• elämänlaatu
• hoitotyö
• liikunta
• syöpä

Liikunta tukee syöpäpotilaiden hoidon tuloksia, hoidossa jaksamista ja elämänlaatua.

Keuhkosyöpä on yksi maailman yleisimmistä ja vakavimmista syöpäsairauksista. Hoidot voivat olla raskaita ja aiheuttaa voimakasta uupumusta (Iivanainen & Koivunen 2021.), mutta voisiko liikunta auttaa parantamaan potilaiden vointia? Tutkimukset osoittavat, että oikein suunniteltu liikunta tukee keuhkosyöpäpotilaan fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Säännöllinen liikunta voi parantaa keuhkojen toimintakykyä, vähentää hoitojen haittavaikutuksia ja lisätä elämänlaatua (Lempiäinen ym. 2021).

 Huomioitavaa on, että liikunta ei paranna keuhkosyöpää, mutta se voi merkittävästi helpottaa oireita ja parantaa potilaan elämänlaatua. Liikunnan vaikutukset perustuvat useisiin fysiologisiin ja psykologisiin hyötyihin (Murtola ym. 2025.):

• Hengitystoiminnan parantaminen: Liikunta vahvistaa hengityslihaksia ja parantaa hapenottokykyä (Sundell 2024).
• Väsymyksen ja uupumuksen vähentäminen: Liikunta voi auttaa torjumaan syöpähoitojen aiheuttamaa väsymystä (Lempiäinen ym. 2021).
• Mielialan kohottaminen: Liikunta tukee henkistä hyvinvointia ja auttaa ehkäisemään masennusta. (Lempiäinen ym. 2021.)
• Lihaskunnon ylläpitäminen: Säännöllinen harjoittelu estää lihaskatoa ja ylläpitää toimintakykyä. (Sundell 2024.)
• Yleisvastustuskyvyn tukeminen: Kohtuullinen liikunta voi vahvistaa immuunijärjestelmää ja tukea kehon paranemisprosessia. Näyttöä on myös siitä, että liikunnalla voidaan jopa vähentää joidenkin syöpätautien leviämistä ja lisätä hoitojen tehoa (Lempiäinen ym. 2021).
• Energia- ja rasva-aineenvaihdunnan positiiviset vaikutukset (Murtola ym.2025).

Keuhkosyöpäpotilaan turvallinen liikunta

Liikunta tulee aina mukauttaa potilaan voinnin mukaan. Buffart ym. ( 2019 ja Campbell ym. ( 2019) tuovat esille, että tärkeintä on liikkua omaan tahtiin itseään kuunnellen. Syöpäpotilaille suositellaan liikuntaa liikuntasuositusten mukaan, eli yleinen suositus myös syöpäpotilaille on vähintään 150 minuuttia kevyttä ja kohtalaisen intensiivistä aerobista liikuntaa viikossa, tai 75 minuuttia korkeatehoista liikuntaa, sekä lihasvoimaharjoittelua 2–3 kertaa viikossa. Liikunta on todettu turvalliseksi kaikissa syöpähoitojen vaiheissa (Lempiäinen ym. 2021). Murtola ym (2025) ovat koonneet julkaisutietoa joihin pohjautuen seuraavat suositukset auttavat keuhkosyöpäpotilasta löytämään itselleen sopivan tavan liikkua.

• Aloita kevyesti ja lisää rasitusta vähitellen.
• Hyödynnä hengitysharjoituksia ja kevyttä kestävyysharjoittelua.
• Pyri tekemään myös kevyttä lihaskuntoharjoittelua, se ehkäisee lihaskatoa.
• Jaa liikunta pieniin osiin – lyhyetkin liikuntahetket ovat hyödyllisiä.
• Kuuntele kehoasi ja pidä taukoja tarvittaessa. Intervallityyppinen harjoittelu soveltuu erityisesti keuhkosairaille, sillä se mahdollistaa liikunnan kuormituksen hallitsemisen ja vähentää hengenahdistuksen tunnetta.
• Myös luustoetäpesäkepotilaille liikunta on tärkeää, jotta lihaksisto luiden ympärillä vahvistuu. Liikuntaa suositellaan huomioiden etäpesäkealue ja välttämällä alueen suoraa kuormitusta, sekä nopeita kiertoliikkeitä murtumien välttämiseksi.
• Erityisesti solunsalpaajahoitoa saavien potilaiden on tärkeä huomioida hyvä hygienia kuntosalilaitteita käytettäessä. Solunsalpaajat poistuvat elimistöstä eritteiden kautta noin 7 vuorokauden ajan . Laitteet on siksi hyvä suojata esimerkiksi pyyhkeellä ja pyyhkiä laite käytön jälkeen.
• Solunsalpaajahoidon aikana veriarvojen muutokset ovat yleisiä ja tästä syystä potilaat voivat olla infektioherkempiä(Hoito-ohjeet 2020). Tämä on hyvä muistaa liikkumalla tiloissa, jossa on muita ihmisiä.

