Opiskelijapalautekysely työkaluna ohjauskulttuuriin kehittämisessä kehitysvamma-alalla

04.11.2024

Tukena oy:n tavoitteena on, että jokainen harjoittelussa oleva opiskelija kokee saavansa täyden kokemuksen vammaisalasta ja saavuttaa harjoittelujaksolleen asettamat tavoitteensa. Opiskelijat halutaan nähdä tulevina Tukenan työntekijöinä, joille pyritään tarjoamaan vammaisalan aitoja kohtaamisia ja luomaan hyvän työnantajamielikuva.

Sosiaali ja terveysalan työpaikoilla harjoitteluaan suorittaa vuosittain paljon opiskelijoita, joiden toivotaan valmistumisen jälkeen päätyvän työhön harjoittelupaikkaansa. Jotta tämä tavoite toteutuisi, Tukena oy haluaa kartoittaa sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoilta heidän kokemuksiaan harjoittelustaan. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä laadittiin palautekysely opiskelijoille, ohjauksen kehittämisen työkaluksi.

Kehitysvamma-alan palvelut ja opiskelijayhteistyö Tukenassa

Tukena oy tarjoaa kehitysvammaisille ja muun syyn vuoksi tukea tarvitseville palveluja kattavasti lähes ympäri Suomen. Kehitysvamma-alan osaajia työskentelee organisaatiossa lähes 1000, ja Tukena on edelleen kasvava organisaatio. (Tukena oy 2024.)

Jotta osaavaa työvoimaa on tarjolla myös tulevaisuudessa, Tukenassa haluttiin ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla saadaan tulevaisuuden motivoituneet osaajat houkuteltua yrityksen työntekijöiksi. Tukenassa käy vuosittain harjoittelussa useiden eri ammattikuntien opiskelijoita.

Sosiaalialan opiskelijoiden opintoihin kuuluvat työharjoittelut, jotka vaihtelevat muutamasta viikosta useiden kuukausien mittaisiin harjoittelujaksoihin. Pääosin harjoittelut Tukenassa suuntautuvat kehitysvammaisten asumisyksiköhin, joita on myös Tukenan tarjoamista palveluista eniten. Suurimmat opiskelijaryhmät ovat lähihoitaja-, sosionomi-, sekä sairaanhoitajaopiskelijat. Samojen ammattien työntekijöitä myös työskentelee organisaatiossa eniten.

Sähköinen palautelomake tukemaan harjoittelun laadun arviointia

Tukenassa kartoitetaan vuosittain asiakas-, läheis- tilaaja- ja henkilöstötyytyväisyyttä. Jatkossa kartoituksiin lisätään opiskelijoille suunnatut palautekyselyt, joilla pyritään saamaan mahdollisimman kattava kuva kunkin toimintayksikön kyvystä ohjata heille tulleita opiskelijoita. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin sähköinen palautelomake opiskelijapalautteen keräämiseksi harjoitteluviikkojen jälkeen. Kyselyyn valikoituneet kysymykset eri harjoittelun osa-alueilta olivat:

  • Yhteistyö ohjaajan kanssa
  • Tavoitteiden saavuttaminen
  • Perehdytyksen onnistuminen
  • Henkilöstön kanssa toimiminen
  • Ohjaukseen ja asiakastyöhön osallistuminen

Palautelomakkeen kysymyksiin saatiin ideoita suorittamalla lyhyt kysely, jonka vastaajina olivat opiskelijat ja Tukenassa jo toimivat työntekijät. Palautekyselyyn valitut kysymyksen saivat lopullisen muotonsa kyselyn tulosten perusteella.

Uudessa kyselyssä on sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kysymykset laadittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta sekä vastaaviin, muiden organisaatioiden kyselyihin perehtymällä. Lisäksi toiveita kysymyksistä kirjattiin avoimen keskustelun pohjalta yksikönjohtajien antamista vinkeistä sekä kehittämisjohtajan ja projektipäällikön kokemukseen perustuen. (Hirsjärvi ym. 2013, 198.)

Opiskelijoille suunnatun palautelomakkeen vastaukset tuottavat dataa tiedonkäsittelyohjelmaan, josta tulleita tuloksia tarkastellaan yksiköiden sisällä. Niistä saadaan esiin kehittämiskohteita koskien opiskelijoiden ohjauksen onnistumista. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu harjoittelun päätteeksi tietokoneella, opiskelija saaman linkin kautta anonyymisti. Palaute tulee yksiköille käyttöön vasta useamman palautteen keräännyttyä alustalle, jotta anonymiteetti voidaan taata.

Palautteen käyttö vetovoiman vahvistajana

Vammaisala ei ole vetovoimainen, ja etenkin lähihoitajille suunnattuja vammaisalan ryhmiä on jäänyt kokonaan toteutumatta. Tässä valossa tarkasteltuna on alan työpaikkojen pyrittävä tekemään kaikkensa, jotta mielikuva alan tulevien ammattilaisten keskuudessa muuttuisi. On erityisen tärkeää, että opiskelijat hakeutuisivat harjoitteluihin vammaisalan yksiköihin ja sitä kautta myös töihin alalle.

”Aidot kohtaamiset asiakkaiden kanssa olivat parasta ja yllättivät minut todella postiivisesti” (Opiskeilija 22 v.)

Opiskelijoiden mielipiteillä on organisaatiossa merkitystä: on tärkeää, että opiskelijoiden mielipiteen tulevat kuulluksi ja siten vaikuttavat osaltaan tulevien opiskelijoiden kokemukseen harjoittelujaksoistaan Tukenassa. Annetut palautteet muovaavat yksiköiden ohjauskulttuuria niin opiskelijoiden perehdyttämisessä, ohjaajan kanssa tehtävässä yhteistyössä kuin tavoitteiden saavuttamisen tavoittelussakin.

”Palaute voi herättää ja avata silmät asioille , joille on tullut jo vuosien kuluessa sokeaksi” (Opiskelijaa ohjannut työntekijä)

Vaikka yksittäinen opiskelija ei enää työpaikalle opiskelijan roolissa palaisikaan, palvelee kysely tulevia opiskelijoita heidän saadessaan laadukkaampaa ohjausta harjoittelujaksollaan. Tällöin opiskelija vastatessaan saattaa kokea vaikuttavansa asioihin, vaikka jakso olisikin juuri hänellä itsellään päättymässä.

Miten saada kyselyn tulokset hyötykäyttöön palvelemaan tulevia opiskelijoita?

Tukena-yksiköt, joissa harjoittelijoita on ollut ja siten myös palautetta on kertynyt, pystyvät vahvistamaan omia osaamisalueitaan harjoittelun ohjaamisessa. Perehdytyslista on helppo ottaa aktiivisempaan käyttöön: opiskelijan työaika voidaan räätälöidä mukailemaan ja ohjaajan työvuoroja tavoitteiden saavuuttamisesta voidaan opiskelijalta kysellä harjoittelun kuluessa.

Henkilöstö voi kiinnittää huomiota siihen, miten arempikin opiskeija voidaan ottaa mukaan asiakkaiden kanssa asioimiseen. Keinoja kyllä löytyy, joilla saadaan annettua opiskelijalle kuva siitä, että harjoittelupaikka oikeasti haluaa opiskelijan onnistuvan harjoittelussan.

Lähteet:

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2012. Tutki ja kirjoita (15. painos). Helsinki: Tammi.

Tukena oy. 2024, Tukenan IMS:sivut, julkaisematon lähde.

Vilkka, H. 2021. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi.