Ohjatulla liikunnalla voidaan tukea nuorten hyvinvointia – Liike-hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia hanketoiminnan vaikutuksista
Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Master Schoolin opinnäytetyö toteutettiin osana Suomen NMKY:n hallinnoimaa ja organisoimaa Liike-hanketta, jonka tarkoituksena on etsiä ja aktivoida 16–29-vuotiaita liikuntatoiminnan ulkopuolelle jääneitä nuoria. Liike-hankkeen avulla pyritään lisäämään kokonaisvaltaista tukea tarvitsevien nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä hyvinvointia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa hankkeeseen osallistuneiden näkemyksistä ja kokemuksista hankkeeseen osallistumisesta liittyen heidän hyvinvointiinsa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten osallistuneet kehittäisivät hanketta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruun menetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina joko Turun NMKY:n tiloissa tai etäyhteydellä. Tausta-aineistona toimivat teoriatiedon ja tutkimusten lukeminen sekä hankkeeseen tutustuminen. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen. Haastateltavat olivat iältään 16–29-vuotiaita ja he olivat olleet eripituisia aikoja mukana hankkeessa.
Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden voimavara
Nuoret ovat tulevaisuuden vastuunkantajia. Nuorilla tulisi olla oikeus elää mahdollisimman terveenä ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Ennaltaehkäisevään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen panostamalla, liikunta mukaan lukien, voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia yksilöiden elämänlaatuun. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostamalla yhteiskunta voi saavuttaa myös säästöjä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021, 40.)
Hyvinvointi on käsitteenä haasteellinen ja moniulotteinen. Käytetyin hyvinvointiin liittyvä määritelmä on YK:n terveysjärjestön WHO:n vuonna 1974 julkaisema terveyden määritelmä: ”terveys on täydellinen fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttuminen”. Terveys on siis tämän määritelmän mukaan täydellistä hyvinvointia, ja hyvinvointi on terveyttä. (Elovainio 2016, 42.) Määritelmä on saanut kritiikkiä sen mahdottomuudesta, joten nykyisin sitä on muokattu suuntaan: ”terveys on päivittäisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä”(Tiedenaiset 2021, 14).
Liikunnalla voidaan edistää hyvinvointia kaikissa sen muodoissa. Liikunnalla ja liikkumisella on tutkitusti todettu olevan sekä välittömiä että pidemmällä aikavälillä edullisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen sekä useiden sairauksien ehkäisyssä (UKK-instituutti 2022). Hyvin toteutettuna liikunta voi edistää myös psyykkistä hyvinvointia eri tavoin (Tammelin ym. 2015, 1709; Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018, F3-25–F3-27). Harrastustoiminnalla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Ohjatusti tapahtuva liikunta saattaa antaa kokemuksen johonkin yhteisöön kuulumisesta sekä keinon löytää kavereita, joiden puute saattaa altistaa monien muiden tekijöiden lisäksi syrjäytymiselle. (Sievänen 2018, 24.)
Liikunnalla voidaan tukea nuorten hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua
Opinnäytetyössä haastateltujen näkemysten ja kokemusten mukaan hankkeella on ollut pääosin positiivisia vaikutuksia osallistuneiden hyvinvointiin jollakin sen osa-alueella. Keskeisimpiä tutkimustuloksia olivat liikunnan jälkeinen hyvän olon tunne, ryhmässä toimimisen mielekkyys sekä oman taustan sekä lähtötason huomioiminen. Nämä asiat koettiin merkittäviksi motivoiviksi tekijöiksi hankkeeseen osallistumisessa. Hankkeen sisältö sekä ohjausmuodot koettiin pääosin hyviksi.
Haastatteluihin osallistuneiden taustat poikkesivat toisistaan, joten hankkeen vaikutukset ovat olleet erilaisia eri osallistujille. Varhaisen tuen saamisen näkökulmasta hanke on onnistunut vahvistamaan joidenkin siihen osallistuneiden resursseja, ja tätä myötä se on auttanut etenemään elämässä esimerkiksi opiskeluissa ja työssä.
Hankkeen ohjaajan persoonalla ja ammattitaidolla oli haastatteluiden perusteella olennainen merkitys hankkeeseen osallistumisen kannalta. Samaa tulosta tukee myös Kalevan (2015, 63–65) pro gradu -tutkielma, jossa haastateltavien vastauksessa korostuivat eniten ohjaajan persoona sekä kyky luoda mahdollisimman avoin ilmapiiri hankkeen aikana.
”Mä voisin sanoa, että vähän jotain apukäsiä olisi kiva saada”
Suurimpana kehittämiskohteena hankkeeseen toivottiin enemmän resursseja: hankkeeseen osallistuneet olivat kiinnittäneet huomiota siihen, että hankevastaavalla, jota kutsutaan myös liikuntaetsiväksi, on paljon töitä hankkeen parissa. Tästä syystä hankkeeseen toivottiin lisää työntekijöitä mukaan ohjaamaan asiakkaita.
Osallistujat esittivät myös toiveen siitä, että hankkeeseen sisältyvät ohjatut ryhmät olisivat enemmän päivä- ja ilta-aikaan, jotta opiskelevat ja työssä käyvät pääsisivät paremmin osallistumaan niihin. Haastateltavat toivoivat, että jossain vaiheessa hankkeeseen osallistumisen aikana olisi ”välihaastattelu”, jossa keskusteltaisiin liikuntaetsivän kanssa kuulumisista sekä esimerkiksi alussa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta.
Ohjaajan rooli on keskeinen
Tutkimustuloksista voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä: liikunnalla saattaa olla vaikutuksia nuorten hyvinvoinnin kokemiseen sekä elämänlaatuun ja vastaavanlaisille hankkeille on kysyntää jatkossakin.
Siis mä suosittelen tätä hanketta kaikille nuorille, joilla on vaan mahdollisuus lähteä tähän mukaan, koska tää kohentaa kyllä semmoista fyysistä sekä henkistä hyvinvointia tosin paljon.
Ohjaajan ammattitaidolla ja persoonalla on suuri merkitys nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. Toiminnassa on hyvä kiinnittää huomiota riittäviin resursseihin sekä työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen. Myöhemmin taustaorganisaation kanssa käytyjen keskustelujen perusteella haastatteluissa havaittuja kehittämisideoita on otettu hankkeessa käyttöön eri menetelmin.
Lähteet:
Elovainio, M. 2016. Psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimuksen käsitteistä ja mittaamisesta. Tieteessä Tapahtuu. Vol. 34, No 5, 40–43. Viitattu 7.4.2022. https://journal.fi/tt/article/view/59306
Kaleva, R. 2015. 13–19-vuotiaiden nuorten kokemuksia LiikuntaLaturin toiminnasta. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 11.11.2023. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48382/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201601201174.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Viitattu 28.2.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington DC: U.S. Department of Health and Human Services. Viitattu 21.2.2022. https://health.gov/sites/default/files/2019-09/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf
Sievänen, H. 2018. Syrjäytymisen kustannukset. Teoksessa T. Vasankari & P. Kolu (toim.) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018, 24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160724
Suomen NMKY n. d. Liikkeellä hyvää oloa. Viitattu 6.2.2024. https://ymca.fi/liike-hanke/
Tammelin, T.; Iljukov, S. & Parkkari, J. 2015. Kasvuikäisten liikunta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 131, No 18, 1707–12. Viitattu 27.2.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo12429
Tiedenaiset. 2021. To do: terveys. Jyväskylä: Tuuma.
UKK-instituutti 2022. Liikkumisen vaikutukset. Viitattu 13.11.2023. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/