 (Hart ym. 2017, Hoito-ohjeet 2020, Kauranen 2022 ;465-466, Spruit ym. 2013, Terveyskylä 2024.)

Nykytilanne

Liikunnan hyödyistä huolimatta suurin osa potilaista liikkuu liian vähän (Cancer Trends Progress Report 2024.) Tämä saattaa johtua tietämättömyydestä, motivaation puutteesta, väsymyksestä, mahdollisista ennakkoluuloista liikuntaa kohtaan, sekä ohjauksen ja tuen vähäisyydestä (Henriksson ym. 2016).

Opinnäytetyössä toteutettiin potilaskysely 15:lle aktiivisyöpähoitoa saavalle keuhkosyöpäpotilaalle. Teetetyn kyselyn mukaan: 13/15 vastanneesta ei ollut saanut minkäänlaista ohjausta liikuntaan ja 9 potilasta raportoi liikuntatottumusten muuttuneen diagnoosin saamisen jälkeen, pääosin voinnin heikkenemisen vuoksi. Positiivista oli kuitenkin sen, että suurin osa potilaista teki hoitojen aikana jotakin kevyttä aerobista liikuntaa, kuten kävelyä. Kuitenkaan yli puolet vastanneista ei tehnyt minkäänlaista lihaskuntoa tai koordinaatiota kehittävää harjoittelua, joka on todettu myös erittäin tärkeäksi syövän hoidossa ja kuntoutuksessa (Nguyen ym. 2023). Kyselyn tulokset osoittavat, että keuhkosyöpäpotilaiden liikunnan ohjeistuksessa on puutteita. Vaikka 13/15 vastanneesta ei ollut saanut liikuntaohjeistusta, heistä 11 ei myöskään ollut hakenut tietoa liikunnasta. Tämä voisi viitata aiempiin tutkimustuloksiin siitä, että tieto liikunnan merkityksestä sairauden aikana on luultavasti vähäistä ja heikentynyt vointi voivat vähentää kiinnostusta liikuntaan. Keuhkosyöpäpotilaat ovat usein iäkkäämpiä, eikä liikunnan terveyshyötyjä ole välttämättä painotettu heidän nuoruudessaan samalla tavalla kuin nykyään. Kaikki potilaat eivät myöskään koe liikuntaa itselleen tärkeänä tai mielekkäänä (Henriksson ym. 2016), mikä korostaa motivaation ja tukemisen merkitystä osana potilasohjausta ja hoitoa. Liikunnan puheeksi otto ja kannustus olisi tärkeä ottaa osaksi päivittäistä potilasohjausta (Henriksson ym. 2016).

Yhteenvetona

Keuhkosyöpäpotilaan liikunta on turvallinen ja tehokas tapa tukea hoitoa ja parantaa elämänlaatua (Nguyen ym. 2023.) Jokainen askel ja pienikin liike auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja vähentämään hoitojen haittavaikutuksia. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja löytää liikunnan muoto, joka tuntuu hyvältä ja tukee omaa hyvinvointia. Tärkeää on saada lisättyä liikuntaa potilaiden elämään. Tässä terveydenhuollon ammattilaisten rooli on keskeinen, kun liikuntaa tuodaan osaksi keuhkosyöpäpotilaan hoitoa.

Artikkeli pohjautuu Emilia Turkin ja Jukka Aroheinän opinnäytetyöhön Keuhkosyöpäpotilaan liikunnan ohjauksen implementointi hoitotyöhän ja potilasohjeen kehittäminen.

https://www.theseus.fi/handle/10024/887814

Kuva: Joogaa auringonnousussa ulkona (Derekpics 2021)Pixabayn kautta

Lähteet:

Buffart, L., Galvao, D., Brug, J., Chinapaw, M. & Newton, R. 2013. Evidence-based physical activity guidelines for cancer survivors: current guidelines, knowledge gaps and future research directions. Cancer Treatment reviews. Vol 40. 327-340. Viitattu 10.9.2024. DOI: 10.1016/j.ctrv.2013.06.007

Campbell, K., Winters-stone, K., Wiskemann, J., May, A., Schwartz, A., Courneya, K., Zucker, D., Matthews, C., Ligibel, J., Gerber, J., Morris, J., Patel,A., Hue, T., Perna, F. & Schmitz, K. 2019. Exercise Guidelines for Cancer Survivors: Consensus statement from International Multidisciplinary Roundtable.  Medicine & Science in Sports & Exercise. Vol 51, Issue 11. 2375-2390. Viitattu 10.9.2024. DOI: 10.1249/MSS.0000000000002116

