avoimelle rakentavalle yhteistyölle. (Alin ym. 2024, 38, Bronstein 2003, 303). 

Tutkimustulosten mukaisesti moniammatillisuutta voidaan edistää pienryhmäopetuksen, säännöllisten tapaamisten, oppilashuollon tavoitettavuuden, selkeän roolijaon ja tukitoimien seurannan avulla.

Moniammatillinen yhteistyö onnistuu parhaiten silloin, kun eri alojen asiantuntijat tunnistavat ja ymmärtävät toistensa näkökulmat sekä niiden taustat. Näin tuen tarpeen ohella voidaan tarkastella myös oppimisympäristön muokkaamista oppilaille paremmin sopivaksi. (Pesonen ym. 2024, 319–320.) Lähestymällä tilanteita uudesta näkökulmasta ja yhteistyössä eri ammattiryhmien välillä voidaan auttaa nuoria heidän monimutkaisten tilanteiden ja vaikeuksien kasautumisen myötä (Lamponen ym. 2024, 305). 

Tutkimuksesta nousseet moniammatillisuutta estäviä tekijöitä ovat aikataulujen yhteensovittaminen, uusien ideoiden ja luovien ratkaisujen käyttöönotto, esteet tiedonkulussa ja salassapito säännökset, nuorten ja huoltajien osallistaminen, moniammatillisen työn näkyväksi tekeminen arjessa, selkeä koordinointi ja vastuunjako, yhtenäiset toimintamallit, johdon tuki, henkilöstön sekä resurssien riittävyys.

Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia – yhdessä

Huoli nuoresta tulee moniammatillisen tiimin tietoon lähes aina opettajien kautta usein myös kaverien välittämänä tai nuoret itse ottavat asian aikuisen kanssa puheeksi. Moniammatillinen yhteistyö koetaan toimivan kouluarjessa huomaamatta, säännöllisten kokouskäytäntöjen avulla. 

Moniammatillisessa yhteistyössä oppilaiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi kohdataan ja arvioidaan. Jaettu ymmärrys, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetuksen ammattilaiset toimivat yhdessä takaa kokonaisvaltaisen ja asiakaslähtöisen tuen nuorten tarpeille. Saumattomasti ja läpinäkyvästi toimiva yhteistyö parantaa työtyytyväisyyttä (Jalonen 2024, 16). 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ei ole yhden toimijan tehtävä. Siinä jokaisella aikuisella on merkityksellinen rooli. Vinssi-hankkeen tavoitteena on rakentaa pysyviä käytäntöjä vahvistamaan kouluyhteisön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Vinssissä käytetään yhteisöllisen oppimisen, kehittämisen ja vertaiskehittämisen menetelmiä, johon on osallistettu nuoret, opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset. Kun koulu, perheet ja eri ammattilaiset toimivat yhdessä, syntyy ympäristö, jossa nuoret voivat kasvaa, oppia ja tehdä hyviä valintoja. Yhteisöllisyys, osallisuus ja luottamus ovat avaimia, joilla rakennetaan turvallista ja päihteetöntä tulevaisuutta.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Liski, Merit (2026): Nuorten hyvinvoinnin tukeminen moniammatillisin keinoin yläkouluympäristössä

Lähteet:

Alin, M., Kaittila, A. & Leinonen, L. 2024. Moniammatillisen yhteistyön muodot lasten, nuorten ja perheiden palveluissa teoksessa Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall, E. (Toim.) 2024. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö. Gaudeamus Oy. 

Bronstein, L.R. 2003. A Model for Interdisciplinary Collaboration. Social Work 48 (3) 297-306. Oxford University Press. Viitattu 3.12.2025. http://www.jstor.org/stable/23721052. Vaatii käyttäjätunnuksen. 

Jalonen, H., Laasanen, M. & Salminen, M. 2024. Moniammatillinen yhteistyö opiskeluhuollossa – tasapainoilua jännitteiden välillä. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 61(2). Viitattu 3.2.2026. https://journal.fi/sla/article/view/128756/92447

Lähdesmäki, S., Niemi, H., Maunula, M., Harju-Luukkainen, H., & Matthies, A.- L. (2024). Kohti systeemistä toimintamallia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sosiaali- ja opetusalan moniammatillisessa yhteistyössä. Kasvun tuki -aikakauslehti, 4(2). Viitattu 3.2.2026. https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146301/100005

OKM. Opetus- ja Kulttuuriministeriö. 2024. Vahvistetaan nuorten hyvinvointia monialaisin toimenpitein. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) 2024–2027. Nuoriso I Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2024:21. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2024. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Viitattu 3.2.2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/5c1dc596-5d0e-45bb-aef2-7a258549c883/content

Stenberg, K. 2025. Opettajana kasvamisen matkaopas. Viisas opettaminen ja koulutodellisuus. Jyväskylä: Santalahti-kustannus. 

Sivisote. Viitattu 3.2.2026. https://www.turkuamk.fi/tutkimusryhmat/sivisote-lapsi-ja-perhepalveluiden-kehittaminen-ja-johtaminen/

Vinssi. 2025. Viitattu 3.2.2026. https://www.turkuamk.fi/projekti/vinssi-vertais-ja-yhteisolliset-menetelmat-ylakouluikaisten-nuorten-paihteettomyyden-tukemisessa/

Kuva: Microsoft Kuvapankki