• kunniaan liittyvä väkivalta
• terveydenhuollon ammattilainen

Suomi ratifioi Euroopan yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) vuonna 2015, joka velvoittaa Suomea toimimaan pitkäjänteisesti ja koordinoidusti naisiin kohdistuvan sekä sukupuolittuneen väkivallan torjumiseksi ja vähentämiseksi. Tästä huolimatta tutkimukset osoittavat, että kunniaan liittyvä väkivalta ilmiönä tunnistetaan Suomessa heikosti eikä uhrien auttamisjärjestelmässä ole riittäviä rakenteita ilmiön puuttumiseen. (Istanbul Convention 2011; Lidman & Hong 2018.)

Tilastokeskuksen (2023) teettämän kyselyn perusteella lähes joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tiedetään, että se on monimuotoinen, vaikeasti tunnistettavissa oleva ilmiö, jota esiintyy myös Suomessa, vaikka sen yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa.

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta kunniaan liittyvän väkivallan ilmiöstä. Tuotoksena kehitettiin toimintaohje, joka toimii työkaluna kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa sekä siihen puuttumisessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Mitä on kunniaan liittyvä väkivalta ja miten se ilmenee?

Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jonka taustalla on pyrkimys suojella tai palauttaa koettu kunnian tai maineen menetys. Se ei ole sidoksissa mihinkään kulttuuriin, uskontoon tai väestöryhmään, useimmiten sitä esiintyy kulttuureissa, jossa on tiettyjä sosiaalisia ja moraalisia normeja, joita yhteisön jäsenen odotetaan noudattavan. Näiden normien noudattamatta jättäminen saattaa johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan. (Hansen ym.2016; THL 2023.)

Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin, mutta kohteena voi myös olla miehet sellaisissa tilanteissa, joissa heidän toimintansa ei vastaa yhteisön normeja. Miehiin ja poikiin kohdistuva väkivalta saattaa ilmetä esimerkiksi odotuksena kontrolloida perheen naispuolisia jäseniä. Kunniaan liittyvää väkivalta voi kohdistua myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, jotka eivät elä yhteisössä vallitsevien heteronormatiivisten määriteltyjen odotusten mukaisesti. (Hansen ym. 2016; Blum ym. 2016.)

Kunniaan liittyvä väkivalta on usein jatkumo erilaisia väkivallan muotoja toisiinsa kietoutuneina. Väkivalta voi esiintyä monessa muodossa, mutta useimmiten se on henkistä väkivaltaa, kuten kontrollointia ja rajoittamista. Se voi myös olla fyysistä, seksuaalista, digitaalista tai taloudellista väkivaltaa. Myös avioliittoon pakottaminen sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat osa kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemistä. Väkivallan tekoon tai sen tukemiseen osallistuu tavallisesti perheen lisäksi koko yhteisö.

Yhteisöllisyys ja kunnia-ajattelu väkivallan taustalla

Kollektiivisessa kulttuurissa kunnialla on vahva yhteisöllinen merkitys, joka merkitsee sitä, että yksilön käsitys kunniasta muodostuu suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin. Toisin sanoen, yksilö kokee olevansa kunniallinen niin kauan, kuin hän on sitä muiden silmissä. Yhteisö määrittelee mikä on sallittua ja kunniallista, mikä taas ei. Tämä aiheuttaa sen, että rajoitetaan yksilön toimintamahdollisuuksia sekä rikotaan itsemääräämisoikeuksia asettaen ihmiselle kapean rajan rakentaa identiteettiään sekä toteuttaa itseään. Yhteisöllisessä kulttuurissa yhteisön kunnia ja maine arvotetaan yksilön oikeuksien toteuttamista tärkeämmäksi arvoksi. (Hong 2020; Karimi ym. 2022.)

Kunnia-ajattelu on ominaista yhteisöille, jossa vallitsee usein epätasa-arvoinen ja patriarkaalinen eli miesvaltainen arvomaailma, mikä tarkoittaa, että sukupuolilla on selkeä rooli yhteisössä ja heidän odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Kunniaan ja häpeään liittyvät asenteet ovat yksilöllisiä ja vaikka kunnia-ajattelu eläisi vahvasti jossakin yhteisössä, se ei tarkoita, että kaikki yhteisöön kuuluvat henkilöt noudattaisivat tai hyväksyisivät tiettyjä kunnianormistoja. (Hansen ym. 2016; Hong 2020; Karimi ym. 2022.)

Vaikka kunniaan liittyvä väkivalta liitetään usein virheellisesti vain maahanmuuttajayhteisöihin, on huomioitava, että saman tyyppistä normien noudattamisen tärkeyttä korostetaan esimerkiksi joissain suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä. Myös romaniväestön keskuudessa perheen ja suvun kunnia on keskeisessä asemassa ja sitä pyritään suojelemaan erilaisin tavoin.