Cancer Trends Progress Report. 2024. Syövästä selviytyneet ja fyysinen aktiivisuus. Bethesda (MD): National Cancer Institute.Viitattu 13.3.2025. https://progressreport.cancer.gov/after/physical_activity

Hart, NH., Newton, RU., Spry, NA., Taaffe, DR., Chambers, SK., Feeney, KT., Joseph, DJ., Redfern, AD., Ferguson, T. & Galvão, DA. Can exercise suppress tumour growth in advanced prostate cancer patients with sclerotic bone metastases? A randomised, controlled study protocol examining feasibility, safety and efficacy. BMJ Open. 2017 May 30;7(5):e014458. DOI: 10.1136/bmjopen-2016-014458

Henriksson, A., Arving, C., Johansson, B., Igelström. H. & Nordin, K. 2016. Perceived barriers to and facilitators of being physically active during adjuvant cancer treatment. Patient education and counseling Vol 99, Issue 7. S.1220-1226. Viitattu 23.2.2024. DOI: 10.1016/j.pec.2016.01.019   

Hoito-ohjeet.fi. 2020. Solunsalpaajahoito. Saatavilla: https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/YHTEINEN/Solunsalpaajahoito.pdf  Viitattu 17.3.2025

Huovinen, A., Hynynen, M., Karhemaa, A., Koponen, L., Mäkeläinen, T., Haarala, N. & Müller, E. 2023. Kliininen hoitotyö. 11. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Iivanainen. S & Koivunen. J. 2021. Edenneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän lääkehoito: molekyyligenetiikka, täsmälääkkeet ja immuno-onkologia tiennäyttäjinä. Lääketieteen aikakausikirja Duodecim: 137(24):2653-8.  E-lehden artikkeli. Viitattu 14.2.22024. Luettavissa:  https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/24/duo16497?keyword=keuhkosy%C3%B6p%C3%A4

Kauranen, K. 2022. Kuormitusfysiologia. 2. korjattu painos. E-kirja. [Helsinki]: Liikuntatieteellinen Seura. Saatavilla: https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-5762-23-5 Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 19.11.2024

Lempiäinen, S., Jyrkkiö, S., Minn, H. & Heinonen, I. 2021. Liikunnan vaikutukset syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 137(5) E- lehden artikkeli. Viitattu 14.2.2024. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo16096

Murtola, T., Siltari, A., Jussila, I., Seikkula, H., Minn, H., Karihtala, P. & Sormunen, J. 2025. ’Liikunta syöpäpotilaiden kuntoutuksessa’, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 141(4), s. 301-8. Viitattu 11.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo18661

Nguyen, T., Tracy, K., Ullah, A. & Karim, N. 2023. Effect of Exercise Training on Quality of Life, Symptoms, and Functional Status in Advanced-Stage Lung Cancer Patients: A Systematic Review. Clinics and Practice. Vol 13, Issue 3. 715-730. Viitattu 10.9.2024. Doi: 10.3390/clinpract13030065

Spruit MA, Singh SJ, Garvey C, ZuWallack R, Nici L, Rochester C, Hill K, Holland AE, Lareau SC, Man WD, Pitta F, Sewell L, Raskin J, Bourbeau J, Crouch R, Franssen FM, Casaburi R, Vercoulen JH, Vogiatzis I, Gosselink R, Clini EM, Effing TW, Maltais F, van der Palen J, Troosters T, Janssen DJ, Collins E, Garcia-Aymerich J, Brooks D, Fahy BF, Puhan MA, Hoogendoorn M, Garrod R, Schols AM, Carlin B, Benzo R, Meek P, Morgan M, Rutten-van Mölken MP, Ries AL, Make B, Goldstein RS, Dowson CA, Brozek JL, Donner CF, Wouters EF; ATS/ERS Task Force on Pulmonary Rehabilitation. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society statement: key concepts and advances in pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med. 2013 Oct 15;188(8):e13-64. Viitattu 19.2.2025. DOI: https://doi.org/10.1164/rccm.201309-1634ST 

Sundell, J. 2024. Lihasvoimaharjoittelu – ohje keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Lääkärikirja Duodecim. 28. helmikuuta 2024. Viitattu:21.1.2025 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01079#F1

Terveyskylä. 2024. Etäpesäkkeet syöpäsairauksissa. Palliatiivinen Talo. Viitattu 22.11.2024  https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/syopasairaudet/etaispesakkeet-syopasairauksissa