• hoitotyö
• pectoralis puudutus
• rintasyöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa, ja sen hoitoon liittyvät leikkausmenetelmät sekä kivunhallinnan keinot kehittyvät jatkuvasti. Leikkaukseen liittyvä kipu ja siitä toipuminen ovat kuitenkin edelleen merkittäviä potilaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Viime vuosina käyttöön otettu pectoralis puudutus (pectoral nerve block) eli PECS-puudutus on tuonut uuden ja tehokkaan vaihtoehdon rintasyöpäleikkauksen jälkeisen kivun lievittämiseen. Samalla hoitohenkilökunnan rooli potilaan ohjaajana on korostunut entisestään.

PECS-puudutus on ultraääniohjattu puudutusmenetelmä, jossa puudutetaan rintalihasten ja rintakehän hermoja, mikä vähentää kipua merkittävästi leikkauksen jälkeen. Menetelmän on todettu vähentävän opioidien tarvetta, lievittävän pahoinvointia ja nopeuttavan potilaan mobilisaatiota. Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa usein nopeampaa toipumista, parempaa jaksamista ja myönteisempää hoitokokemusta.

Koska PECS-puudutus on monelle potilaalle uusi ja vieras menetelmä, potilasohjauksen merkitys korostuu erityisesti ennen leikkausta. Potilaan on tärkeää saada selkeää ja ymmärrettävää tietoa siitä, miksi puudutus tehdään, mitä sen aikana tapahtuu ja miten se vaikuttaa toipumiseen. Hyvä ohjaus lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää epävarmuutta. Kun potilas tietää, mitä odottaa, hän osallistuu aktiivisemmin omaan hoitoonsa ja pystyy valmistautumaan toimenpiteeseen luottavaisin mielin.

Potilaat hyötyvät eniten ohjauksesta, joka on yksilöllistä, rauhallista ja toistuvaa. Tiedon tulee olla ymmärrettävää ja annettua vaiheittain, jotta potilas pystyy sisäistämään sen. Ohjausta voidaan tukea selkeillä kirjallisilla ja visuaalisilla materiaaleilla, jotka havainnollistavat puudutuksen kulkua ja vaikutuksia. Kun potilas ymmärtää, miksi PECS-puudutus tehdään ja millaisia tuntemuksia se voi aiheuttaa, luottamus hoitohenkilökuntaan vahvistuu ja toimenpiteeseen liittyvä jännitys vähenee.

Hoitotyön näkökulmasta PECS-puudutuksen käyttöönotto edellyttää ajantasaista tietoa ja varmuutta ohjaustilanteissa. Hoitajat ovat potilaan ensisijainen tiedonlähde, ja heidän vuorovaikutustaitonsa, asenteensa ja rauhallisuutensa vaikuttavat potilaan kokemukseen merkittävästi. Yhtenäiset ohjauskäytännöt lisäävät potilasturvallisuutta ja varmistavat, että potilas saa laadukasta ohjausta riippumatta hoitoympäristöstä. Käytännön työssä olisi hyödyllistä kehittää ohjausmateriaali, jossa kuvataan puudutuksen kulku ja vaikutukset potilaan näkökulmasta selkeästi ja ymmärrettävästi.

PECS-puudutus on merkittävä edistysaskel rintasyöpäkirurgian kivunhallinnassa. Sen avulla voidaan vähentää kipua, tukea nopeampaa toipumista ja parantaa potilaan kokonaisvaltaista kokemusta. Menetelmän onnistuminen ei kuitenkaan riipu vain sen teknisestä toteutuksesta, vaan myös siitä, miten hyvin potilas on valmisteltu ja ohjattu toimenpiteeseen. Kun potilas saa tietoa, tukea ja rohkaisua oikea-aikaisesti, hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuu ja toipuminen etenee sujuvammin – silloin hoitotyön vaikutus näkyy parhaimmillaan.

Kuvat: Pixabay

Lähteet:

An, R., Wang, D., Liang, X.-L., Chen, Q., Pang, Q.-Y. & Liu, H.L. 2023. The postoperative analgesic efficacy of different regional anesthesia techniques in breast cancer surgery: A network meta-analysis. Frontiers in Oncology. Vol. 13.

Barrington, M. J. & Blanco, R. 2018. Pectoralis and serratus plane nerve block. NYSORA. New York school of regional anesthesia.

Cardoso, M. M., Baixinho, C. L., Silva, G. T. R. & Ferreira, Ó. 2023. Nursing interventions in the perioperative pathway of the patient with breast cancer: A scoping review. Healthcare. Vol. 11, 1717.

Fancellu, A., Perra, T., Ninniri, C., Cottu, P., Deiana, G., Feo, C. F., & Porcu, A. 2020. The emerging role of pectoral nerve block (PECS block) in breast surgery: A case-matched analysis. The Breast Journal, 26(7), 1234–1240.

Gröndahl, W., Muurinen, H., Katajisto, J., Suhonen, R., & Leino-Kilpi, H. 2019. Perceived quality of nursing care and patient education: a cross-sectional study of hospitalised surgical patients in Finland. BMJ open, 9(4), e023108.

Khorfan, R., Shallcross, M. L., Yu, B., Sanchez, N., Parilla, S., Coughlin, J. M., Johnson, J. K., Bilimoria, K. Y. & Stulberg, J. J. 2020. Preoperative patient education and patient preparedness are associated with less postoperative use of opioids. Surgery 167(5), 852–858.

Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki: WSOY.

Sihvola, S.P., Kiwanuka, F. & Kvist, T.A. 2023. Promoting resilience among adult cancer patients: An integrative review of patient education methods. European Journal of Oncology Nursing. Vol. 64, 102342.

Trescher, G. P., Amante, L. N., Martins da Rosa, L., Girondi, J. B. R., Varela, A. I. S., Oro, J., Rolim, J. M. & Dos Santos, M. J. 2019. Needs of women with breast cancer in the pre-operative period. Revista de Enfermagem UFPE online. Vol. 13(5), 1288–1294.

Knopf, C. & Koivuranta, M. 2018. Pectoralishermojen puudutus eli PECS-puudutus. Finnanest 2018; 51 (4).