• elintapaohjaus
• muistisairaus
• toimintakyky

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä tarkasteltiin näyttöön perustuvaa tietoa muistin huollosta ja asioista, jotka muistisairauden alkuvaiheessa on hyvä ottaa huomioon. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja aineisto käsiteltiin sisällön analyysiä käyttäen. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 20 tutkimusta tai artikkelia.

Käypä hoito -suosituksessa sanotaan Suomessa olevan noin 200 000 etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä. Näistä 100 000 on lieviä vaikeuksia kognitiossa ja noin 93 000 kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. Muistisairaudet lisääntyvät ikääntymisen myötä väestössä. Joka vuosi noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin muistisairauteen. (Muistisairaudet: Käypä hoito –suositus, 2020.) 

Ihmisen kaikki älyllinen toiminta on lähtöisin muistista. Ilman sitä meillä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa. Läheisimpiäkään ihmisiä ei pystyisi tunnistamaan, ja ymmärryksemme maailmasta olisi pelkästään havaintojen virtaa, eikä tätä pystyisi ymmärtämään. Muistia vaatii kaikki perustoiminta esimerkiksi sanojen ja kielen ymmärtäminen, sekä mielikuvien muodostaminen. (Muistiliitto.) Muisti ja tiedonkäsittelytaidot ovat oppimisen edellytys koko elämän ajan (Hallikainen ym. 2014, 13).

Muistisairauksien tunnistaminen ajoissa on tärkeää

Muistisairaudet on tärkeä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä vaatii valppautta keski-ikäisten ja iäkkäiden ihmisten kanssa työskenteleviltä lääkäreiltä ja hoitajilta. Sairastuneen saattaa olla aluksi vaikea tunnistaa toimintakyvyn heikkenemistä, eikä jokaisella ole läheisiä, jotka huomaisivat henkilössä tapahtuvan muutoksen. Terveydenhuollossa olisi tärkeää, että kaikilla tasoilla pystyttäisiin tunnistamaan alkavat muistisairauden merkit. (Juva 2014, 969.)

Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille on keskeinen tavoite muistisairaiden terveyspalveluiden järjestämisessä. Useat suositukset ja terveyspoliittiset ohjelmat esimerkiksi kansallinen muistiohjelma (STM 2012a), sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (STM 2012b) ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM  2013), nostavat esiin muistisairaiden elämänlaadun turvaamisen ja kotona pärjäämisen mahdollisimman pitkään riittävien palveluiden turvin. Elämänlaatuun vaikuttavat monet tekijät ja ovat näin eri tekijöiden muodostama kokonaisuus. (Vaarama 2009, 113–125.)

Toimintakykyä pitäisikin muistisairailla tukea monella tavalla itsenäisen selviytymisen säilyttämiseksi.  Tällä tavoin hyvä elämänlaatu voidaan säilyttää. Tämä edellyttää muistisairaan ihmisen terveydentilan arviointia säännöllisesti ja kattavasti elämänlaatua haittaavien tekijöiden minimoimiseksi.  (Vaarama 2009, 113–125.)

Suomalainen Finger-tutkimus edelläkävijänä muistisairauksien tutkimuksessa

Suomalaisessa Finger-tutkimuksessa saatiin selville, että muuttamalla riskiryhmien elintapoja paremmaksi voitiin ennaltaehkäistä muistiongelmien syntymistä. Finger-tutkimus antaa erinomaisen mallin tehokkaaseen elintapaohjaukseen. (THL 2021.) Finger-tutkimus osoitti ensimmäisenä koko maailmassa, että iäkkäiden kognitiivisia toimintoja voidaan parantaa, sekä ehkäistä kognition ja muistitoimintojen heikkenemistä noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa (THL 2018).

Tutkimuksen mukaan monipuolisesti aktiivisella ja terveellisellä elämällä on merkitystä sille, kuinka muistisairaus kehittyy. Tutkimuksissa päädyttiin siihen, että intervention vaikutus näkyy, vaikka henkilöllä olisi alttius muistisairaudelle (Stephens 2020, 103, 108.) Ihminen on kokonaisuus, missä kaikella on vaikutus kaikkeen. Tämä vaikuttaa myös muistisairauksien syntyyn ja etenemiseen. Jokaisen täytyisikin pitää huolta kokonaisvaltaisesti itsestään. Tähän huolenpitoon kuuluu riittävä lepo ja liikunta, hyvä ravinto sekä liiallisen pitkäkestoisen henkisen kuormituksen välttäminen. (Hynninen 2016.) Todennäköisesti pystymme ehkäisemään muistisairauksien syntyä vaikuttamalla muistisairauksien tunnettuihin vaaratekijöihin, joita ovat muun muassa korkea verenpaine, ylipaino, korkea kolesteroli, diabetes, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta. (Hynninen 2016.) 

Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi mekaaniset muistin- tai ongelmanratkaisunharjoitukset sekä nopeutta harjoittavat tehtävät.

Koulutuksella on todettu olevan myönteinen vaikutus muistisairauden myöhäisempään puhkeamiseen (Meng & D’Arcy 2012, 14). Aivojen kapasiteetti lisääntyy koulutuksen ja kognitiivisten haasteiden myötä. Näin ollen tämä ehkäisee muistisairautta. Näyttäisi siltä, että kognitiivisella harjoittelulla terveet ikääntyneet saavuttavat myönteisiä vaikutuksia sille kognition alueelle, jota harjoitetaan. Tämä vaikutus säilyy vuosia. (Willis, Tennstedt & Marsiske 2006, 6.) Erilaisia harjoitteita voidaan tehdä esimerkiksi tietokoneella tai kynällä ja paperilla. Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi mekaaniset muistin- tai ongelmanratkaisunharjoitukset sekä nopeutta harjoittavat tehtävät. Kognitiivisen harjoittelun avulla pystyttiin ylläpitämään päivittäistaitoja huomattavasti pidempään. (Pitkälä & Strandberg 2018, 1144–1146.) 

