• Nuoret
• sosiaalinen media

Sosiaalisesta mediasta on tullut viime vuosien aikana yksi tärkeimmistä vuorovaikutusympäristöistä ja välineistä ihmisten välisessä kommunikaatiossa (Koiranen ym. 2019, 603). Sosiaalisen median kasvava käyttö yhteiskunnassamme on kasvattanut nuorien kohdalla ulkonäköön ja kehollisuuteen liittyviä odotuksia. Erityisesti video- ja kuvapohjaisten sovellusten suosio nuorten keskuudessa on tullut arkipäiväisemmäksi. Sosiaalisen median kuluttamisen on nähty lisäävän ulkonäköön ja kehollisuuteen liittyviä huolenaiheita. YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisia sosiaalisen median käyttäjiä nuoret miehet ovat ja onko sosiaalisen median kuluttaminen vaikuttanut nuorten miesten kehonkuvaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä nuoret miehet yleisesti ajattelevat omasta kehonkuvastaan.

Kiinnostus sosiaalisen median ja kehonkuvan välisen yhteyden tutkimiseen on kasvanut viime vuosien aikana (Fatt ym. 2019). Miesten kokeman kehonkuvan ja sosiaalisen median välistä yhteyttä on tutkittu varsin vähän (Tiggemann & Anderberg 2020, 237). Ilmiöön on suuresti vaikuttanut se, että ulkonäköön- ja kehonkuvaan liittyvät kysymykset on perinteisesti nähty naissukupuolta koskettavina asioina. On kuitenkin huomion arvoista, että ulkonäköön ja kehollisuuteen liittyvät kysymykset koskettavat yhtä lailla miessukupuolta. (Fatt ym. 2019.)

Kehonkuva muodostuu jokaiselle yksilöllisesti

Kehonkuva voidaan mieltää oman kehon mielensisäiseksi malliksi, jonka avulla ihminen suodattaa kehoa koskevaa tietoa ja ympäristöstä tulevaa informaatiota. Tätä tietoa ihminen järjestää, peilaa ja suhteuttaa maailmankuvaansa omassa ympäristössä toimiessaan. Mielensisäinen malli toimii eräänlaisena muistirakenteena, joka aktivoituessaan aktivoi siihen lukeutuvat tunteet, fysiologiset reaktiot, ajatukset ja toimintamallit. (Meskanen & Strengell 2019, 25.)

Kehonkuvan muodostumiseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät elämän eri kehitysvaiheissa. Yksilöllisen kehittymisen myötä ihminen kerää laajalti informaatiota ulkopuolelta tulevista ärsykkeitä ja suhteuttaa tätä kautta itseään ympäröivään maailmaan. Sosiaalinen ympäristö, vertaisryhmät ja erilaiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat omalta osaltaan siihen, minkälaiseksi oma kehonkuva on muodostumassa. (Meskanen & Strengell 2019, 22.)

Kehonkuvalla on tärkeä rooli identiteetin muodostamisessa. Nuorten kohdalla kehon ulkoiset piirteet voivat olla merkittävä tekijä oman identiteetin määrittelyssä. Erityisesti nuoruudessa koetut kehitysvaiheet rakentavat yksilön kokonaisvaltaista käsitystä omasta itsestään ja sen vuoksi onkin tärkeää, että nuoruudessa koetut kehitysvaiheet tukisivat yksilön kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. (Kamps & Berman 2011, 268.)

Kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten miesten kehonkuvaan

Opinnäytetyönä tehdyn laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden avulla. Kohdejoukoksi valikoitui viisi 21–25-vuotiasta mieshenkilöä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ulkonäköön ja kehollisuuteen liittyvissä asioissa sekä hyödyntää tuotettua tietoa pojille ja miehille suunnatussa terveysviestinnässä.

Haastatteluun osallistuneet nuoret miehet kertoivat sosiaalisen median käyttötavoistaan. Sosiaalisen median käyttö pohjautui opittuun tapaan, ja haastateltavat kokivat sen tärkeäksi mediamuodoksi. Toiminta sosiaalisessa mediassa keskittyi lähinnä erilaisten sisältöjen selaamiseen ja seuraamiseen sekä seurattuun sisältöön vaikuttivat henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet. Sosiaalista mediaa käytettiin yleisesti hyödyllisen tiedon etsimiseen.

