• kotihoito
• RAI- arviointijärjestelmä
• tehostettu palveluasuminen
• toimintakyky

Nykypäivänä vanhuspalvelujen tulee vastata yhä kasvavan ikääntyvän väestön tarpeisiin. Suomessa yhteiskunnalliset palvelut pitäisi turvata kaikille yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikki saavat samat palvelut, vaan että palvelut suunnitellaan yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, tulee palvelujen tarve arvioida ja kartoittaa samalla tavalla kaikkialla. (Mäkelä 2021, 12.) Tästä syystä 1.4.2023 alkaen laki velvoittaa kuntia/hyvinvointialueita käyttämään ikääntyneen henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä (THL 2023a).

Ikääntyneiden osuuden kasvaessa väestöstä on Suomessa linjattu vuonna 2019, että väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen on varauduttava. Kansallisessa ikäohjelmassa nostetaan esille ennaltaehkäisevien ja toimintakykyä parantavien toimien tärkeys väestön ikääntymiseen varautumisen muotona. Tavoitteena ohjelmalla on, että ikääntyneiden toimintakyky paranee siten, että toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja hoivaa vaativa ajanjakso lyhenee. Tavoitteena on myös riskiryhmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisevien toimien suuntaaminen riskiryhmille, jotta toimintakyvyn laskua ja sairastavuutta voitaisiin vähentää. (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, 29.)

Toimintakyvyn eri osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) ovat sidoksissa toisiinsa muodostaen toimintakyvyn kokonaisuuden. Kun arvioidaan ikääntyneen henkilön itsenäistä selviytymistä, on toimintakykyä arvioitava laaja-alaisesti sekä yhdessä, että erikseen, sillä ikääntyneen toimintakyvyn muutokset ilmenevät eri tavoin eri osa-alueilla. (Arolaakso & Tervaskanto-Mäentausta 2017, 293–294.)

Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi on tärkeää, koska ikääntyneiden osuuden kasvaessa väestössä terveys- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Tämä tarkoittaa myös ikääntyneitä hoitavan henkilöstön määrän tarpeen kasvua. Esimerkiksi kotihoidon ja asumispalveluiden henkilöstömääriä suunniteltaessa huomioidaan asiakkaiden toimintakyky ja palvelujen tarve. Palvelujen tarpeeseen taas vaikuttavat henkilön toimintakyky ja terveys. Toimintakyvyn luotettava arviointi on siis olennainen osa ikääntyneiden parissa työskentelevien työtä. (Arolaakso & Tervaskanto Mäentausta 2017, 292.) 

RAI-arviointijärjestelmä on luotu tiedonkeruuta ja havainnointia varten ja se on tarkoitettu vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin sekä palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI tulee sanoista Resident Assessment Instrument ja on alun perin kehitetty Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Suomessa RAI-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2000. (THL 2023a.) RAI-arviointi antaa kokonaisvaltaisen kuvan ikääntyneen tilanteesta. Toimintakyvyn lisäksi arvioinnissa selvitetään ikääntyneen voimavaroja ja tarpeita, avun saantia läheisiltä ja omia tavoitteita. (Finne-Soveri ym. 2020, 14.) Luotettavan RAI-arvioinnin tekee koulutettu ammattihenkilö, joka osallistuu ikääntyneen hoitoon kotihoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa. Työntekijän kehittyminen osaavaksi RAI-arvioijaksi vaatii aikaa ja perehtymistä arviointien tekoon. (Heikkilä ym 2015, 47.)

Kehittämistyön tavoitteena oli käynnistää suunnitelmallinen RAI-arviointien tekeminen Auran kunnan kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka yhteistyökumppanina toimi Auran kunta. Kotihoidon ja asumispalvelujen henkilökunnalle järjestettiin työpaja, jossa molempien yksiköiden työntekijät yhdessä suunnittelivat, miten ja millä aikataululla RAI-arviointeja lähdetään toteuttamaan. Noin kuusi kuukautta arviointien aloittamisen jälkeen järjestettiin seurantailtapäivä, jossa arvioitiin, miten RAI-arvioinnit olivat käynnistyneet, mitä haasteita oli kohdattu, sekä mitä kehitettävää on jatkossa, jotta arviointien tekemisessä onnistutaan. 

Työntekijöiden palautteen perusteella olennaista RAI-arviointien tekemisessä on suunnitelma, minkä mukaan arviointeja tehdään ja nimetyt työntekijät, jotka arvioinnin tekevät. Työparin rooli korostuu, mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Tärkeää onnistumisen kannalta ovat esihenkilön antama tuki ja RAI-vastaava, jonka vastuulla on kokonaisuus ja joka tukee ja motivoi työntekijöitä. Tärkeää on tuoda esille RAI-arviointien merkitys ja korostaa sitä, mitä saadaan aikaan hyvin tehdyllä RAI-arvioinnilla.

Oikein tehty RAI-arviointi osoittaa sekä työntekijöille että palveluista päättäville tahoille, minkälaisia palveluita ikääntynyt tarvitsee. Se toimii perusteluna tilanteessa, jossa todetaan, ettei palveluita vielä tarvita ja toisaalta myös tilanteessa, jossa mietitään, pitäisikö ikääntyneen siirtyä kotihoidosta palveluasumiseen. (THL 2023b.) Tällaisten asioiden esille nostaminen voisi toimia työntekijöille motivoivana tekijänä, kun suunnitellaan, miten motivoida työntekijää tekemään arviointeja.

Tämän artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa marraskuussa 2023.

Artikkelin kuvat: Freebik

Lähteet:

Arolaakso S & Tervaskanto-Mäentausta T. 2017. Toimintakyvyn arvioinnista vanhustyön arjessa – kuvaus Eheä Elämän Ehtoo -hankkeesta. Gerontologia 31(4) 291–300.

Finne-Soveri H., Äijö M., Tolonen E., Rehula P., Vähäkangas P., Patronen M., Autio T., Haimi-Liikkanen S. & Havulinna S. 2020. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. Toimia-suositus. Viitattu 22.10.2022. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140106/TOIMIA_S028_iakkaiden_henkiloiden_toimintakyvyn_arviointi_palvelutarpeen_arvioininn_yhteydessa%20%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Heikkilä R., Hammar T., Sohlman B., Andreasen B. & Finne-Soveri H. 2015. Organisaatiolähtöisistä asiakkaan näköisiin palveluihin. Teoksessa: Heikkilä R. & Mäkelä M. Onnistuminen -RAI-vertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa. Raportti 9/2015. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 46–57. Viitattu 22.10.2022. Saatavilla: URN_ISBN_978-952-302-478-6.pdf (julkari.fi)

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö

Mäkelä M. 2021. Mitä hyötyä RAI-tiedosta. Teoksessa Heikkilä R., Mäkelä M., Havulinna S., Hietaharju P, Lind M. & Noro A.(toim) 2021. Valoisa tulevaisuus – RAI-vertailukehittäminen Suomessa 20 vuotta. Raportti 9/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 12–21.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a. Tietoa RAI-järjestelmästä. Viitattu 19.6.2023. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b. RAI-arviointi asiakastyössä. Viitattu 8.8.2023. Saatavilla: RAI-arviointi asiakastyössä – THL