Myös vammaisilla on oikeus saada äänensä kuuluville
Vammaisten yksilöllinen kohtaaminen on keskeinen tekijä heidän oikeuksiensa ja osallisuutensa edistämisessä. Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan 1.1.2025. Sen tavoitteena on edistää vammaisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Uudistettu laki korostaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, henkilökohtaisen avun merkitystä sekä palvelujen koordinaatiota ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Vammaispalveluiden ammattilaisten täytyy työskentelyssään huomioida lain tuomat velvoitteet ja varmistaa, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan käyttäjälähtöisesti, perheiden ja läheisten tuki huomioiden. Lain tarkoituksena on luoda oikeudenmukaisempi ja inklusiivisempi yhteiskunta, jossa jokaisen vammaisen henkilön oikeudet ja mahdollisuudet toteutuvat täysimääräisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Itsemääräämisoikeuden keskeinen osa on se, että asiakkaalla on oikeus tehdä omia arvojaan ja toiveitaan vastaavia valintoja, vaikka ne poikkeaisivat muiden näkemyksistä tai olisivat ”vääriksi” katsottuja. Tämä korostaa yksilön vapautta ja oikeutta elää omannäköistään elämää. (Tukiliitto 2024.)
Posterin avulla kohti yksilökeskeisempää asiakastyötä
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin käytäntöjä, jotka tukevat vammaisten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Opinnäytetyössä toteutettujen työpajojen tuloksena syntyi posteri, joka on suunnattu vammaistyötä tekeville ammattilaisille. Posterissa esitetään tietoa ja iskulauseita yksilöllisestä työskentelystä, asiakkaan itsemääräämisoikeudesta sekä ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tavoitteena on herättää lukija pohtimaan, kuinka hän voi omassa työssään edistää näitä periaatteita ja arvioida, miten hyvin hän käytännössä toteuttaa näitä asioita työssään.
Posterin iskulauseiden ja kysymysten tarkoituksena on saada työntekijät pohtimaan lainsäädännön uudistamia teemoja, kuten yksilöllisen kohtaamisen sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. Esimerkiksi posterin kysymys ”Tiedätkö, mitkä asiat ovat asiakkaallesi tärkeitä ja miten ne näkyvät hänen arjessaan?” kannustaa työntekijöitä miettimään, ovatko he selvittäneet asiakkaidensa mieltymykset ja tärkeät asiat, ja mitä he ovat tehneet niiden toteutumisen eteen. Tämä auttaa työntekijöitä reflektoimaan omaa työskentelyään ja sen vaikuttavuutta asiakkaan arjessa.
Lisäksi posterissa kysytään, millä tavoin työntekijä on selvittänyt asiakkaansa mielipiteitä ja ajatuksia. Tämä korostaa sen tärkeyttä, ettei työntekijä tee oletuksia asiakkaan puolesta, vaan ottaa aktiivisesti selvää asiakkaan toiveista ja tarpeista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi säännöllisten keskustelujen, kyselyiden tai muiden osallistamismenetelmien kautta.
Miten sinä huomioit asiakkaat yksilöllisesti?
Jokaisen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän ammattilaisen tulisi säännöllisesti reflektoida omaa työtään ja pysähtyä miettimään, miten kohdata asiakkaat yksilöllisemmin. Tämä itsetutkiskelu on olennainen osa ammatillista kehittymistä ja auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kehityskohdat. (Heinonen 2007, 80–81.)
Reflektointi voi auttaa työntekijöitä ymmärtämään paremmin asiakkaidensa tarpeita ja toiveita sekä kehittämään käytäntöjä, jotka tukevat yksilöllistä ja kunnioittavaa kohtaamista. (Heinonen 2007, 80–81.) Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen työskentelykulttuuri, jossa jokainen asiakas kokee tulevansa kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi omana itsenään.
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Vammaispalvelulain uudistaminen. Viitattu 26.5.2024
https://stm.fi/vammaispalvelulaki
Tukiliitto. 2024. Mitä itsemääräämisoikeus on? Viitattu 26.5.2024
https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/mita-itsemaaraamisoikeus-on/
Heinonen, H. 2007. Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä: Sosiaalityöntekijät tutkivaa ja arvioivaa työotetta paikantamassa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kuva: Unsplash