Sosiaalisen median sisällön kuluttamisella ei nähty olevan merkittävää vaikutusta oman kehonkuvan muodostumisessa. Sisällön kuluttamisella ei koettu olevan vaikutusta henkilökohtaisiin ajatuksiin siitä, miltä esimerkiksi pitäisi ulkoisesti näyttää. Kriittisyys sosiaalista mediaa kohtaan ja epärealistisen sisällön tunnistaminen koettiin vahvuudeksi haitallisen tiedon suodattamiselle.

Haastatteluissa kuitenkin tunnistettiin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti oman kehonkuvan muodostumiseen. Sosiaalisen median sisällön kuluttaminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunnetta itsessä ja lisätä vertaispainetta muihin ihmisiin nähden. Aikuisviihteen merkitystä korostettiin vääränlaisten toimintatapojen ylläpitämisestä kehollisuuteen liittyvissä asioissa.

Lapsuudessa ja nuoruudessa koetut kehollisuuteen liittyvät kokemukset koettiin merkittävinä vaikuttajina oman kehosuhteen muodostumisessa. Kaikki haastateltavat olivat kohdanneet nuorempana jonkinasteista kiusaamista kehollisuuteen liittyvissä asioissa. Kiusaaminen nähtiin merkittävämpänä vaikuttajana oman kehosuhteen muodostumisessa verrattuna sosiaaliseen mediaan.

Miten kehollisuuteen liittyvää terveysviestintää tulisi kohdentaa nuorille miehille?

Tutkimus osoittaa, että nuoret kuluttavat aktiivisesti eri sosiaalisen median palveluja. Erityisesti video- ja kuvapohjaisten sovellusten käyttämisen merkitys on viime vuosina noussut kovaan suosioon. Sosiaalinen media tarjoaa monipuolisesti informaatiota liittyen terveyteen ja hyvinvointiin. Onkin huomattu, että nuoret hakevat kohdennetusti tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista juuri sosiaalisen median kautta.

Miessukupuolen kohdalla kiinnostus terveelliseen elämätapaan ja fyysisen suorituskyvyn parantamiseen on kasvattanut suosiotaan. Nuorille miehille suunnatun terveysviestinnän tulisi olla kiinnostavaa ja samastuttavaa omien mielenkiinnon kohteiden kanssa. Terveysviestinnässä tulisi huomioida tietoiskumainen ja asiantuntijavetoinen sisältö sekä miessukupuolen edustajien käyttöä terveysviestinnän välittäjinä pitäisi pystyä hyödyntämään monipuolisesti.  

Kehollisuuteen liittyvät asiat koskettavat tasa-arvoisesti kaikkia sukupuolia. Terveysviestintää kehollisuuteen liittyvissä asioissa tulisi levittää jo varhaisessa kehityksen vaiheissa esimerkiksi koulumaailmaan jalkauttamalla.

Tämän artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa joulukuussa 2023. Opinnäytetyön kirjoittajana Henri Konttinen.

Lähteet:

Fatt, S.; Fardouly, J. & Rapee, R. 2019. #malefitspo: Links between viewing fitspiration posts, muscular-ideal internalisation, appearance comparisons, body satisfaction, and exercise motivation in men. New media and society. Vol. 21, No 6, 1311–1325. Viitattu 16.11.2023. https://doi.org/10.1177/1461444818821064.

Kamps, C. L. & Berman, S. L. 2011. Body image and identity formation: The role of identity distress. Revista Latinoamericana de Psicologiá. Vol. 43, No 2, 267–277. Viitattu 20.11.2023. https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/detail/detail?vid=8&sid=8aa48757-92ee-45bf-b4e4-905ebc7ffa91%40redis&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#db=afh&AN=67310298.

Koiranen, I.; Keipi, T.; Koivula, A. & Räsänen, P. 2019. Changing patterns on social media use? A population-level study of Finland. Universal Acces in the Information Society. Vol. 19, 603–617. Viitattu 16.11.2023. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s10209-019-00654-1.pdf.

Meskanen, K. & Strengell, H. 2019. Rakas keho. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Tiggemann, M. & Anderberg, I. 2020. Muscles and bare chests on Instragram: The effect of influencers’ fashion and fitspiration images on men’s body image. Body image. Vol. 35, 237–244. Viitattu 16.11.2023 https://doi.org/10.1016/j.bodyim.2020.10.001.

Artikkelikuva: Pixabay
Lisenssi: Pixabay content lisence