Onnistunut teknologian käyttöönotto hoivakodissa vaatii saumatonta yhteistyötä
Maailmassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti tulevien vuosikymmenien aikana, ja samalla työikäisten ihmisten määrä vähenee. Teknologialla on selkeä rooli hoivatyötä kehitettäessä, kuten Euroopan unionin AAL-ohjelma (Ambient Assisted Living), ja siihen liittyvät lukuisat hankkeet ja projektit osoittavat. [1]
AAL-järjestelmällä voidaan sanoa olevan kaksi päätavoitetta: edistää vanhusten hyvinvointia ja tehostaa hoitotyötä eli tuoda kustannussäästöjä. Monet tekijät kuitenkin heikentävät teknologian laajaa käyttöä vanhemmalla iällä, mukaan lukien psykososiaaliset ja eettiset ongelmat, kustannukset ja pelko inhimillisen vuorovaikutuksen menettämisestä. Kehitettäessä teknologiaa onkin tärkeää pitää vanhusten tarpeet keskiössä, jotta inhimillisyys voitaisiin ottaa mukaan jo teknologian suunnittelun alkuvaiheessa.
Turvapuhelimet ja älykelot ovat jo yleisesti tunnettuja terveysteknologian laitteita. Tulevaisuudessa terveysteknologiaa tulee lisää, ja se on yhä helppokäyttöisempää. Hoivayksikön huoneeseen tai asukkaan kotiin voidaan asentaa älykkään järjestelmän sensoreita, jotka tarkkailevat ikäihmisten kuntoa, aktiivisutta ja terveydentilaa. Tarjolla olevat AAL-teknologiat ja ratkaisut ovat monilta osin hyvin kehittyneitä, mutta käyttöönotto vaatii edelleen perehtymistä ja tiivistä yhteistyötä hoivakotien ja AAL-järjestelmän palveluntarjoajan välillä, jotta kokonaisuus saadaan rakennettua luotettavaksi ja kustannustehokkaaksi.
AAL-järjestelmien toiminnallisuudet on toteutettu hyödyntämällä puettavaa teknologiaa, robotiikkaa tai video- ja IoT-teknologiaratkaisuja. Puettavaa teknologiaa voi esimerkiksi yhdistää IoT-ratkaisuihin, kuten oviin asennettaviin on/off-sensoreihin tai kodinkoneiden virrankulutusta mittaaviin laitteisiin. Videoteknologiaa hyödynnetään etähoivapalveluiden tarjoamisessa. Robotiikan käyttö on toistaiseksi vielä vähäisempää, mutta kehitystyö käy kiivaana.
Lisähaasteita tuottavat vielä standardoimattomat AAL-järjestelmävaatimukset, kapea-alaiset vaikuttavuustutkimukset, kaupallisten ratkaisuiden keskinäinen yhteensovittaminen ja toiminnallisuuksien keskinäinen vertaileminen sekä käyttöönotto. Yhteiskehittämismalli on todettu toistaiseksi tehokkaimmaksi ratkaisuksi, jolla voidaan helpottaa hoivakotien onnistunutta teknologian käyttöönottoa.
Onnistunut AAL-teknologian kehitys vaatii vielä suurta ponnistusta tieteidenvälisessä yhteistyössä teknologian integroimiseksi olemassa oleviin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiin siten, että ne sopeutuvat ikäihmisten arkeen. Onnistunut teknologian käyttöönotto vaatii saumatonta yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Sidosryhmiin kuuluvat hoivakodin muun muassa henkilökunta, talousjohto, ikäihmiset, omaiset, akateeminen tutkimus, hyvinvointialueen päättäjät, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat sekä teknologian tarjoajat.
Parhaat tulokset saavutettuaan silloin, kun sidosryhmien välinen keskustelu käytäisiin jo hoivakotirakennuksen arkkitehtuuria suunniteltaessa. AAL-teknologia kaipaisi myös selkeämpää vaatimusasettelua ja yhteensopivuutta valmistajien ja käytössä olevien teknologioiden välillä.
[1] http://www.aal-europe.eu/ (accessedon 20 April 2023)