Ravinnolla on todettu olevan myös merkitystä muistisairauden syntyyn ja etenemiseen. THL on julkaissut ruokasuosituksen ikääntyneille huhtikuussa 2020. Ruokasuositus on tehty yhteistyössä ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tämä on valtakunnallinen laatusuositus, jonka tarkoituksena on määritellä iäkkäille mahdollisimman laadukkaat ruokapalvelut, jotka pohjautuvat iäkkäiden tarpeisiin. Tarkoituksena on myös määrittää se, kuinka tuetaan iäkkäiden ravitsemusta. (THL 2020, 9.)

Kasviperäisellä terveellisellä rasvoilla, esimerkiksi oliiviöljyllä, on aivojen kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Useissa seurantatutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että hedelmien ja kasvisten runsas syönti mahdollisesti hidastaa tiedon käsittelyn toimintojen heikkenemistä ikääntyessä sekä suojaa dementiaoireyhtymältä. Sellainen ruoka, kuten kala, joka sisältää runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja, saattaa vaikuttaa positiivisesti tiedonkäsittelyn toimintoihin. (Rusanen ym. 2014, 2708.)

Kasviperäisellä terveellisellä rasvoilla, esimerkiksi oliiviöljyllä, on aivojen kannalta myönteisiä vaikutuksia. Välimeren ruokavaliolla, joka on sovellettu Suomen oloihin ja sisältää muun muassa kalaa, rypsiöljyä ja marjoja, on todettu ehkäisevän niin valtimotautitapahtumia kuin kognition heikkenemistä, sarkopeniaa ja gerasteriaakin. (Jyväkorpi ym. 2020, 340.) Välimerenruokavaliolla on useissa seurantatutkimuksissa todettu olevan edullinen vaikutus alttiuteen tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemiseen ja Alzheimerin tautiin. (Rusanen ym. 2014, 2708.)

YAMK-opinnäytetyössä tuotettiin tietoa, jonka avulla oli mahdollista kehittää toimeksiantajalle, Liedon kaupungin muistipoliklinikalle, muistin huollonopas, joka jaetaan asiakkaille ensikäynnillä. Oppaaseen on kerätty muistin huollossa oleelliset asiat, jotka kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa on tullut ilmi.

Lähteet:

Hallikainen, m.; Immonen, A.; Mönkäre, R. & Pihlakari, P. 2019. Muistisairaan hoito. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu.

Hynninen, N 2016: ikääntyvä muistisairas potilas kirurgisella vuodeosastolla. Viitattu 3.6.2022. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526214559.pdf.

Juva, K. 2014: Alkava muistisairaus- milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Terveysportti. Viitattu 7.11.2021. www.terveysportti.mobi/xmedia/duo/duo11656.pdf.

Jyväkorpi, S.; Strandberg, T.; Urtamo, A.; Pitkälä, K.; Suominen, M.; Kokko, K. & Heimonen, S-L. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielenhyvinvointi. Gerontologia. Viitattu 4.7.2022. https://journal.fi/gerontologia/article/download/99624/57593/.

Meng, X. & D’Arcy, C. 2012. Education and dementia in the context of the cognitive reserve hypothesis. Viitattu 26.8.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3366926/pdf/pone.0038268.pdf .

Muistiliitto 2020. Muistibarometri 2020. Viitattu 10.6.2023. https://www.muistiliitto.fi/application/files/8116/1120/9916/Muistibarometri_2020_saavutettava.pdf

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 14.10.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Pitkälä, K. & Strandberg, T, 2018. Sairauksien ehkäisy kannattaa vielä vanhanakin. Viitattu 13.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237452/duo14362.pdf?sequen.

Rusanen, M.; Ngandu, T. & Kivipelto, M. 2014. Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin. Viitattu 30.8.2022. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/pdf/2014/SLL422014-2707.pdf.

STM. 2012: Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Viitattu 10.10.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72532/URN%3aNBN%3afi-fe201504226359.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

STM 2012: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Viitattu 12.10.2021. https://docplayer.fi/9045401-Sosiaali-ja-terveysministerion-raportteja-ja-muistioita-2012-10-kansallinen-muistiohjelma-2012-2020-tavoitteena-muistiystavallinen-suomi.html.

STM. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Viitattu 1.10.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69933/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Stephens, R. 2020: The Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and disability (Finger). Viitattu 8.11.2021. https://erepo.uef.fi/bistrream/handle/1234567/urn_isbn_978-952-61-3424-6.pdf.

THL 2018. Elämäntapamuutokset ehkäisevät muistitoimintojen heikentymistä myös geneettisesti alttiilla. Viitattu 8.11.2021. thl.fi/fi/-/elamantapamuutokset-ehkaisevat-muistitoimintojen-heikentymistä-myos-genettiseti-alttiilla.

THL 2020. Vireyttä seniorivuosiin- ikääntyneiden ruokasuositus. Viitattu 20.12.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%c3%a4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

THL 2021. FINGER- tutkimushanke. Viitattu 8.11.2021. thl.fi/fi/tutkimus- ja kehittaminen/tutkimukse- ja hankkeet/finger-tutkimushanke.

Vaarama, M. 2009. Care-related quality of life in old age. Viitattu 30.6.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5547302/pdf/10433_2009_Article_115.pdf.

Willis, SL.; Tennstedt, SL. & Marsiske, M. 2006. Long-term effects of cognitive training on everyday functional outcomes in older adults. Viitattu 26.8.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2910591/pdf/nihms-24850.pdf.

Kuva: https://www.shutterstock.com/fi/search/aivot?page=21