• hoitosuositukset
• hoitotyö
• ikäihminen
• perhehoito
• vanhustenhoito

Perhehoito sopii ikäihmiselle, jolla yksinäisyys, turvattomuus tai esimerkiksi muistisairaus vaikeuttaa kotona pärjäämistä. Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan kasvaa tasaisesti mutta hitaasti. Perhehoidon tunnetuksi tekemisessä ja uusien perhehoitajien rekrytoinnissa hyvä työkalu on Perhehoitoliiton Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. Suositukset pohjautuvat ikäihmisten kokemuksiin ja määritelmiin hyvästä perhehoidosta. Suositukset ohjaavat perhekodin arjen toimintaa, turvaavat perhehoidon laatua ja toimivat hyvän perhehoidon arvolupauksina.

Etenevät muistisairaudet muodostavat merkittävän kansanterveydellisen- ja taloudellisen haasteen yhteiskunnassamme (Roitto ym 2024). Muistisairauksista kärsii nyt jo runsaat 150 000 suomalaista ja määrän on arvioitu kasvavan siten, että vuonna 2040 maassamme on jo 250 000 muistisairasta. (THL 2024). Perhehoito sopii ikäihmiselle, jolla yksinäisyys, turvattomuus tai esimerkiksi muistisairaus vaikeuttaa kotona pärjäämistä (Ilmarinen ym. 2023,5).

Suosituksista apua laadunvarmistukseen

Suomessa vanhuspalvelujen laatuongelmat ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Ongelmia on havaittu niin henkilöstön riittävyydessä, palveluiden laadussa kuin myös asiakasturvallisuudessa. (Kehusmaa ym. 2022, 1.) Perhehoidon palvelun laadun arvioiminen ikäihmisen itsensä ja/ tai hänen omaisensa toimensa ei ole yksinkertaista. Käsitystä siitä, millaista laadukkaan perhehoidon tulisi olla ei ole helppoa muodostaa ja etenkään vertailua eri perhehoito yksiköiden välillä ei ole käytännössä juurikaan mahdollista tehdä.

Tähän avuksi tulevat suositukset ja niihin sisältyvä tarkistuslista. Pitämällä suosituksia esillä perhehoitaja voi osoittaa arvot joihin toiminta perustuu ja millaista palvelua tarjoaa. Suositukset tarjoavat myös ikäihmisille ja heidän omaisilleen konkreettisen työkalun laadun arvioimiseksi ja keskustelun pohjaksi.

Perhehoitoliiton suositukset koostuvat viidestä ikäihmisten itsensä määrittelemästä asiasta, jotka tuottavat hyvinvointia ikäihmiselle:

• Huolehdi siitä, että arkea eletään yhdessä ikäihmisen kanssa
• Kiinnitä huomio siihen, miten tapasi puhua ja kohdata vaikuttaa ikäihmiseen
• Varmista, että ikäihminen saa tehdä valintoja ja päätöksiä arjessa
• Näe ja hyödynnä ympäristön mahdollisuudet
• Rakenna perhettä ja yhteisyyttä yhdessä ikäihmisen kanssa

Huuskon ja Junnon (2024) opinnäytetyötutkimuksen mukaan Hyvän perhehoitoarjen suosituksia käytetään aktiivisesti muun muassa ikäihmisten perhehoidon laadun varmistamisessa, perhehoidosta tiedottamisessa, perhehoitajien koulutuksessa ja jopa sote-alan opiskelijoiden opetuksessa. Suositukset tarjoavat konkreettisen työkalun perhehoitajille osoittaa toimintansa sisältöä ja laatua, sekä toisaalta ikäihmisille ja heidän omaisilleen työkalun laadun arvioinnin tueksi.

Perhehoidon roolia vanhuspalveluissa on vahvistettava

Opinnäytetyön tutkimukseen osallistuneet nostivat kuitenkin esiin toiveen, että suosituksista tiedotettaisiin vielä laajemmin eri vaikuttajaryhmille, kuten poliitikoille. Ikäihmisten perhehoidon ja perhehoitajien monialaisen osaamisen tunnetuksi tekeminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä perhehoidon laajenemisen esteeksi on muodostunut uusien perhehoitajien rekrytointi. Perhehoidosta maksettavat palkkiot ovat pieniä ja työ on kokonaisvaltaista ja tekijäänsä sitovaa. Perhehoidosta maksettavien palkkioiden korottaminen olisikin tärkeää (Nikumaa 2023).

Helsingin sanomat uutisoi 3.12.2024 siitä, että vanhushoivan säästöjen seurauksena myös työllisyys voi heikentyä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen on ennakoitu vähenevän vuoteen 2030 mennessä noin 11 000. Hoivapalveluiden leikkaamisen myötä omaisten hoivavastuu kasvaa, tämä johtaa ansiotyön vähentämiseen ja sen myötä palkka- ja verotulojen laskuun. Vanhuspalvelujen kehittämisellä on siis kiire, perhehoidon aseman vahvistaminen ja lisääminen on tässä merkittävässä roolissa.

Lähteet:

Helsingin Sanomat. 3.12.2024. Vanhushoivan säästöjen yllättävä seuraus: myös työllisyys voi heikentyä.

Ilmarinen, K.; Jokinen, S.; Kehusmaa, S.; Kuukkanen, M. & Leinonen, R. 2023. Iäkkäiden perhehoidon yleisyys ja toimintakäytännöt: Tuloksia järjestäjäkyselystä 2022. Työpaperi 17/2023. THL. Viitattu 15.3.2024. https://www.julkari.fi/handle/10024/146594

Kehusmaa, S.; Leppäaho, S.; Havakka, P. & ja Karttunen, T. Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset – Kerro palvelustasi -kysely 2022. Tutkimuksesta tiiviisti 57/22. THL.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145542/URN_ISBN_978-952-343-985-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nikumaa H. 2023. Hölmöläisten peitonjatkamista ovat vanhustenhuollon säästötoimet. https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/2023/09/19/holmolaisen-peiton-jatkamista-ovat-vanhustenhuollon-saastotoimet/

Roitto, H-M.; Lindell, E.; Koskinen, S.; Sarnola, K.; Koponen, P. & Ngandu, T. 2024. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016-2021. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim.

THL 2024b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi- sairastuneita on vuonna 2040 lähes 250 000. Luettavissa: https://thl.fi/-/muistisairauteen-sairastuu-huomattavasti-aiempaa-arvioitua-useampi-sairastuneita-on-vuonna-2040-lahes-250-000