• omavalvonta
• palveluntuottajan itsearviointi

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän suurin uudistus käynnistyi vuonna 2023, jolloin hyvinvointialueet perustettiin ja ne alkoivat vastata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan palveluiden järjestämisestä. Sote-järjestelmän uudistuksen myötä myös lainsäädäntö uudistui. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta säätää sekä palvelunjärjestäjän että palveluntuottajan omavalvonnasta. Työelämän tarpeista lähtevässä opinnäytetyössä on kehitetty palveluntuottajan itsearviointia hyödyntävä suunnitelmallisen ohjauksen- ja valvonnan prosessi.

Hyvinvointialue toimii valvontalain mukaisena palvelunjärjestäjänä sekä palveluntuottajana. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella omavalvontaa koordinoi omavalvonnan poikkihallinnollinen johtamisprosessi. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella palvelunjärjestäjän omavalvontaa toteuttavat organisaatiotason vastuuhenkilöt hallintosäännön mukaisesti, tulosalueet, sekä tulosaluerajat ylittävästi matriisissa toimivat omavalvonnan tuen asiantuntijat, kuten valvontakeskus, asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkö ja arviointiylilääkärit.

Ohjaus- ja valvontavelvoite kattaa niin ennakollisen kuin toiminnan aikaisen valvonnan. Toiminnan aikainen valvonta kattaa niin suunnitelmallisen kuin reaktiivisen valvonnan muodot. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella valvontakeskus ohjaa ja valvoo palveluntuottajan omavalvonnan menettelytapoja ja niiden toteutumista toteuttaessaan suunnitelmallista ohjausta ja valvontaa.

Valvontakeskuksen nykyiset henkilöstöresurssit eivät riitä suunnitelmallisen ohjaus- ja valvontavelvoitteen toteuttamiseen halutulla aikavälillä siten, että valvonta kohdistuisi kaikkiin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluviin palveluntuottajiin. Tämän vuoksi päädyttiin kehittämään palveluntuottajan itsearviointia hyödyttävä suunnitelmallisen ohjauksen- ja valvonnan prosessi. Palveluntuottajan itsearviointia hyödyntämällä pyritään tehostamaan ohjaus- ja valvontaprosessia siten, että vuositasolla pystytään ohjaamaan ja valvomaan nykyisillä resursseilla enemmän palveluntuottajia.

Itsearvioinnilla vaikuttavuutta?

Itsearviointi on paljon hyödynnetty menetelmä, joka tukee itseohjautuvuuteen kasvamista ja edellyttää oman toiminnan arviointia, sekä mahdollistaa kehittämiskohteiden tunnistamisen. Palveluntuottajan omavalvonta taas tarkoittaa niitä toimia, joilla palveluntuottaja valvoo, seuraa ja arvioi toimintaansa.

Palveluntuottajan itsearvioinnin käyttöönotto tarjoaa palveluntuottajalle strukturoidun ja valmiin työkalun arvioida omavalvontansa toteutumista. Itsearviointi tukee myös menettelytapana omavalvonnan ydinajatuksen kehittymistä, sillä omavalvonnan ydinajatus on palveluntuottajan oman palvelun laadun ja turvallisuuden kokoaikainen seuranta ja arviointi, sekä sen kehittäminen. Näin ollen voisi myös ajatella, että palveluntuottajan itseohjautuvuus ja oman toiminnan arvioinnin kehittyminen synnyttää sisäistä motivaatiota ja oman toiminnan kehittäminen oman arvioinnin perusteella synnyttää paremman lopputuloksen kuin ulkoisen toimijan sitä edellyttäessä. Palveluntuottajan näkökulmasta itsearviointi voi osoittaa hyödyllisyytensä, jos palveluntuottajat oivaltavat ja käynnistävät korjaavat toimenpiteet itsearvioinnin perusteella ilman valvontakoordinaattorin asettamaa korjaavan toimenpiteen asettamista.

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvan ohjauksen ja valvonnan pyrkimys pitkällä tähtäimellä on tukea palveluntuottajan omavalvonnan kehittymistä siten, että se täyttää lakisääteiset edellytykset ja pystyy omavalvonnallaan takaamaan asiakkaille ja potilaille turvallisen ja laadukkaan hoidon ja palvelun. Näin ollen annettavan ohjauksen tarve vähenee ja reaktiivista valvontaa olisi tarpeen suorittaa mahdollisimman vähän.

Kehittämistyössä laadittu palveluntuottajan itsearviointia hyödyntävä suunnitelmallisen ohjauksen- ja valvonnan prosessi mukailee myös nykyisen lainsäädännön henkeä, jossa palveluntuottajalla on ensisijainen vastuu palvelunsa laadun ja turvallisuuden toteutumisesta ja seurannasta. Palveluntuottajan itsearvioinnin myötä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluva ohjaus ja valvonta tukee ensisijaisesti palveluntuottajaa itsearvioimaan omaa toimintaansa, korjaamaan mahdolliset puutteet, sekä raportoimaan sen toteutumisesta työkalun avulla hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue pystyy kuitenkin tarjoamaan järjestämisvastuulle kuuluvaa ohjaus- ja valvontavelvoitteen toteuttamiseksi tämän prosessina avulla yksiköllistä ohjausta ja tukea omavalvonnan saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Nikkanen, Viivi (2025): Palveluntuottajan itsearviointityökalun käyttöönoton suunnitelma: Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valvontakeskuskuksessa.