Kunniaan liittyvän väkivallan uhri terveydenhuollossa -mahdollisia varoitusmerkkejä?

• Perheenjäsen tai muu sukulainen ei jätä potilasta hetkeksikään yksin
• Perheenjäsen tai muu sukualainen vastaa kysymyksiin potilaan puolesta eikä anna hänelle mahdollisuutta puhua vapaasti
• Potilaan hermostunut ja pelokas käytös, etenkin omaisen tai saattajan läsnä ollessa
• Potilas voi olla poikkeuksellisen apaattinen, masentunut tai itkuinen
• Keskustelussa tulee esille, että potilaalta on evätty mahdollisuus työn tekoon tai kouluttautumiseen
• Potilas ei saa tehdä itsenäisiä omaa terveyttään koskevia päätöksiä
• Potilas hakeutuu hoitoon usein samojen vammojen tai oireiden takia, selitykset oireista ja vammoista saattavat vaihdella
• Potilaalla on vammoja, jotka eivät vastaa potilaan kertomusta tai vamman mekanismia
• Hoitamatta jääneet terveysongelmat
• Perhe kieltäytyy terveydenhuollon suosituksista

Mitä ammattilainen voi tehdä?

• Luo turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri
• Tilaa ammattitulkki, tulkkina ei käytetä potilaan omaisia tai saattajia
• Keskustele potilaan kanssa ilman muita läsnäolijoita
• Kysy väkivallasta, käytä avoimia kysymyksiä (mitä, miten, milloin)
• Täytä potilaan kanssa lähisuhdeväkivallan suodatin -ja kartoituslomake
• Täytä potilaan kanssa MARAK -riskinarviointilomake ja ohjaa tarvittaessa MARAK -työryhmän piiriin
• Dokumentoi tarkasti potilaan kertomus sekä mahdolliset vammat ja oireet
• Pyydä neuvoa ja konsultoi kunniaan liittyvään väkivaltaan perehtyneitä ammattilaisia
• Tarjoa potilaalle tietoa tukipalveluista ja varmista, että jatkoapuprosessi lähtee liikkeelle: ota yhteyttä potilaan luvalla (tai hänen kanssaan) tukipalveluja tarjoaviin tahoihin, kuten turvakotiin tai kriisikeskukseen
• Mikäli potilas tarvitsee välitöntä turvaa, konsultoi sosiaalityöntekijää sekä poliisia ja järjestä potilaalle paikka turvakodista: varmista, että hän pääsee sinne turvallisesti

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Gonzalez-Vuorinen, Rosa (2024): Kunniaan liittyvä väkivalta terveydenhuollossa: toimintaohje terveydenhuollon henkilöstölle.

Lähteet:

Blum, E., Braiden, R., & Heinonen, T. 2016. Service Delivery Considerations in Dealing with Honour-based Violence. Canadian ethnic studies, 48(3), 129–148. https://doi.org/10.1353/ces.2016.0029

Dickson, P. 2014. Understanding victims of honour-based violence. Community Practitioner, 87(7). retrieve (ebscohost.com)

Hansen, S., Sams, A. Jäppinen, M. & Latvala, J. 2016: Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Kunniakäsitykset-ja-väkivalta_B5_netti-002.pdf (ihmisoikeusliitto.fi)

Hong, T., tiedekunta, O., & Law, F. o. 2020. Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema. Turun yliopisto.  TUULI HONG: Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema (utupub.fi)

Istanbul Convention 2011. Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence. 1680462532 (coe.int)

Karimi, R., Al-Shemes, D., Hintikka, S., Kankare, M. & Abbasi, F. 2022. Kunnian ja häpeän ristipaineessa. Opas ammattilaisille kunniaan liittyvän väkivallan tekijöiden kohtaamiseen. Didar -kunniaksi hanke. Tampere: Setlementti Tampere ry. Kunniaksi_Opas_VALMIS_final.pdf (directo.fi)

Lidman 2015. Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Lidman, S. & Hong, T. 2018. Collective violence and honour in Finland: A survey for professionals. Journal of aggression, conflict and peace research, 10(4), pp. 261–271. “Collective violence” and honour in Finland: a survey for professionals | Emerald Insight (turkuamk.fi)

Socialstyrelsen 2024. Våld i nära relationer och hedersrelaterat våld: Ett utbildningsmaterial. Våld i nära relationer och hedersrelaterat våld Ett utbildningsmaterial för Hälso-och sjukvården och tandvården (socialstyrelsen.se)

THL 2023. Kunniaan liittyvä väkivalta. Kunniaan liittyvä väkivalta – THL

Tilastokeskus 2023. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021.Loppuraportti. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021-Loppuraportti (stat.fi)