Onko perhekeskeisyys avain nuorten mielenterveyden tukemiseen koulussa?
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet, ja perhekeskeisen hoidon merkitys korostuu. Sen toteutuminen kouluympäristössä kuitenkin vaihtelee. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön kyselytutkimuksen tuloksiin pohjautuen laadittiin ehdotus, jossa perhekeskeinen hoito sisällytettäisiin selkeämmin psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvaan.
Nuorten mielenterveys on viime vuonna noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet lasten nuorten keskuudessa (Rinne 2020, 22–23.) Psykiatristen sairaanhoitajien työskentely kouluympäristössä tarjoaa matalan kynnyksen tukimuodon nuorille, mutta tutkittua tietoa perhekeskeisen hoidon toteutumisesta tässä työssä on haastava löytää. Erityisesti ohjeet ja käytännöt perhekeskeisen työskentelyn toteuttamiseen ja sen haasteisiin puuttuvat.
Suomalaisnuorten mielen hyvinvointi
Suomalaisten nuorten on yleisesti todettu voivan hyvin. Mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja mielenterveydenhäiriöitä esiintyy yleisesti 20–25 prosentilla nuorista. Psyykkisten häiriöiden lisääntymistä ei ole todettu, mutta erilaiset mielenterveyden oireet ovat nuorten itsensä kuvaamina lisääntyneet.
Moniammatillisesta näkökulmasta nuorten hyvinvoinnin tila kuvataan huolestuttavana. Tutkimusten mukaan mielen hyvinvoinnin tilan taustavaikuttajana on yhteiskunnan hyvinvointi. Kouluterveyskyselyssä 2019 yli 40 prosenttia 8.–9.- luokkalaisista nuorista koki, että he eivät olleet saaneet apua ja tukea mielialaan liittyvissä huolissaan koulussa tai muissa palveluissa. (THL 2020; Rinne,13 2020.)
Perhekeskeisyys tulevaisuuden mielenterveyspalveluissa
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelma on kuntien ja kuntayhtymien hankekokonaisuus perustason palvelujen uudistamiseksi. Palveluiden saatavuuden edistävät toimenpiteet painottuvat mm. perusterveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman (2020) tavoitteita ovat palveluiden yhdenvertainen saatavuus, toiminnan siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ennakoitavaan työhön, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistus sekä monialaisuus ja yhtenäisyys toimijoiden kesken.
Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa keskitytään enemmän perhekeskeiseen tukeen. Wong (2014) mainitsee tutkimuksessaan psykiatristen sairaanhoitajien olevan tulevaisuudessa tärkeimpiä toimijoita edistäessään perhekeskeistä mielenterveyden hoitotyötä. Kouluympäristössä psykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät yhteistyössä perheiden ja nuorten kanssa.
Perhekeskeisen työskentelyn edut ja haasteet
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kartoitettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) yläkouluissa työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien näkemyksiä siitä, miten perhekeskeisyys sisältyy heidän työnkuvaansa.
Työskentelytapojen ytimessä olivat keskustelutapaamiset ja puhelut, joiden toteutus riippui nuoren antamasta suostumuksesta. CoolKids-menetelmä (Kasvun tuki 2023) sai erityistä kiitosta perheiden osallistamisesta hoitoprosessiin.
Perhekeskeinen työskentely näkyi sairaanhoitajien työssä:
- ajanvarausten järjestämisenä,
- puhelinkeskusteluina huoltajien kanssa sekä
- yhteistapaamisina perheiden kanssa.
Vastaajien mukaan yhteistyön etu on erityisesti vanhemmilta saatu tieto, joka saattaisi muuten jäädä saavuttamatta. Parhaimmillaan yhteistyö perheiden kanssa mahdollistaa tuen antamisen nuorelle sekä koulussa että kotona. Keskeistä on myös perheestä puhuminen nuoren kanssa.
Perhekeskeisyys psykiatrisessa hoitotyössä – käytännön linjauksia tarvitaan
Suurimpana haasteena perhekeskeisen yhteistyön toteutumisena ovat tilanteet, joissa nuori ei anna lupaa yhteistyöhön vanhempien kanssa, vaikka perheen tuki olisi nuoren hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa. Myös vanhempien tunkeileva käytös ja välinpitämättömyys vaikeuttavat yhteistyötä. Erityisesti nuoren ja vanhempien näkemyserot hankaloittavat yhteistyön sujuvuutta.
Opinnäytetyön kyselyyn vastaajien toiveena olivat selkeät linjaukset perhekeskeisen työskentelyn roolista ja sisällöstä sekä sen huomioimista jo rekrytointivaiheessa. Perhekeskeisyyden merkitys korostui, koska se on osa psykiatristen sairaanhoitajien perustyötä.
Perhekeskeisen hoitotyön toteutuminen vaatii selkeitä toimintamalleja ja yhteistyöhalukkuutta kaikilta osapuolilta sekä yhteisiä linjauksia perhekeskeisen työskentelyn kehittämiseen.
Lähteet:
IPFCC.2020. What is PFCC? Viitattu 7.1.2025. https://ipfcc.org/about/pfcc.html
Kasvun tuki. 2021. Varhaisen tuen tietolähde. CoolKids. Viitattu 4.1. 2025. https://kasvuntuki.fi/menetelmat/cool-kids/
Rinne, E. 2020. Miten lapset ja nuoret voivat? Koulukuraattorin, koulupsykologin, opettajan sekä koulu- ja nuorisotyöntekijän kokemuksia lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista ja siinä koetuista haasteista. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Kandidaatin tutkielma. Tampere: 2020.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. 2020–2023. Viitattu 7.1.2025. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma
Wong, O. L. 2014. Contexstual Barriers to the Successful Implementation of Family-Centered Practice in Mental Health Care: A Hong Kong Study. Archives of psychiatric Nursing 28. Viitattu 7.1.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S088394171400017X