Palliatiivinen haavanhoito – hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen parantaa haavapotilaan loppuelämän hoidon laatua
Elämän loppuvaiheessa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarpeen tunnistaminen luovat pohjan potilaan hyvälle loppuelämän hoidolle. Onnistuneella haavanhoidolla on tutkitusti vaikutusta saattohoitopotilaan elämänlaatuun ja koettuun kärsimykseen.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve kasvaa väestörakenteen muutoksen takia Suomessa lähivuosina entisestään ja kaikki kuolemaan johtavasta tai henkeä uhkaavasta sairaudesta kärsivät ihmiset kuuluvat palliatiivisen hoidon piiriin. Hoitohenkilökunnan palliatiivisen haavanhoidon osaamista vahvistamalla ja haavaa sairastavan palliatiivisen potilaan hoitoa kehittämällä voidaan parantaa potilaan loppuelämän elämänlaatua ja vähentää koettua kärsimystä.
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin kehittämistehtävän tarkoituksena oli vahvistaa vaativan erityistason saattohoitokodin hoitohenkilökunnan palliatiivisen haavanhoidon osaamista. Tavoitteena oli kehittää hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan palliatiiviseen haavanhoitoon liittyen tuottamalla palliatiivisen haavanhoidon opas vaativan erityistason saattohoitokodin hoitohenkilökunnan käyttöön. Kehittämistehtävä sisälsi tutkimus- ja kehittämisvaiheen.
Kehittämistehtävän laajan teoreettisen viitekehyksen laatimisessa hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia, alan ammattikirjallisuutta, kotimaisia ja kansainvälisiä tietokantoja. Palliatiivisen haavanhoidon osa-alueita kuten esimerkiksi haavan erityksen ja hajun hallintaa, ihon kutinan ja verenvuodon hillintää sekä painehaavojen ennaltaehkäisyä käsiteltiin omina osa-alueinaan. Tuotoksena oleva opas koottiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta ja sen sisällysluettelo noudattelee teoriaosuuden sisällystä.
Palliatiivisen haavanhoidon lähtökohdat
Kroonisen sairauden edetessä ja haavatilanteen ollessa parantavien toimenpiteiden ulkopuolella haavanhoidon tavoitteet ovat erilaisia kuin potilailla, joiden tauti ei ole vielä edennyt pitkälle ja haavan paraneminen on mahdollista. Tilanteessa, jossa hoidon päämääränä ei enää tavoitella haavan paranemista, haavanhoidon tavoitteeksi nousee elämänlaatua tukeva oireenmukainen hoito. Palliatiivinen hoitolinja ei kuitenkaan estä aktiivisia hoitoja ja muita tukitoimia olemassa olevien haavojen pahenemisen ja uusien haavojen syntymisen estämiseksi. Hoitolinjan tarkoituksena on pyrkiä pitämään tilanne mahdollisimman hyvin hallinnassa, ennaltaehkäistä haavatilanteen heikentyminen ja turvata potilaan päivittäisen elämän laatu.
Palliatiivinen haavanhoito käsitteenä on vähemmän tunnettu, vaikka sen käyttö onkin lisääntynyt viime vuosien aikana terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Haavanhoidon tutkimuksen ja koulutuksen painopiste on ollut ensisijaisesti kroonisissa haavoissa, joiden hoito tähtää haavan paranemiseen. Niiden potilaiden, joiden haavan paraneminen ei enää ole tavoitteena on kiinnitetty vähemmän huomiota.
Palliatiivisen haavanhoidon toteuttaminen edellyttää hoitohenkilökunnalta paraneviin haavoihin verrattuna erityyppistä osaamista ja ajattelua, jonka myös tämä kehittämistehtävä osoitti. Palliatiiviseen haavanhoitoon liittyvät kolme keskeistä osa-aluetta ovat samat kuin palliatiivisessa hoidossa yleensäkin. Nämä ovat potilaan oireenmukainen hoito, ennaltaehkäisy sekä potilaan elämänlaadun ylläpito kärsimystä lievittämällä. Oireenmukainen haavanhoito voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen eli perussyyn hoitoon, paikallishoitoon ja oireiden hallintaan. Haavahoidon kulmakiviä ovat verenvuodon, hajun, kivun, haavan erityksen, infektioiden ja kutinan hallinta.
”Palliatiivisessa työssä haavahoito painottuu ennaltaehkäisyyn ja jo syntyneiden haavojen pitäminen mahdollisimman pieninä.”
Hoitohenkilökunnan osaamisen arviointi ja kehittäminen
Kehittämistehtävän tutkimuksellisen osuuden aineistonkeruu toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja tutkimuksen kohderyhmänä oli vaativan erityistason saattohoitokodin hoitohenkilökunta. Kyselyllä haluttiin selvittää hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan palliatiiviseen haavahoitoon liittyen sekä saada tietoa mahdollisista kehittämiskohteista palliatiiviseen haavanhoitoon liittyen. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että palliatiivisen haavanhoidon koulutus koettiin tarpeellisena myös vaativan erityistason saattohoitokodissa. Lisäksi tarpeellisena nähtiin koulutus haavanhoitotuotteiden valintaan ja käyttöön liittyen. Saatujen tutkimustulosten ja tuotoksena laaditun oppaan pohjalta saattohoitokodin hoitohenkilökunnalle järjestettiin aiheesta koulutusiltapäivä kehittämistehtävän ulkopuolella.
Palliatiivisen haavanhoidon osa-alueet olisi jatkossa tunnistettava paremmin, jotta voidaan lisätä hoitohenkilökunnan tietotaitoa haavojen oireenmukaisesta hoitolinjasta. Jatkossa tärkeää olisi myös jalkauttaa palliatiivisen haavahoidon osaamista jo heti perustasolle, jossa potilaita saatetaan hoitaa melko pitkäänkin ennen tilanteen etenemistä.
Tämän potilasryhmän erityispiirteiden tunnistaminen ja riittävän ajoissa tehty hoitolinjaus ovat edellytys laadukkaan kokonaisvaltaisen palliatiivisen hoidon toteutumiselle. Palliatiivisen haavanhoidon suunnitelma ja yhtenäinen hoitolinja vähentävät haavaa sairastavan palliatiivisen potilaan kipua ja kärsimystä sekä tarpeettomia tutkimuksia / hoitoja.
Tämän artikkelin opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. Palliatiivinen haavanhoito : hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen vaativan erityistason saattohoitokodissa
Artikkelikuva: Pixabay
Lähteet:
EWMA. 2023. Palliative Wound Care. Viitattu 4.11.2023. https://ewma.org/what-we-do/palliative-wound-care.
Isoherranen, K. 2015. Haavat. Teoksessa Saarto, T; Hänninen, J; Antikainen, R. & Vainio, A. (toim.) Palliatiivinen hoito. 3., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim,182.
Juutilainen, V. 2018b. Haavanhoidon osatekijät. Teoksessa Juutilainen, V. & Hietanen, H. (toim.) Haavahoidon periaatteet. 4., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 83-88.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen palliatiivisen lääketieteenyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 13.10.2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s19.
Woo, K.; Krasner, D.; Kennedy, B.; Wardle, D. & Moir, O. 2015. Palliative Wound Care Management Strategies for Palliative Patients and Their Circles of Care. Advances in Skin & Wound Care. Vol. 28, No 3, 130-140. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 16.10.2024. https://journals.lww.com/aswcjournal/fulltext/2015/03000/palliative_wound_care_management_strategies_for.9.aspx.